maanantai 21. helmikuuta 2011

MM-kilpailut pohjoismaisten hiihtolajien Mekassa - Holmenkollenilla!

Vuonna 1922 tehtiin Norjassa suomalaista hiihtohistoriaa. Holmenkollenilla oli järjestetty maailman merkittävimmät hiihtokilpailut jo vuosikymmenien ajan, mutta voittoon eivät olleet koskaan kyenneet kuin norjalaiset. Vuoden 1922 viidenkympin kilpailu muutti kuitenkin kaiken: Anton Collin ja Tapani Niku nöyryyttivät tunturimaan hiihtäjiä oikein kahden miehen voimin.

Tapahtuman seurauksena norjalaiset osoittivat samaa reilua urheiluhenkeä kuin myöhemmin 1994 Lillehammerissa. Silloinhan norjalainen toimitsija ei antanut Mika Myllylälle katkenneen sauvan tilalle uutta. 1920-luvulla tämän hengen ilmentymänä kansainvälisissä hiihtoympyröissä tuolloin määräävässä asemassa olleet norjalaiset vaativat ja saivat laduille ennennäkemättömän kovat profiilit. Tämä oli heille eduksi, sillä tuohon aikaan suomalaiset harjoittelivat pitkälti tasamaalla, eivätkä heidän välineensä soveltuneet koville murtomaille tai suuriin mäkiin.

Chamonixin olympiakisoissa 1924 hiihtoladut olivat monin verroin rankemmat kuin nykyisten sääntöjen sallimat, ja jäisellä kelillä noustiin ylös suurempi mäki kuin paljon kohuttu Tour de Skin loppunousu. Toisin kuin Tourilla, tämä mäki tultiin suksilla myös alas. Ja tähän jäistä syöksyrinnettä muistuttavaan alamäkeen tullessa siihen asti norjalaisten edellä hiihtänyt Tapani Niku kaatui surkeine suksensiteineen ja mursi samalla kaksi kylkiluuta. Norjalaisten urheiluhengen ilmentymä siis kannatti tuolloin.

Norjalaiset lähtevät tämänkin vuoden MM-hiihtoihin kotiladuilleen ennakkosuosikkeina. Miesten yhteislähtö- ja takaa-ajokilpailuihin on vain yksi ennakkosuosikki: armoton kiritykki Petter Northug. Naisten puolella Marit Björgen on ollut tämän talven ajan normaalimatkoilla ylivoimainen, ja kaiken onnistuessa vie voitot niin kympillä, takaa-ajossa kuin kolmellakympilläkin. Myös miesten sprintti ja kaikki viestit ovat etukäteen ajatellen norjalaisten heiniä.

Mitä siis jää jäljelle suomalaisten ja muiden saalistettavaksi?

Miesten 15 km perinteisen hiihtotavan kultamitali on tähtäimessä ainakin Sami Jauhojärvellä. Liberecissä hänen mitalitiensä samalla matkalla päättyi onnettomaan suksien toimintaan ja Vancouverin viidelläkympillä flunssa ja ylikunto estivät jo viestissä flunssasta huolimatta huippukuntonsa näyttäneen Jauhojärven menestyksen.

Drammenin viime lauantainen startti ei Jauhojärven kohdalta kovin paljon luvannut, mutta mikäli sitä edeltänyt korkean paikan leiri vaikutti vielä negatiivisesti voi tilanne olla viikon kuluttua jo aivan toinen. Mitalikamppailuista ei voi unohtaa myöskään MM-pronssiaan puolustavaa Matti Heikkistä, vaikka tämä ei olekaan viimetalvisen ylikuntonsa jälkeen maailman huipulla hiihtänyt.

Naisten puolella Drammenissa vahvaa nouskuntoa osoittanut Aino-Kaisa Saarinen saattaa pikamatkalla haastaa itsensä Marit Björgenin. Ja ellei, niin mitalia voimme joka tapauksessa odottaa. Muita suomalaisia mitaliehdokkaita ovat Riitta-Liisa Roponen etenkin kolmellakympillä ja maailman paras kaksikymppinen Krista Lähteenmäki hyvän päivän sattuessa millä tahansa matkalla.

Nämä ovatkin viimeiset arvokilpailut, joihin Lähteenmäki ei lähde voittajasuosikkina. Jatkossa kultamitalia odotellaan jokaisesta kilpailusta mikäli nuoren naisen kehitys jatkuu eikä reilun vuoden takaisen mykoplasman kaltaisia takapakkeja tule.

Sprinttimatkoilta ei suomalaisleiriin ole tulossa ainakaan kultamitaleita, mutta sekä miesten että naisten parisprintissä mahdollisuuksia saattaa olla. Saarinen ja Lähteenmäki tai Pirjo Muranen muodostavat erittäin kovan parivaljakon perinteisellä hiihdettävässä kisassa. Vastaavasti Jauhojärvi ja Ville Nousiainen voivat onnistuessaan olla himmeämmillä mitaleilla.

Pitkissä viesteissä ei liene realistista odottaa miesten menestystä, mutta naisten jääminen mitalikolmikon ulkopuolelle olisi pettymys. Kaikki neljä naista ovat parhaimmillaan maailman kymmenen parhaan joukossa paremmalla hiihtotavallaan (Muranen, Saarinen, Roponen, Lähteenmäki). Norja ja Ruotsi tuskin kuitenkaan ovat lyötävissä, sillä Lähteenmäen kiri ei vielä riitä Björgenille tai Charlotte Kallalle? Vai riittäisikö sittenkin jos oivana taktikkona tunnettu Lähteenmäki keksisi oikeat lääkkeet matkan varrella?

Ja muistetaan nyt tässä yhteydessä sekin, ettei yhtään mitalia ole vielä jaettu. Maastohiihdossa suuret yllätykset ovat mahdollisia. Hiihtäjälle voi sattua pöljän päivä. Välineet voivat suosia; etenkin perinteisen hiihdossa suksien profiililla ja voitelulla on valtava merkitys. Lisäksi lumisateet saattavat sotkea kilpailuja tuottaen yllätysmestareita. Nämä tekijät voivat suosia suomalaisia siinä kuin muitakin.

Mäkihypystä tai yhdistetystä ei menestystä ole odotettavissa, paitsi onnenkantamoisella. Nämä monivuotiset menestyslajimme ovat nyt kriisissä, mutta onneksi mäkihypyssä erittäin nopeatkin muutokset ovat mahdollisia ja Anssi Koivuranta palannee yhdistetyn huipulle ensi vuonna. Siten meidän ei luultavasti tarvitse odottaa menestystä näissä lajeissa yhtä kauan kuin Lahden MM-kisojen jälkeen dopingilla tuhotun miesten hiihdon suhteen. Mutta Oslosta kultaa ei siis ole odotettavissa.

Miksi kirjoitin tämän hiihtoaiheisen kirjoituksen? Siksi, että olen tyypillinen suomalainen, jolle on tärkeää että suomalaiset pärjäävät hiihdossa. Uusimman suuren liikuntatutkimuksen mukaan suomalaiset penkkiurheilijat kaipaavat eniten menestystä juuri hiihdosta. Sen jälkeen tulevat yleisurheilu, jääkiekko ja mäkihyppy.

Yllä oleva odotusten lista kuvaa varmaankin suomalaisten  aiempaa menestystä eri urheilulajeissa. Suomella on loistavat perinteet hiihdossa, yleisurheilussa ja mäkihypyssä. Jääkiekko puolestaan on ainoa suurempi joukkuelaji, jossa suomalaiset ovat menestyneet arvokisatasolla, vaikka olympiavoittoa ei olekaan saavutettu. Niinpä näissä lajeissa odotetaan menestystä myös jatkossa.

Jäädään siis jännittämään Oslon menestystä! Torstaina se alkaa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Mykoplasma
Dopingin sallimisesta urheilussa
Hiihdon likaisen ajan testamentti - katse tulevaisuuteen
Urheilu ja astmalääkkeet

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!