keskiviikko 10. toukokuuta 2017

Demokratiaa, EU, demokratiaa!

Helsingin Sanomien kolumnistit esittelevät kerta toisensa jälkeen omaa ja vertaistensa ajatusmaailmaa. Tänä aamuna niin teki Pekka Mykkänen.

Hänen mukaansa "eurooppaministeri Sampo Terhon ajatus EU-kansanäänestyksestä on nolo ja turha – Suomea vietäisiin eroneuvotteluissa kuin millilitran mittaa". Näkemyksen loppuosa saattaa hyvinkin pitää paikkansa.

Mykkänen löytää asiasta monenlaista irvailtavaa. Hänen mukaansa "nolottaa ajatuskin siitä, että joukko perussuomalaisia fixiteeraajia istuisi pöytään komission ennalta ärsyyntyneiden neuvottelijoiden kanssa ja yrittäisi vedättää suomalaisille suurta kansallisromanttista tulevaisuutta".

Lisäksi kolumnisti ilkkuu, että "Terhon ajatusilmapallon takana ei ole kansa, eikä hänellä olisi tukenaan samanlaista roskalehtien viidakkoa kuin millä brexit saatiin aikaan. Terho joutuisi tukeutumaan leijonakorumiesten valeuutissivustoihin, mikä marginalisoisi perussuomalaisia entisestään."

* * *

Mikäli kolumnisti Mykkäsen näkemys Suomesta ja litran mitasta on oikea - kuten pahasti pelkään - olisin huolissani ennemminkin EU:n demokraattisuudesta kuin Perussuomalaisista puolueena. Mikä on sellainen vapaiden valtioiden Unioni, josta vie kuin millilitran mittaa kansakuntiaan, jotka syystä tai toisesta haluavat suvereenin itsenäisyytensä takaisin? Kansojen vankila?

Kokeneena kolumnistina olisin olettanut Mykkäsen huomaavan, että minkä tahansa jäsenmaan erohalukkuus EU:sta kertoo ennen kaikkea valtioliiton epäonnistumisesta? Ja hänen maalailemansa eroavaan kansakuntaan osoitettu kostaminen - millilitran mittana kohteleminen - alleviivaa tuon epäonnistumisen syvyyttä.

Kirjoitin vuonna 2014 otsikolla "Uuden Ajan Uljas Kansojen Vankila?" kun EU:ssa ryhdyttiin uhkailu- ja parjauskampanjaan skottien ajaessa kansanäänestystä itsenäistymisestään. Nyt on edessä brexit, ja jään jännityksellä odottamaan, jatkaako Unioni kolmen vuoden takaisella linjallaan kansojen vankilana, josta pois lähteville tulee kostaa valtioliiton oma epäonnistuminen.

Jään myös jännittämään, ryhdytäänkö EU:ssa korjaamaan niitä epäonnistumisia, joiden seurauksena EU:sta on lähdössä yksi sen suurimmista jäsenmaista. Ja myös Suomeen ja moneen muuhun jäsenmaahan on ilmaantunut merkittäviä poliittiisia voimia, jotka näkevät suvereniteetin palauttamisen tavoiteltavaksi asiaksi.

EU-ero ei ole tällä hetkellä Suomen osalta realistinen ajatus, sillä suurin osa kansalaisista kannattaa jäsenyyttä. Eron kannatus saattaa kuitenkin lisääntyä hyvinkin nopeasti, mikäli Unioni ei tyydytä jäsenmaidensa kansalaisten odotuksia politiikassaan.

Sellaisessa tilanteessa olisi kaikkien kannalta suotavaa, jos Unioni omaksuisi jäsenkysymyksissä demokraattiset ja oikeudenmukaiset periaatteet, eikä pyrkisi jonkinlaiseksi uuden ajan kansojen vankilaksi. Siksi Suomessakin kannattaa seurata tarkasti, mitä tapahtuu EU:n ja Iso-Britannian välisissä eroneuvotteluissa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Minne menet, Euroopan Unioni?
Uuden Ajan Uljas Kansojen Vankila?
David Cameron ja pullon henki

26 kommenttia:

  1. Asettaisin kyllä tuon väitteen "suurin osa kansalaisista kannattaa jäsenyyttä" ryhmään EU-uskovaisten tarkoituksellista p-puhetta, ilman rehellistä manipuloimatonta kansanäänestystä asiasta. Sekin -94 äänestys meni kaiken valehtelun ja harhaanjohtamisen jälkeenkin melko tarkalle. Totta lienee, että EU-ero maksaisi varmaan maltaita, mutta enemmän - eikä pelkässä rahassa - maksaa roikkuminen siinä epädemokraattisessa öykkäreiden sanelu- ja rahastuskoneessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on sellainen käsitys (jota en nyt tarkastanut mistään), että suomalaiset haluavat kyllä pysyä EU:ssa, mutta eroon eurosta. Olen myös itse tällä kannalla, ainakin mikäli EU:n tarjoamaa laajaa kotimarkkinaa ei saada muuten toteutettua.

      Poista
    2. Niin, Suomihan on ainoa pohjoismaista, minkä piti siihen Euroon liittyä. Muut ne vaan pärjäilee ilman...

      Poista
  2. Olen myös kummastellut sitä, kuinka mediassa keskitytään kehuskelemaan EU:n yhtenäisyydellä ja yksituumaisuudella kun se valmistautuu kurmoottamaan Britanniaa. Eihän siinä ole mitään upeaa, vaan hirmuvaltaahan se edustaa. Muistuttaa samanlaiselta prosessilta kuin ensimmäisen maailmansodan jälkeen Saksaa kurmootettiin ja luotiin pitkä juopa Eurooppaan. Britannia lähtee ja se on fakta, järkevä toimija hakisi tähän pragmaattista ja kaikkia hyödyntävää ratkaisua, eikä ratkaisua, jolla mahdollisimman paljon vaikeutettaisiin brittien oloja. Tässä saattaa käydä äkkiä niin että onkin vastakonklaavi USA-Britannia-CAN-Australia-NZ-Kiina-Intia ja siihen vielä Venäjä niin mitä EU sitten on? Ei tämä skenaario ole ollenkaan kaukaa haettu, vaan hyvin mahdollinen.

    VastaaPoista
  3. Ilmeisesti mädättäjä Mykkänen freudilaisesti lipsautti että täällä se roskalehtien viidakko johon Helsingin Pravdakin kuuluu toistelee uskollisesti EU:n propagandaa pyhänä dogmana täysin todellisuudesta irtaantuneena.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänään tuli viimeinen niitti myös vaimolle, kiitos Postin. Pravdan (lehti)tilaus pannaan poikki, koska niputtavat postilaatikot alueellamme. Kauan olin yrittänyt (vaivihkaa) vakuuttaa ettei tilattaisi enää HS:a. Tietysti naisille ei kannata puhua että syy olisi sisällöstä vaan osoittaa muita järkisyitä. Hyvästi Pravda...

      Poista
    2. Mykkäsen kirjoitus alleviivaa heikkoa kansallista itsetuntoa "anteeksi, että olen olemassa".

      Poista
  4. Suoraan sanottuna ottaa päästä se epä-älyllisyys, jolla nuo toimittajat EU:sta kirjoittavat. Eihän kysymys ole EU vai ei-EU, vaan millainen EU. Ja sitten, kun siihen kysymykseen on saatu vastaus, on eväitä pohtia tuota edellistä kysymystä. Vaan onpa aikaa siitä, kun yksikään kolumnisti on edes niin pitkälle päässyt. EU:n olemassaolon oikeutus on vähän pelkistettynä siinä, millä tavoin se vaikuttaa EU-kansalaisten elämän laatuun. Nykyisellään aihetta kritiikkiin on enemmän kuin vähän. Euroopan talous junnaa, kansalaisten turvallisuus heikkenee onnettoman maahanmuuttopolitiikan takia ja sananvapauskin alkaa olla uhanalainen. EU tekee vääriä asioita, tekee asioita väärin ja jättää tekemättä oikeita asioita. Nykyisellään olisi kovasti tarvetta ajatella uusiksi, missä asioissa EU:n roolia tulisi vähentää, missä lisätä ja mitä tehdä toisin, mutta se taitaa olla niin haastava tehtävä, että yksikään noista hutkivista journalisteista ei uskaltaudu tuon kakun laidasta edes varovasti näykkäsemään. He tyytyvät jatkamaan ja tehostamaan sitä onnetonta rähmällään olon perinnettä, jossa Moskovan aseman ovat ottaneet Bryssel ja Mekka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin. EU:n pitäisi olla kansalaisia, eikä kansalaisten EU:ta varten.

      Poista
  5. Tässäpä on pieni opettavainen tositarina niille suositeltavaksi, joiden yksinomaisena tietolähteenä on valtamedia tai jotka pitävät sitä luotettavana faktojen tarjoajana:

    "Pohjoinen fasistirasistimaa",
    http://rayhablogi.blogspot.fi/2017/05/pohjoinen-fasistirasisti-maa.html#comment-form

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lisäyksenä, että otsikon olisi tietysti pitänyt alkaa lisämääreillä "Mitätön, perifeerinen pohjoinen rasistifasistimaa". Islantilaisille yhtä kaikki hatunnosto siitä, että uskalsivat pitää päänsä eivätkä alistuneet bankstereitten velkaorjiksi yms. "vastuunkantamiseen", jolle ei väittämän mukaan vaihtoehtoa ole olemassakaan...

      Poista
    2. Jos Kreikka olisi noudattanut Islannin mallia, olisi maan tulevaisuus tällä hetkellä paljon valoisampi. Aikanaan ehdotin Kreikalle velkojen maksamatta jättämistä otsikolla "Tehdään oikein!

      Poista
  6. Räyhäblogisti kertoo seuraavassakin joukon asioita, joista mm. VAIKENEMALLA VALEHTELEVA valtamedia ei suostu raportoimaan, kaikkein viimeksi Brysselin Pravda, koska se olisi vastoin sen EU-diktatuurin/Uuden Maailmanjärestyksen tyrannian agendaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt jäi artikkelin nimi ja linkki pois: "Mitä meille ei kerrota Brexit-neuvotteluista", http://rayhablogi.blogspot.fi/2017/05/mita-meille-ei-kerrota-brexit.html

      Poista
  7. Poliittisessa keskustelussa termiä "demokratia" käytetään lähinnä propagandistisena signaalina, eivätkä wikipedian tapaiset sananselitysraamatut anna sille sen pätevmpää sisältöä. "Demokratia" pitäisi määritellä ainakin historiallisesti -- jolloin eurooppalaisella uudella ajalla vaikuttanut vahva Subjektin ja Objektivaation vastakkainasettelu ja individualistinen minäidentiteetti ovat antaneet demokratialle erityisen "edustuksellisuuden" luonteen -- sekä sosiologisesti -- jolloin on puhuttava arendtilaisittain siitä kulkevatko "vallan voimaviivat" ylhäältä alas vai alhaalta ylös.

    Ei riitä että todetaan demokratian olevan yksi "vallan muoto". Jokainen esimerkiksi Milgramin kokeeseen perehtynyt tietää miten maaginen asia yhteisöllinen valta ja "auktoriteetti" ovat. Poliitikkojen valta perustuu politiikan auktorisointiin, mutta edustuksellisen demokratian "edustuksellisuus" voi toteutua vain sellaiseen alhaalta ylöspäin suuntautuvaan luottamukseen joka on mahdollista vain kielellis-kulttuurisesti yhtenäisen kansallisvaltion puitteissa.

    Ylikansallinen valta on tragedia. Vain taloudellinen valta -- jonka ei pitäisi olla vallan muoto ollenkaan -- voi toimia ylikansallisesti. Numerot voivat kuitenkin marssia kaikkien kansallisten rajojen yli mennen tullen. Talousvallalla on legitimiteettinsa niin kauan kuin "rahaan" luotetaan. Tähtitieteellisiin summiin kasvaneet velkasummat, joista edes tuhannetta osaa kukaan ei reaalimaailmassa koskaan pysty maksamaan kenellekään takaisin, ovat aika kestämätön vallan auktorisoija.

    Poliitikot taistelevat keskenään vallasta, ja tässä taistelussa he kannatusta hankkiessaan joutuvat sisäistämään ideologisia kliseitä, puhumaan paatoksellista propagandaa, valehtelemaan niin vakuuttavasti että itsekin uskovat valheensa. Kuka on poliitikon pahin vihollinen? Se on hänen kannattajansa, joka hänen on täytynyt ympäripuhua puolelleen ja jota hänen on jatkuvasti ruokittava valheilla ja lupauksilla. -- Onko siis ihme että poliitikot kostavat nimenomaan kansalaisille kaiken sen kuonan jonka he oman nahkansa alle urallaan keräävät? Ja onko ihme että nimenomaan europoliitikot ovat kaikkein kipeimpiä tapauksia, ovathan he tosiasiassa aidosta luottamukseen perustuvasta demokratiasta kaikkein kauimpana?


    VastaaPoista
  8. Kun valtamedia usein muistuttaa, että 56% suomalaisista kannatti Euroopan Unioniin liittymistä, niin tässäkin tosiasiallisesti valehdellaan: ei kerrota, että näin korkeaan kannatusprosenttiin päästiin syöttamällä monenlaista valheellista tietoa äänestäjille ennen vaalia. Olli Pusa kirjoittaa nettikirjassaan 'Renkien valta':

    "Ilta-Sanomat uutisoi 21.7.2010 MTV3:n toimitusjohtaja Pekka Karhuvaaran haastattelusta. Hän kertoi,
    kuinka Aatos Erkko oli 1990-luvun puolivälissä taivutellut muun median mukaan lobbaamaan Suomen EUjäsenyyttä. Mukaan piti saada lehdistä Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, Turun Sanomat, Salon Seudun
    Sanomat, Aamulehti, Iltalehti, Kauppalehti, Satakunnan kansa ja Lapin kansa. Näin myös tapahtui ja
    Karhuvaara kertoi katuvansa asiaa. Tapaus osoittaa, että median kontrolloiminen ei ole mahdotonta. Kytkyt
    ovat sen jälkeen vain kasvaneet ja mahdollisuudet ohjailla mediaa.


    Helsingin yliopistossa tarkastettiin 9.3.2013 Katri Vallasten väitöskirja "Euroscepticism: Problem or
    Solution? - Framing Euroscepticism in Mainstream Media and Writings by Eurosceptics in Sweden, Finland
    and Estonia 2000-2006".
    Väitöskirjan mukaan Suomen, Ruotsin ja Viron suurimmat sanomalehdet leimasivat vuosina 2000-2006
    Euroopan unioniin kriittisesti suhtautuneet samalla tavalla. Tutkimuksessa arvioitiin Helsingin Sanomien,
    Dagens Nyheterin ja Postimeesin artikkeleita. Rajautuminen kyseisiin lehtiin on tyypillinen
    väitöstutkimuksen rajaus. Ilman sellaista tutkimuksen aineisto kasvaisi hallitsemattoman suureksi. Jää
    erikseen tutkittavaksi, kuinka laajalle esimerkiksi suomalaisessa mediassa ulottui Helsingin Sanomissa ja
    muissa tarkasteluissa lehdissä noudatettu linja.
    Euroskeptikkoihin liitettiin lähes aina väheksyviä ilmaisuja kuten esimerkiksi: ”passiivinen”,
    ”irrationaalinen”, ”tietämätön”. jne. Lehdet puolestaan ylistivät kirjoituksissaan EU:ta. Lehdet kyllä
    peräänkuuluttivat laajempaa EU-keskustelua, mutta samanaikaisesti tyrmäsivät sen leimaamalla
    euroskeptikot ongelmalliseksi ryhmäksi ja keskittymällä argumenttien sijasta henkilökohtaisuuksiin.
    Ensimmäisenä väitöstilaisuudesta kirjoitti Kansan Uutiset 12.3.2013. Seuraavana päivänä sai Hesarikin
    julkaistua asiasta lyhyen uutisen sivulla A 14."


    VastaaPoista
  9. Jatkoa edelliseen lainaukseen Olli Pusan tekstistä (Anonyymi10. toukokuuta 2017 klo 13.56)

    "Helsingin Sanomien entinen toimittaja Johanna Korhonen muistelee toimittaja-aikaansa kirjassaan
    ”Kymmenen polkua populismiin”.
    ”Ennen EU-kansanäänestystä pääministeri Esko Aho vakuutti, että äänestys koskee vain unionijäsenyyttä ja
    rahaliitosta päätettäisiin erikseen. Unionin jäsenyyden toteuduttua seuraava pääministeri Paavo Lipponen
    totesi, ettei mitään kansanäänestyksiä enää tarvita, koska Suomi on jo unioniin liittyessään sitoutunut myös
    talous- ja rahaliittoon.”
    ”Kun yhdessä muutaman muun toimittajan kanssa koetimme saada lehdessämme Helsingin Sanomissa
    selostetuksi jo ennen kansanäänestystä, että EU-jäsenyys sopimustekstien mukaan merkitsee Maastrichtin
    sopimukseen sitoutumista mikä taas merkitsee talous- ja rahaliittoa, moisen näkemyksen promovointi
    kiellettiin yksiselitteisesti, jotta kansa ei säikähtäisi ja äänestäisi EU:ta vastaan. Lehdessä ei toimituksen
    johdon mielestä saanut tuoda esiin tai ainakaan mitenkään korostaa EU-jäsenyyden ja rahaliiton välistä
    yhteyttä, vaikka se oli Suomen liittymissopimuksessa erittäin keskeinen asia”.
    Korhosen kuvaus on sinänsä arvokas tieto suomalaisen median toimintatapoja arvioitaessa. On kuitenkin
    omituista, että hän suuntaa kritiikkinsä niihin, jotka arvostelevat nyt sylissä olevaa eurokaaosta hirveine
    laskuineen. Jos arvostelijat ovat muuttaneet mielipidettään, arvostelua voisi ymmärtääkin. Mutta useiden
    arvostelijoiden kohdalla näin ei ole asian laita. Olennaisia kysymyksiä on, ketkä lopulta olivat karmeaksi
    virheeksi osoittautuneen eurolinjauksen ja sen läpi runnomisen takana? Ovatko he vieläkin nykimässä vallan
    lankoja suomalaisessa yhteiskunnassa?

    Mutta mitä näistä esimerkeistä voidaan oppia? Tärkein oppi on se, että luottamus valtamedian
    riippumattomuuteen päättäjistä ja vallanpitäjistä on pelkkä myytti. Todellisuudessa media on hyvä veli
    verkoston sylikoira – aivan kuten muodollisetkin valtasuhteet antavat ymmärtää."

    VastaaPoista
  10. Ehkä raskauttavimman asian suomalaisten huijaamisessa Euroopan Unioniin ja euroon tuo esille Jorma Jaakkola blogissaan:

    "Suomalainen EU-vaalipetos tiivistettynä "A-nelosella"",
    http://jormajaakkola.fi/EY-vaalipetos%20A-nelosella

    Tällä sitten varmistettiin se, mihin valtamedian ja poliitikkojen valehtelulla/vääristelyllä ja VAIKENMALLA-valehtelulla tähdättiin.

    VastaaPoista
  11. Ketkä ovat Euroopan Unionin takapirut eli kenen projektista ennenkaikkea on kysymys?
    Daniel Estulin on kirjoittanut kirjan "The True Story of the Bilderberg Group". Siitä tehty kirjaesittely/yhteenveto löytyy seuraavasta: http://keskustelu.diabetes.fi/index.php/topic,1718494.msg1783220.html?PHPSESSID=40be6cb86f0f0ee1c1685480bd155f46#msg1783220
    Kirjan suomenkielinen käännös sensuroitiin.
    Seuraavassa tekstinpätkässä on kaksi nimeltä mainittua henkilöä Rockefeller ja Rotschild (joka myös mm. hallitsee läntistä velkaponzi-rahajärjestelmää; siihen on Suomikin kytketty meille katastrofaalisen euron avulla):


    "Bilderbergien päämäärä on uusi maailmanjärjestys, New World Order
    (NWO), jossa on yksi valuutta, yksi armeija, yksi pankki ja yksi
    talousalue. Tarkoituksena on keskittää poliittinen, taloudellinen,
    intellektuaalinen ja uskonnollinen valta yhden maailmanhallinnon alle.
    Siirtyminen toteutetaan asteittain yhdistämällä pieniä alueita
    suuremmaksi, kuten Euroopan valtiot Euroopan unioniksi, USA, Kanada ja
    Meksiko Pohjois-Amerikan unioniksi ja Aasian maat Aasian unioniksi.
    Euroopan unionin valmistelu laitettiin alulle 50-luvun Bilderberg-
    kokouksissa. Lord Rothschild ja Laurence Rockefeller valitsivat 100
    vaikutusvaltaisinta elitistiä integroimaan Euroopan - ei suinkaan
    muodostaakseen mielekkäämmän tulevaisuuden tavalliselle kansalaiselle,
    vaan tehokkaammin toimivan valvontakoneiston ja kaiken alistamisen
    talouden ylivallalle. Bilderbergien kyky manipuloida informaatiota
    mahdollistaa maailman todellisen historian sterilisoinnin. Tehokkaat
    propagandakoneistot alkoivat vakuutella, että mikä on hyvää pankki- ja
    liiketoiminnalle, on hyvää kaikille muille. NATO:a Bilderberg käyttää
    kontrolloimaan Euroopan asioita."

    Että tällainen on se valta-valemedian toitottama "meidän demokraattinen rauhanprojektimme".

    VastaaPoista
  12. Eräs tuore EU-kriittinen artikkeli:
    "EU-huippukokous ja kapina",
    http://magneettimedia.com/eu-huippukokous-ja-kapina/

    VastaaPoista
  13. Pelätäänkö maahamme tunkeutuneiden ulkomaalaisten vai kantasuomalaisten horjuttavan maamme demokratiaa?
    Seuraava askel onkin sitten EU-tasoiset harjoitukset - demokratian vuoksi.

    "Viranomaiset harjoittelevat toimintaa terrori-iskun varalta
    Harjoituksen tarkkaa sisältöä ei kerrota."

    http://yle.fi/uutiset/3-9604240

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on veikkaukseni pelon kohteesta. Jumalan suuruuden sivuoireiden kontrolloinnistahan tuossa lienee kysymys.

      Poista
    2. Poliisin resursseja siirretään kentältä nettiin ja sinne palkataan vielä erikseen nettipoliiseja tutkimaan kansallismielisten "rasistisia vihapuheita", onhan se paljon vakavampaa ja huolestuttavampaa kuin maahamme tunkeutuneiden "oikeauskoisten" harjoittama väkivalta. Suvakkien ja vihervasureiden vasureiden vihapuheet ja väkivalta ovat sitä parempaa laatua, joten niitä nämä tiukennukset eivät tietenkään koske.

      Pienten askelten taktiikalla, ihmisten huomaamatta poliisivaltio-terroria rakentava EU-diktatuuri
      pelkää ihmisten nousevan tyranniaa vastaan kapinaan. Siksi myös aseet on saatava pois kansalta vähitellen, aika ajoin ase-direktiiviä kiristämällä.
      EU:ta nuoleskeleva korruptoitunut ”eliittimme” ei yritäkään panna vastaan.

      Suomen kansallisen kivääriyhdistyksen puheenjohtaja Runo K. Kurko kommentoi aselain muutoshanketta mm. seuraavasti:

      ” Terrorismin estäminen ei onnistu ampuma-aselain kiristämisen kautta, sillä kuten hyvin on tiedossamme, kaikki Euroopassa tehdyt terrori-iskut ovat olleet muiden kuin kantaväestöön kuuluvien henkilöiden tekemiä. Lontoon ja Madridin metroihin tehdyt iskut ovat myös osoitus siitä, että aselainsäädäntö ei millään tavoin vaikuttanut erittäin tuhoisiin iskuihin. On suorastaan käsittämätöntä kansalaisten aliarviointia, että autoilla tehtyihin terrori-iskuihin voitaisiin vaikuttaa aselakia kiristämällä. EU:n Komission johdon tavoite on ollut jo vuodesta 1991 lähtien riisua kansalaiset aseista, vaikka näennäisesti tavoitteena on ollut tavaroiden ja ihmisten vapaa liikkuminen EU:n alueella!”

      ” Henkilökohtaisesti reilusti yli puoli vuosisataa aseita, metsästystä ja kilpa-ammuntaa harrastaneena näen rajoitusten lisäämisen tavoitteena olevan ainoastaan kansalaisten laillisen harrastuksen lopettamisen. Komission puheenjohtaja ja komissaarit edustavat ajatustavaltaan edesmenneen Neuvostoliiton politbyroota, ainoana erona se, että Komission yläpuolella hääräävät hämärät sijoituspankkiirit, kuten George Soros. Yhteiskuntarauhaa ei turvata riisumalla kantaväestö aseista, vaan turvaamalla kansalaisten perustuslain suojaamat oikeudet harrastaa. Reserviläisten kannalta on huolestuttavaa se, että Puolustusvoimain johto jo 90-luvulle tultaessa jätti avoimeksi kysymyksen Kansalliskaartista tai Kodinturvajoukoista. Suurikapasiteettiset lippaat eivät ole ongelma!”

      Poista
  14. Vastaava koskee yhtä hyvin Suomea:
    "Folkmordet på svenskarna – april 2017",
    http://friasidor.is/folkmordet-pa-svenskarna-april-2017/

    Voidaan täydellä syyllä puhua kantasuomalaisiinkin kohdistetusta vähittäisestä kansanmurhasta, ainakin jos meillä on vallankahvassa riittävä määrä seuraavassa kuvatunlaisia idiootteja:

    "Anna Kontula: Kun turvapaikanhakijoita tulee satakertaisesti, vastaus ei ole rajojen sulkeminen ",
    http://www.nykysuomi.com/index.php/2017/05/09/anna-kontula-kun-turvapaikanhakijoita-tulee-satakertaisesti-vastaus-ei-ole-rajojen-sulkeminen/

    VastaaPoista
  15. Hesarissa oli ilkeä piirtäjä Kari, joka esitti toimittajat sopuleina, koska presidentti Koivisto oli toimittajia sopuleiksi nimitellyt.

    Syksyllä 1989 Itä-Saksasta pakeni väkeä länteen Unkarin kautta, kun länsirajan aita avattiin. Nythän aita on etelärajalla estämässä tuloa Unkariin, silloin estettiin lähtöä.

    Karin kuvassa kaksi sopulia jutteli uutisesta.
    - Mitä ihmiset pakenevat?
    - Sosialismia.
    - Miten meillä voi olla poliitikkoja, jotka haluavat lisää sosialismia?
    - Taas sinä kysyt liian vaikeita!

    Onkohan enää liian vaikeita kyseleviä toimittajia? Kuvan voisi päivittää tähän päivään, sosialismia paitaan edelleen, mutta voisi sanan korvata myös huonolla hallinnolla tai väestönkasvun, niitähän afrikkalaiset oikeasti pakenevat.

    VastaaPoista
  16. Olli Pusa otsikoi 11.05.2017 artikkelinsa “EU ja Suomi mafian alihankkijana?”, http://beta.oikeamedia.com/o1-18209

    Artikkelinsa lopussa hän toteaa:
    ” Tuo EU:n (ja Suomenkin) toiminta osana mafian ihmissalakuljetusketjua on häpeällinen prosessi. Mitä kaikkea tuon takaa paljastuukaan? Toivoisi jonkun kysyvän suomalaisilta ministereiltä esimerkiksi eduskunnassa, miksi EU ja Suomi on mukana tuossa mafian renkeinä?”

    Tämäkin osoittaa kuinka läpeensä korruptoituneita, vain omaa etuaan ja ylikansallisten EU- ym. takapirujensa asiaa ajavia moraalittomia pyrkyreitä johtavat poliitikkomme ovat.

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!