keskiviikko 18. toukokuuta 2011

Puolueiden kannatusluvut liikkuvat edelleen

Sanomalehti Kaleva ja muut lehdet ovat teettäneet mielipidemittauksen, joka osoittaa perussuomalaisten kasvattaneen kannatustaan vaalien jälkeen. Samalla kokoomuksen, sosialidemokraattien ja keskustan kannatus on pudonnut selvästi vaalituloksesta.

Uskon että demareiden kohdalla kannatuksen lasku liittyy puolueen suhtautumiseen EU-tukeen. Jutta Urpilainenhan onnistui taitavalla EU-aiheisella retoriikalla kääntämään tulossa olleen murskatappion demareille siedettäväksi, mutta ilmeisesti puolueen linja hallitusneuvotteluissa ei ole miellyttänyt vaalikamppailun viime hetkellä puolueen taakse palanneita.

Myös keskustan syöksykierre jatkuu, jopa jyrkempänä kuin kokoomuksella tai demareilla. Puolue ei ole onnistunut karistamaan ongelmia harteiltaan, eivätkä kansalaiset näytä arvostavan puolueen ilmoitusta siitä, että nyt jäädään suosiolla oppositioon. Itse asiassa keskustan asema muuttuu entistä tukalammaksi myös perussuomalaisten jäädessä oppositioon, sillä erottautuminen soinilaisista käy entistä vaikeammaksi. Yrityksen puutteesta puoluetta ei voi kuitenkaan syyttää.

Kokoomuksen osalta kannatuksen laskun syyt eivät ole ilmeisiä. Ehkä sielläkin kummittelee EU-tukipolitiikka. Toisaalta Kataisen hankala tehtävä hallitusneuvotteluissa voi näkyä suosion laskuna. Vaikea sanoa.

Ja perussuomalaiset. Niin, heidän kannatuksensa kasvu jatkuu, koska puolue ei suostunut takinkääntöön hallitusneuvotteluissa. Näin siitä huolimatta, että juuri Soinin epäiltiin olevan siihen muita puheenjohtajia valmiimpi. Tässä vaiheessa näyttää siis siltä, että äänestäjien kunnioittaminen kannattaa.

Lähitulevaisuudessa politiikan kuuma peruna pysyy edelleen EU-tuissa. Kreikan valuminen velkasaneeraukseen käy yhä ilmeisemmäksi. Tämä aiheuttanee myös Suomelle luottotappioita, vaikka Jyrki Katainen yrittääkin minimoida aiemmin tehtyjä virheitä asettamalla jatkossa ehtoja tukirahoille. Tämä on sinänsä oikein, mutta perustuu todennäköisesti vain ja ainoastaan perussuomalaisten saavuttamaan vaalivoittoon. Ilman sitä rahojamme mitä ilmeisimmin kylvettäisiin edelleen Etelä-Euroopan ongelmamaihin ilman sen kummempaa kontrollia.

Kataisen reaktio on kuitenkin hyvä, sillä se osoittaa keskustan linjan vääräksi: äänestämällä voi sittenkin voittaa ja demokratia toimii Suomessa!

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Katainen ja Urpilainen sopuun
Pelin politiikkaa
Kansa on puhunut, pulinat pois
Laskennallisia vaalitulosennusteita gallupkannatuksen pohjalta

1 kommentti:

  1. Kaksikielisyys maksaa Suomelle 1-2 miljardia euroa vuodessa.

    Lokakuun lopussa 1915 lähti suomalainen lähetystö Tukholmaan: senaattori Otto Stenroth, Samuli Sario, A. H. Saastamoinen ja Axel Lille. Aaro Pakaslahti kertoo tästä teoksessaan Suomen politiikka maailmansodassa. Ruotsin valtakunnanmarsalkka kreivi Douglas vaati Suomelta Pohjois-Suomea (Kemijoki rajaksi) ja tarjosi korvaukseksi "niin suuren osan Venäjän Karjalaa kuin se haluaisi".

    Suomalaisten lähetystö ei kuitenkaan halunnut luovuttaa Pohjois-Suomea, mitä Ruotsi yritti anastaa vielä 1918.

    lyyxem.freehostia.com/teljo.htm


    Presidentti Relander kaatui ruotsalaismielisyyteensä kuusi vuotta sitten [1931]. Olin mukana siinä kokouksessa, jossa maalaisliitto päätti olla asettamatta presidentti Relanderia uudelleen presidenttiehdokkaaksi. Ja se tapahtui juuri hänen ruotsalaisystävällisen politiikkansa takia.

    Presidentti Svinhufvud ei kaatunut yksin ruotsalaisystävälliseen politiikkaansa, mutta se kuitenkin hyvin oleellisesti edisti hänen kukistumistaan.

    - Veikko Heiskanen, kansanedustaja (ml), professori

    lyyxem.freehostia.com/1930.htm


    Veikko Heiskanen oli geofyysikko ja geodeetti. Maalaisliiton kansanedustaja 1933-1936. 1935 sai eduskunnassa lain sukunimien suomalaistamisesta (Lex Heiskanen), jolla 250 000 suomalaista muutti vierasperäisen sukunimensä suomalaiseksi. Ohion yliopistossa 1950-61 Veikko Heiskanen johti tiedemiesryhmää, jonka salaisena tehtävänä oli laskea mannertenvälisten ydinohjusten tarkkoja lentoratoja ja osumatarkkuutta.


    http://lyyxem.freehostia.com/lehti-2-1937.htm

    Vähävaraisten torpparien ja muonamiehien ponnistuksilla syntyi Luukkaan eli Luukin kansakoulu vuonna 1906. Jouluna 1907 C.G. Avellan teetti koulurakennuksen ympärille piikkilanka-aidan sekä karkotti kevätlukukauden alussa kouluun pyrkivät lapset pois.

    http://suomenmaa.bravehost.com/

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!