Sosiaaliantropoligian professori Harri Englund julkaisi pienen tiedonpalasen afrikkalaisten kielitaitoa ylistävässä esseessään. Sen mukaan Saharan eteläpuolelta Suomeen tulleista afrikkalaisnaisista yli 80 prosenttia ja miehistä yli 50 prosenttia osaa kotimaisia kieliä erinomaisesti tai keskitasoisesti.
Tämä on tietenkin positiivinen asia, mutta Englund kertoi myös, että aasialaistaustaisista maahanmuuttajista – niin naisista kuin miehistäkin – reilusti yli puolet ei osannut lainkaan tai juuri lainkaan suomea tai ruotsia. Sama koskee hänen mukaansa myös Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta tulleita maahanmuuttajia.
* * *
Englundin kertomille tilastoille voidaan tietenkin kuvitella monenlaisia syitä, mutta hän itse ei lähtenyt niitä erittelemään. Enkä minäkään ryhdy niitä arvailemaan.
On kuitenkin syytä todeta, että Tilastokeskuksen mukaan Suomen suurin vieraskielisten ryhmä ovat venäläiset, joita oli vuonna 2024 hiukan yli sata tuhatta. Toisena tulivat lähes 50 000 virolaista. Näistä ryhmistä ainakin jälkimmäisillä on pääsääntöisesti vähintäänkin kohtuullinen suomen kielen taito.
* * *
Seuraavaksi suurin ryhmä on arabit, joita oli maassamme vuonna 2024 yli 43 500. Sen jälkeen tulevat vajaat 39 000 ukrainalaista ja noin 37 000 englanninkielistä. Somaleita oli lähes 27 000, persialaisia noin 22 000, kiinalaisia 19 000, kurdeja lähes 18 000, vietnamilaisia noin 16 000 ja turkkilaisiakin lähes 13 000.
Toisin sanoen suurimpiin Suomen kansalliskieliä kehnosti tai ei lainkaan osaaviin kieliryhmiin kuuluvia ihmisiä asui 5,6-miljoonaisessa Suomessa kaksi vuotta sitten reilusti yli 150 000. Ja heistä yli puolet on käytännössä täysiä ummikkoja suomalaisessa yhteiskunnassa.
* * *
Nämä tilastot kertovat omalta osaltaan Suomen epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Sen sijaan, että Suomeen tulleilta ulkomaalaisilta olisi vaadittu kotimaisten kielten osaamista, on yhteiskuntaamme rakennettu palvelemaan paikallisia kieliä osaamattomia ihmisiä englanninkielellä jopa siihen asti, ettei esimerkiksi kaikissa ravintoloissamme saa edes ruokaa suomeksi tai ruotsiksi.
Tämä kaikki voi olla lyhyellä tähtäimellä pragmaattista, mutta samalla se heikentää rankasti maahanmuuttajien kannusteita sopeutua suomalaiseen elämäntapaan. Ja kuten lukemattomista monikulttuurisista maista tiedämme, ei sellainen ole juuri missään johtanut hyvään lopputulokseen – eli yhteiskuntaan, jossa ihmisillä on hyvä olla ja elää.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hallituksen yhdenvertaisuusohjelma on yliopistolehtori Anna Rastaan mukaan epäonnistunut
Haluammeko säilyttää suomalaisen kulttuurin ja kansalliskielet?
Hyviä uutisia, mutta katastrofin uhka kytee
Tekstit
Mia-Petra Kumpula-Natri:"Balkanin vuorilla koekeasti koulutetut marssivat kohti Suomea." Sanomatta jäi, että tulijoiden Suomeen rahtaaminen on äänestysperusteista. Tällä toiminnalla jostakin puolueesta voi tulla jopa pääminsteripuolue. Pidemmän ajan kuluessa tämä toiminta on koko Suomelle tuhoisaa.
VastaaPoistaSDP:n osalta taytyy tunnustaa tosiasiat:
Poista"Ei voi kauhalla vaatia, jos on lusikalla annettu"
En usko noita herra (?) englundin väitteitä, helt enkelt !!! Kun kävelee Turun torilla, missä mm. jätesäkkiämmiä ja pikipäitä on runsaasti, niin tiedän, että siellä ei muuta kuin jotain somalia tai ählämiä molotetaan. Tu´kattoon ja kokemaan !
VastaaPoistaSiksi vältän Turkua kaikin mahdollisin keinoin!
PoistaJahas, tällä kertaa on marssitettu tällainen professori julistamaan väestönvaihdon ilosanomaa.
VastaaPoistaEi mitään uutta Hesarin taivaan alla...
Annoin monemmoista tukea Ukrainaan, ruokaa, vaatteita ja muita elämiseen tärkeitä asioita. 2 vuotta sitten Suomeen saapui nainen ja hänellä oli 3 vuotias pikkutyttö paikkaan missä esimajoitus järjestettiin, nainen kerttoi että puolivuotta aikaisemmin hänen miehensä kaatui sodassa. Tilanne eteni päivä päivältä siihen että me keskusteltiin naisen kanssa kauemmin ja kauemmin ja viimein rakastuttiin. Minulla ei ikinä ole ollut perhettä, olenkin tajunnut miten tyhjää elämäni aiemmin on ollut. Tuo ei ollut pointti, mutta se on, että vaimoni osaa jo Suomen kieltä tosi hyvin vaikka aikaa ei Suomessa paljoa olekkaan.
VastaaPoistaKävin Tampereella vierraillessani syömässa suomalaisessa ravintolassa, jossa annosten nimet olivat englanniksi. Ulkonäöltään balkanin seudulta tullut tarjoilija otti vastaan seurueemme tilaukset. Puhui hyvää suomea, mutta korjasi suomentamani annoksen nimen englanniksi.
VastaaPoistaHyvänmakuinen annos. Maksoin sen jälkikäyteen kassalle afrikkalaiselle nuorelle naiselle, joka puhui myös hyvää suomea.
Jäin miettimään, miksi suomslainen ravintola väkisin viljelee englantia Suomessa, jos kerran tätä kaunista kieltämme oppivat myös motivoituneet maahanmuuttajat.
Toinen asia on, miksi jättityöttömyyden riivaamaan maahan on pitänyt haalia kaikenmaailman seikkailijoita kilpailemaan vähistä työpaikoista, kun valmiiksi kielitaitoista ja hyvinkoulutettua oman maan kansalaista olisi vapaana laumoittain.
Ilmeisesti suomalaiset pitävät itse suomalaisuutta niin vähäarvoisena, että kaikki ulkomailta tullut on olevinaan parempaa. Jopa sirpaloitunut ja rumankuuloinen englanti mielletään täällä poljettujen verovelvollisten maassa sivistyskielenä, jonka osaamisella leuhkitaan ihan järjettömästi. Myötähävettävintä on kuunnella urheilustudioihin haalittuja "maailmankansalaisia" jotka änkeävät joka virkkeeseen jonkin anglismiväännöksen.
Ei taida löytyä nykypuolueista Suomen eikä suomen pelastajaa. Pienen maan joukossa yli sata tuhatta islamistia on jo karmea määrä. Arbian labatusöhkyily kaikuu kaduilla yhä suurempana. Huokaus.
Tulossa elokuva mikä kertoo siitä miten poliitikot tuohoaa euroopan islamilaisilla ja virkavalta ei suojele omaa kansaansa ja oikeus päästää islamiraiskaajat heti vapaalle ilman tuomiota ja paljon muuta. https://www.youtube.com/watch?v=fVxmjwaPEFU
PoistaSosiaaliantropoligian professori Harri Englundilta akateeminen ”ylistyslaulu” afrikkalaisille.
VastaaPoistaHaluaisin kuulla kirjoittajan mielipiteen miten ratkaistaan se ongelma, kun maassamme elää ja asuu ihmisiä (muita kuin englannilla pärjääviä osaajia) jotka eivät halua oppia kieltämme, koska se olisi tie vääränlaiseen kulttuuriin. Kotona lapsille puhutaan vain omaa lähtömaan kieltä, ja kulttuuria, jossa eletään, vieroksutaan liian liberaalina. Onko silloin ihme jos meillä on nuoria, jotka eivät osaa riittävästi suomen kieltä pärjätäkseen työelämässä. Onko ihme jos silloin myös maamme, kulttuurimme – ja kielemme jää vieraaksi.
Kun kulttuuristamme ja kielestämme kiinnostumaton joukko kasvaa liian suureksi, joudumme ratkomaan aivan muita kuin kieliongelmissa.