Irrotettavia sukupuolielimiä pikkulapsille

Uutissuomalainen kertoi Yhdysvalloissa suunnitelluista sukupuolineutraaleista nukeista, joilla on irrotettvat sukupuolielimet. Ne on tarkoitettu 4–10-vuotiaille lapsille tukemaan heidän kehitystään.

Nuket ovat herättäneet keskustelua rapakon takana. Ja luonnollisesti repoublikaanit ovat olleet pöyristyneitä kun taas ainakin osa demokraateista on puolustanut tällaisia leluja lapsille. 

Nähtäväksi jää, mihin debatti johtaa. Ja tietenkin se, että miten lapsille suunnattuihin irrotettaviin sukupuolielimiin suhtaudutaan aikanaan Suomessa, mikäli sellaisia tulee täällä markkinoille – ja miksei tulisi, kun markkinat ovat nykyisin globaaleja. 

Omalta osaltani totean, etten enää hämmästy mistään. En siis myöskään irrotettavista sukupuolielimistä lasten leluissa. 

Näin siksi, että niillä tuskin on juurikaan vaikutusta tavallisiin lapsiin – pois lukien se pieni joukko, joille sekaisin olevat vanhemmat aiheuttavat joka tapauksessa omaan sukupuoleen liittyvää hämmennystä jo ennen murrosikää. Ja sitä kautta myös mielenterveysongelmia. Toivottavasti näin käy mahdollisimman harvoille.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Pekka Aittakumpu ja penistyöpaja
Sukupuolenkorjaus ei auta vaan pahimmillaan jopa pahentaa tilannetta
Biologinen nainen se on transmieskin

Amazonin pedofiiliset seksilelut

Ihmettelin eilisiltana sitä, ettei Yle vihjannut millään tavalla sitä, minkälainen ihminen oli syyllistynyt viiteentoista alaikäisiin kohdistuneeseen seksuaalirikokseen. Tänä aamuna huomasin myös Uutissuomalaisen tehneen asiasta jutun, joka niin ikään vaikenee tämän rikollisen taustoista. 

Lisäksi Uutissuomalainen näytti julkaisseen artikkelin, jonka mukaan Ruotsin hallitus on nostanut esille kansainvälisen nettikaupan jättiläisen Amazonin kauppaamat lasta esittävät seksinuket. Tämän toimenpiteen taustalla oli lasten oikeuksia ajavan ChildX-järjestön rikosilmoitus, jonka mukaan nukkekauppa normalisoi lasten hyväksikäyttöä.

* * *

Jäin jälkimmäisen uutisen huomattuani itsekseni miettimään, että mitä on mahtanut liikkua niiden ihmisten parissa, jotka ovat osallistuneet siihen prosessiin, joka johti näiden seksilelujen ottamiseen Amazonin myyntivalikoimaan.

Tässä pohdinnassani päädyin kolmeen mahdollisuuteen. Ensimmäinen on se, että nämä ihmiset ovat itsessään pedofiileja - tai ainakin tuntevat kiinnostusta lapsiseksiin. Toinen on kiilusilmäinen ahneus, jonka seurauksena minkäänlaisesta moraalista ei ole väliä silloin, kun kauppatavaralle löytyy ostajia.

Kolmas mieleeni juolahtanut vaihtoehto on silkka tyhmyys. Ehkäpä nämä ihmiset - tai ainakin jotkut heistä – ovat niin ymmärtämättömiä, etteivät he ole ymmärtäneet seksilelujen esittävän lapsia – tai ainakaan sitä, että sellaiset lelut edistävät pedofiliaa. 

* * *

Tosiasia taitaa kuitenkin olla, että kaupaksi käyvä tavara löytää aina myyjänsä ja myyjä ostajansa. Ja siksi lasta imitoivien seksilelujen valmistajat ja myyjätkin epäilemättä löytävät asiakkaansa myös tulevaisuudessa täysin riippumatta siitä, mitä Ruotsin hallitus tai Amazon tekevät. 

Tästä huolimatta Amazonin lapsiseksilelu-episodi johti omalla kohdallani siihen, että tein päätöksen olla hankkimatta puheena olevasta verkkokaupasta yhtään minkäänlaisia tuotteita. Ymmärrän kyllä, etten näin toimimalla – moraaliposeerauksella – pysty estämään lasten hyväksikäyttöä, mutta ainakin voin tuntea mielihyvää siitä, että vältyn päätökseni seurauksena tukemasta sellaista.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Pojat seksuaalisen väkivallan kohteena
Ylen toimitus salasi jälleen SDP:n lapsipornokytköksen
Vihreää kauhukomediaa

Putin sulki Ukrainan NATO-oven

Eilisen päivän ja kuluneen yön aikana presidentti Vladimir Putin astui yhden askeleen eteenpäin maansa etupiirin luomisessa: hän ja häntä nöyrästi palveleva duuma tunnustivat Itä-Ukrainan kaksi nukkevaltiota, joiden luomisessa venäläiset pienet vihreät miehet olivat aikanaan keskeisessä roolissa. 

Sen jälkeen hän määräsi venäläiset sotilaat miehitt... ei kun turvaamaan rauhaa noille alueille. Kaikkea tätä edelsivät Mainilan laukauksia vastaavat hämäysoperaatiot, joissa ammutuista laukauksista syytettiin vastapuolta. 

Kuten Ylen kirjeenvaihtaja totesi, oli Putinin peliliike oivallinen, sillä sen kautta hän pystyi estämään Ukrainan liittymisen NATO:on samalla tavalla kuin tapahtui Venäjän miehittäessä Georgian kaksi maakuntaa paikallisten bäckmanien avulla. Yksi seurauksista oli suorastaan surkuhupaisa, kun USA kielsi olemattoman kaupankäynnin ja investoinnit itsenäisiksi julistautuneiden alueiden kanssa. 

Nähtäväksi siis jää, millä tavalla tapahtumat etenevät. Venäjälle saattaa hyvinkin riittää nyt saavutettu tilanne eli NATO-ovien sulkeminen Ukrainalta, eikä jälkimmäisellä ole sotilaallista voimaa Venäjän nukkevaltioiksi joutuneiden alueidensa palauttamiseksi. 

Toisaalta on varmaa, ettemme tiedä onko Putin kaheli vai erittäin fiksu, emmekä siis myöskään voi tietää aikooko hän lähettää sotavoimansa myös tähän asti itsenäisenä säilyneisiin Ukrainan osiin. Itse pidän tätä kuitenkin suhteellisen epätodennäköisenä eli luotan jossain määrin Venäjän diktaattorin järkevyyteen.

Varmaa lienee kuitenkin, että USA määrää jonkinlaisia taloudellisia pakotteita Venäjää vastaan, ja EU seuraa sitä myöhemmin. Lopputuloksena Venäjän kansa köyhtyy entisestään, mutta Putiniin länsimaiden toimilla ei liene sen suurempia vaikutuksia. 

Näin siksi, että hyvin tuntemani entisen Neuvostoliiton ja nykyisen Viron tasavallan asukkaan ja metsäveljen jälkeläisen mukaan Venäjän kansa on tottunut siihen, että heidän taloudellinen asemansa on heikko. Ja jos se heikkenee entisestään, kansa kiristää kyllä vyötään, mutta ei nouse kapinaan hallintoa vastaan. 

Nähtäväksi siis jää, ovatko EU:n ja USA:n johtajat oikeassa pakotteidensa painostusvoiman kanssa, vai onko sittenkin niin, että virolainen ystäväni ja Vladimir Putin ovat paremmin perillä venäläisestä kansanluonteesta. Sitä paitsi kaikenlaisilla pakotteilla on yksi heikko puoli: alun uhoamisesta huolimatta niiden haitallisuus myös pakotteiden asettajille johtaa ennemmin tai myöhemmin suhteiden normalisoitumiseen. 

Valitettavaa tässä kaikessa on, että monin tavoin Venäjän kanssa yhteistyötä tehnyt Suomi tulee kärsimään EU:n asettamista pakotteista - tai Venäjän vastareaktioista niihin - monin tavoin alkaen metsäteollisuuden puunhankinnasta ja päätyen aina Pyhäjoen jo muutenkin viivästyneen ydinvoimalan valmistumisen siirtymiseen hamaan tulevaisuuteen.

Selvää on kuitenkin ollut jo pitkään, etteivät länsimaat tule puuttumaan asiaan sotilaallisesti. Tämä on sinänsä järkevää, sillä Venäjää ei suurena ydinasevaltiona voi voittaa. Eikä mikään myöskään velvoita länsimaita omaan sotilaallisen liikehdintään, koska Ukraina ei kuulu NATO:on. 

Jälkimmäinen seikka on hyvä tunnistaa myös Suomessa. Niin kauan kuin olemme liittoutumattomia, on meidän turha odottaa sotilaallista tukea länsimaista - ehkä omia intressejään tuollaisessa tilanteessa puolustavia ruotsalaisia lukuun ottamatta. 

Huomattava on lisäksi, että Ukrainan kohtalo osoittaa myös sen, ettemme voi avoimesti hakea NATO:n jäsenyyttä, koska silloin vaarana olisi nyt Ukrainan kohdalla nähdyn kaltainen Venäjän reaktio. Siksi mahdollinen NATO-päätös on tehtävä suljettujen ovien takana siten, että asian tullessa julkisuuteen olemme jo saaneet sotilasliiton turvatakuut. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tietämättömyys mahdollistaa propagandan - ja propaganda estää hyvän elämän
Marin antoi signaalin Moskovaan ja Washingtoniin
Pitäisikö Suomen liittyä Natoon?