sunnuntai 1. huhtikuuta 2012

Kuntavaaleja odotellessa


YLE julkaisi jälleen uudet eduskuntavaaleja simuloivat galluplukemansa. Vertailun tuloksia voi tarkastella kolmesta eri kulmasta: suhteessa viime eduskuntavalleihin ja helmikuun gallup-lukemiin sekä ehkä kaikista mielenkiintoisimpana kysymyksenä suhteessa viime kunnallisvaaleihin. Näistä viimeistähän tämä kysely ei oikeastaan vastaa lainkaan, mutta käytännössä tulokset kuitenkin ovat niihinkin nähden suuntaa-antavat.

Vertailussa eduskuntavaaleihin YLE:n uutisoimat kannatuksen muutokset ovat seuraavat:


Nähdään että Jytky-vaalien jälkeisenä aikana parhaiten ovat menestyneet vihreät, kokoomus ja keskusta. Kannatustaan vajaan vuoden kuluessa ovat puolestaan menettäneet demarit, perussuomalaiset, kristilliset ja RKP.

Vihreiden osalta nousun taustalla on epäilemättä Pekka Haaviston luoma noste presidentinvaaleissa. Samalla tavalla keskusta saa kiittää Paavo Väyrystä ja kokoomus Sauli Niinistöä kannatuksensa noususta. Perussuomalaisten Jytky-kannatus taas näyttäisi olevan laskussa; syynä siihen ovat todennäköisesti kansanedustaja Hakkaraisen ja eräiden muiden perussuomalaisten törttöilyt ja niiden näyttävä uutisointi mediassa. 

Presidentinvaalien merkitystä voidaan tarkastella helmi- ja maaliskuun aikana tapahtuneiden muutosten kautta. Tästä tarkastelusa syntyy seuraava kuva.
  

Se vahvistaa Haaviston ja Väyrysen presidentinvaalikampanjoiden merkityksen, sillä niin keskustan kuin vihreidenkin kannatus on vaalien jälkeen kääntynyt laskuun. Sen sijaan kokoomuksen kannatus on edelleen nousussa, joten joko uuden presidentin positiivinen julkisuus on pidentänyt vaalien vaikutusta hänen kohdallaan tai sitten puolue on onnistunut vakuuttamaan äänestäjäkuntansa myös jollain muulla keinolla. Lisäksi tämä tarkastelu vahvistaa perussuomalaisten kannatuksen jatkuvan laskun, mutta osoittaa SDP:n selvinneen hyvin Paavo Lipposen katastrofaalisesta presidentinvaalikampanjasta. 

Tulkitsen SDP:n ja perussuomalaisten keskinäisten kannatuslukujen muutoksia myös siten, että kansan usko perussuomalaisten mahdollisuuksiin korjata tulonjaon ja työelämän räikeimpiä epäkohtia on hiipumassa.  Tähän viittaa se, ettei puolue ole onnistunut nousemaan vakavasti otettavaksi haastajaksi myöskään AY-liikkeessä. Tämä liittynee puolueen voimattomuuteen oppositiossa. Tässä on hyvä huomata kuitenkin se, ettei Soinille jäänyt eduskuntavaalien jälkeen muutakaan mahdollisuutta.

Kuten jo alussa mainitsin, on näitä gallup-kannatuksia erityisen mielenkiintoista verrata myös edellisten kunnallisvaalien tulokseen. Vaalithan ovat tulossa syksyllä.



Nähdään, että perussuomalaiten kannatus on kaikesta laskusta huolimatta edelleen poikkeuksellisen korkealla tasolla. Myös vihreille näyttäisi tulevan hiukan lisävoimaa kaupunkien ja kuntien valtuustoihin. Sen sijaan kaikille muille olisi tämän mukaan tulossa tappioita.

Kuntavaalien osalta lopulliseen tulokseen vaikuttavat monet tekijät, joten suuretkin muutokset vat mahdollisia. Jopa odotettavia.

Kuntapolitiikan kannalta ehkä oleellisinta on se, miten kuntauudistus etenee kesän aikana? Kansalaisten mahdollinen tyytymättömyys sataa perussuomalaisten ja etenkin keskustan laariin; mutta en pitäisi mahdottomana, että toisaalta kokoomuksen potentiaalinen kannattajakunta pitäisi kuntaliitoksia toivottavina ja nostaisi puolueen kannatusta jopa siinä tapauksessa että suurempi osa kansalaisista olisi tyytymättömiä. Vasemmistopuolueille en näe tässä pelissä juuri muuta kuin mustan pekan mahdollisuuden, kävi uudistuksessa sitten niin tai näin.

Keskustan vanha jalasmökki-isäntä, eli Paavo Väyrynen voi vaikuttaa merkittävästi puolueensa kannatukseen. Mikäli hänet valitaan puolueensa puheenjohtajaksi, valuu perussuomalaisten leiristä paljon ääniä takaisin keskustalle. Toisaalta kaupunkilaissiiven ääniä siirtynee samassa tilanteessa kokoomukselle.

Mikäli työelämästä ja taloudesta paljastuu lisää hyväosaisten öykkäröintiä tai teollisuuslaitosten siirtoja halvan työvoiman maihin, vahvistuvat vasemmistoliiton, SDP:n ja perussuomalaisten mahdollisuudet kannatuksensa nostamiseen. Perussuomalaisten osalta aivan keskeistä on kuitenkin se, minkälaisia ehdokkaita he saavat listoilleen. Monet nimittäin varmasti pelkäävät eräiden epäonnistuneiden kolmostason perussuomalaispoliitikkojen aiheuttamien mediakohujen jälkeen äänestää täysin tuntemattomia perussuomalais-ehdokkaita.

Yksi merkittävä tekijä syksyn politiikkaan on EU-tason ja myös Suomen talouden kehitys kesän aikana. Mikäli nyt tehdyt ratkaisut EU:n talouden vakauttamiseksi eivät ole toimivia edes lyhyellä aikavälillä, vaan kriisi palaa ennen vaaleja akuutiksi, ruokkivat sen seuraukset vahvasti perussuomalaisten kannatusta. Tappioita kärsinevät siinä tilanteessa lähinnä SDP ja vasemmistoliitto. Toisaalta, mikäli Suomen ja Euroopan talous kehittyy suotuisasti kerää uutta kannatusta etenkin kokoomus, mutta ehkä muutkin hallituspuolueet.

Unohtaa ei sovi myöskään romanikerjäläisten paluuta Suomeen. Vaikka kyse ei olekaan kovin isoista taloudellisista arvoista, lisää heidän näkyvyytensä kaupunkikuvassa joka tapauksessa maahanmuuttopolitiikkakriittisten perussuomalaisten kannatusta. Ja mikäli romanit syyllistyvät aiempien vuosien lailla rikoksiin, saattavat he aiheuttaa Soinin joukoille jopa äänivyöryn isoissa kaupungeissa. Tässä suhteessa Alexander Stubbin pyrkimys romanikeskustelun kieltämiseksi eduskunnassa voi palata teemaksi vielä monessa tilanteessa.

Ja tokihan vaaleihin voivat vaikuttaa monet muutkin tekijät; monet sellaisetkin joita ei tässä yhteydessä voi vielä edes aavistaa. Niitä odotellessa voimme kuitenkin seurata kuukausittain etenevien gallupkannatusten kehitystä ja ryhtyä hiljalleen arvailemaan vaalien lopputulosta. Mikäs sen mielenkiintoisempaa?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Köyliöläisen kunnanvaltuutetun möläys ja Jytky
Äänestäjä on kuningas
Pelin politiikkaa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!