Irakille viedyn demokratian tulevaisuudesta

Yhdysvallat on viimeisen neljännesvuosisadan aikana vienyt demokratiaa irakilaisilla kahden sodan avulla. Sotilasoperaatiot saavuttivat onnellisen loppunsa viime viikonloppuna, kun Yhdysvallat veti joukkonsa pois. Sitä ennen demokratian vientitoimet olivat vaatineet 4500 amerikkalaissotilaan ja noin 150 000 irakilaisen hengen. Ja amerikkalaista rahaa noin 1 000 000 000 000 dollaria vuodesta 2003 lähtien. Mutta sellainen on demokratian hinta.

Valtettavasti uusi uljas Irakin demokratia ei näyttäisi olevan kovin vahvoissa kantimissa. Tämän päivän uutinen nimittäin kertoi, että Bagdadin aamuruuhkassa sattui sarja räjähdyksiä, joiden uhriksi joutui yli sata ihmistä, joista useita kymmeniä kuoli. Kaikki irakilaiset eivät siis ole tyytyväisiä demokratian tarjoamiin vaikutuskeinoihin, vaan haluavat jotain muuta.

Eilinen uutinen puolestaan kertoi, että maan varapresidentistä on annettu pidätysmääräys terrorismiepäilyjen vuoksi. Blogistin on tietenkin mahdotonta arvioida sitä, onko kyse varapresidentin terrorismiin liittyvistä toimista vai hänen mustamaalaamisestaan, mutta uutinen osoittaa kiistatta sen, että tyytymättömyys demokraattisiin vaikutuskeinoihin ulottuu Irakissa maan korkeimpaan johtoon asti.

Näiden käänteiden jälkeen ihmettelevä blogisti jääkin pohtimaan mikä amerikkalaisten hyväntekeväisyysoperaation loppusaldo irakilaisille tulee olemaan.

Onko se länsimaistyyppinen demokratia? Toivon niin, mutta en usko sen toteutuvan.
Sisällissota? Pelkään tätä vaihtoehtoa, mutta pidän sitä todennäköisenä.
Uusi diktatuuri? Uskon tähän, mutta en osaa arvioida syntyykö se ennen vai jälkeen uuden sisällissodan.
Teokratia? Ei näytä juuri nyt todennäköiseltä, mutta se voisi tie yhteiskunnan sisäiselle stabiloitumiselle.

Aikaisempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Perustuslaki turvanamme
Maltillista islamismia ei ole, väittää tunisialainen radiopersoona
Libyan hallitsijat valitsivat tien kohti parempaa tulevaisuutta