keskiviikko 20. syyskuuta 2017

Ajatus kielitaidosta ja syrjinnästä

Niemi-yhtiö etsi Helsingin Sanomien mukaan hyvää suomea puhuvia työntekijöitä. Perusteena sille yritys on käyttänyt ohjeiden ymmärtämistä, koska työt sisältävät turvallisuuskriittisiä tehtäviä.

Lehti oli myös haastatellut Jyväskylän yliopiston soveltavan kielentutkimuksen professoria Sari Pöyhöstä, joka pelkäsi, että kielitaitovaatimuksessa olisi kyse maahanmuuttajatyövoiman syrjimisestä. Hänellä ei kuitenkaan ollut mitään näyttöä sellaisesta.

On tietenkin totta, että kielitaitovaatimuksilla voidaan tarvittaessa välttää kielitaidottomien maahanmuuttajien rekrytointia. Asian kääntöpuolena on se, ettei peruste käy kielitaitoisten maahanmuuttajien syrjimiseen.

Niinpä Niemi-yhtiön vaatimuksen hyvänä puolena voidaan nähdä siitä maahanmuuttajille aiheutuva kannuste opiskella uuden kotimaansa kieli ja sitä kautta kotoutua maahamme tehokkaasti. Olisi ollut hienoa, jos jyväskylälläinen kollega olisi tuonut pohdinnoissaan esille myös tämän puolen.

Kaiken kaikkiaan on selvää, ettei nyt - ilman todisteita - tapahtunut vihjailu maahanmuuttajien syrjinnästä ole asiallista mainitsemalla yhtiö nimeltä. Yritysten maineella ei liene HS:n toimituskunnalle yhtä suurta merkitystä kuin esimerkiksi raiskaavien maahanmuuttajn maineella.

Toivon, ettei tästä pienestä episodista kasva ongelmaa Niemi-yhtiölle, joka omien nettisivujensa perusteella vaikuttaisi varsin hyvältä työnantajalta. Mutta toki samalla toivon, ettei HS:n esille nostama syrjintä - ja sen myötä maahanmuuttajien kotouttamisen vaikeutuminen - olisi todellisuutta yhdessäkään suomalaisessa yrityksessä.

Onhan selvää, että yhteiskunnan resurssien kannalta on aina parasta se, että kuhunkin työpaikkaan palkataan tehtävän parhaiten hoitava henkilö. Tämä koskee niin uus- kuin kantasuomalaisiakin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
HS sondeerasi Vapaavuoren puheita
Miksei Moataz saa jäädä Suomeen?
Hyväksikäytön kääntöpuoli

18 kommenttia:

  1. Onko joku ehkä varastanut kuormasta ?

    VastaaPoista
  2. Ruotsissa LO (eli sikäläinen SAK) on teettänyt tutkimuksen työttömyydestä. Kantaruotsalaiset ovat täystyöllistettyjä, maahanmuuttaneiden (invandrarna) työttömyysaste on 60% työnvälitykseen kirjautuneista. Tutkimuksen tekijä LO:n ekonomi Torbjörn Hållö sanoo, että suurta osaa näistä "työttömistä" on väärin nimittää tällä nimellä. Oikea termi olisi työkyvytön koska perustavimmatkin taidot joita yhteiskunnassa toimimisessa tarvitaan puuttuvat, kielitaidosta alkaen. He eivät kuulu työnvälityksen listoille. Ymmärrettävästi tutkimus on saanut Ruotsissa ja LO:ssa ristiriitaisen ja matalan profiilin vastaanoton. hh

    VastaaPoista
  3. Hienoa, että muuttofirmalla on tarjolla uusia työpaikkoja. Kelpoisuusvaatimukset näyttävät olevan kovemmat kuin Hesarin toimittajilla. ;-)

    Odottelen parin viikon päästä tehtaalta tulevia keittiökalusteita. Olisipa älytöntä, jos emme voisi ymmärrettävästi kommunikoida muuttofirman työntekijän kanssa.

    Omituista, että soveltavan kielitieteen proffa esiintyy logistiikan ja duunarityön asiantuntijana. Hesari nosti hänet jopa otsikkoon.

    VastaaPoista
  4. Jos mtyönantaja vaatii hyvää englannin ja venäjänkielen taitoa, sekin varmaan olis syrjintää sitte ..

    VastaaPoista
  5. Tämä työnantajien kyseenalaistaminen on työvoimahallinnon leipälaji. Esim kun kotisiivousta tarjoava liike hakee työntekijöitä, ei työvoimavirkailija ymmärrä ollenkaan, mihin suomenkielentaitoa tarvitaan.

    VastaaPoista
  6. Easy (E) does it :)

    Kaunis - suorastaan idealistinen -kirjoitus.

    VastaaPoista
  7. Kotoutumisesta puheen ollen niin Suomessa on asunut yksi kansanryhmä jo vuosisatoja ja tämä kansanryhmä ei ole vieläkään kotoutunut suomen kieleen. Suomi on ratkaissut kansanryhmän kieliongelman sillä tavalla että kaikkien on pakko opiskella ruotsia, jotta kaikilla suomalaisilla olisi teoreettiset ja tasavertaiset mahdollisuudet päästä palvelemaan tätä kansanryhmää valtion ja kuntien virastoihin. Lääkärikään ei pysty harjoittamaan lääkärin ammattia, ilman että on näyttänyt kyvykkyytensä ruotsin osaamisesta. Proffa! Tuli mieleen, että ehkä sinäkin olet saanut osasi ruotsin pakkosivistävästä vaikutuksesta suomenkielisille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomi on aina pohtinut kuuluuko se länteen vai itään, selvyys sentään on siitä, että olemme pohjoinen kansa.
      Ehkä ratkaisu henkisesti länteen kuulumisesta on tehty niin, että kumarramme edelleen länteen järjestelmällisen ruotsin opiskelun muodossa. Millaista elämä olisikaan ja kulttuurimme jos olisimme opiskelleet kaikki pakollista venäjää sen alaisuudessa olon kunniaksi? On toki joitakin, jotka ovat (pyllistäneet) kumartaneet molempiin suuntiin ja opetelleet molemmat kielet. Se on pääomaa, mutta en näiden kielten kohdalla sanoa minkä pään...

      Kiitos ja anteeksi.

      Poista
    2. Suomi kuului Venäjään yli sata vuotta. Emme ole ruotsalaisia tai venäläisiä vaan suomalaisia. Höpinät länteen kuulumisesta ruotsin avulla ovat pelkkiä höpinöitä. Pohjoismaiden lingua franca on englanti ja se riittää kielistä puhuttaessa "länteen" kuulumiseen. Ruotsissa oppilas opiskelee englantia pakolla, Suomessa englanti ei ole pakollinen. Ruotsalainen oppilas oppii kaksi laajemmin käytettyä kieltä, opiskellessaan kolmea kieltä, ruotsia + englantia + valinnaista kieltä. Päästäkseen samaan Suomessa on oppilaan opiskeltava neljää kieltä, suomea + ruotsia (pakollinen) + englantia + valinnaista kieltä. Ruotsin tarve Suomessa on kielilakien (virkamiesruotsi) kehittämä tarve. Pakko- ja virkamiesruotsi korreloi keskenään. Jotta kaikilla olisi teoreettiset ja tasavertaiset mahdollisuudet hakeutua valtion ja kuntien virkoihin, niin kaikkien on tasavertaisuuden vuoksi pakko opiskella ruotsia. Tasavertaisuusongelma poistuu, kun kielivelvoite laitetaan viranomaisen vastuulle, virkamiehen sijalta. Perustuslakiin ei tarvitse kajota ollenkaan, riittää kun kielilait kirjoitetaan uusiksi. Suomen tulee harmonisoida kielilait muiden Pohjoismaiden kielilakien kanssa. Ruotsi on täysin tarpeeton marginaalikieli n. viidelle miljoonalle suomenkieliselle.

      Poista
  8. Kiitos vastauksestasi, Lemminkäinen.
    Totta, olemme suomalaisia enkä muuta ikinä väitäkään.
    Kielitaito on aikamoista pääomaa vakavasti puhuen. Siinä mielessä, jos ruotsin kielen opiskelua ei ota politisoinnin kannalta, on ns. ylimääräisen kielen (ruotsin) opiskelu ehkä ollut eräs syy suomalaiseen menestykseen. Mielestäni olemme menestynyt kansa erittäin monella mittarilla mitattuna. Sivistykseme on kielissä hyvin laajaa tässä maassa.

    Tavallaan voisi sanoa, että käänsimme ankarat sorron vuodet naapureiden alistuksessa voitoksi todellakin opettelemalla toisen kielen kansallisesti. Kielet ovat yleisesti maailmoita ja avaimia maailmaan, toisiin kulttuureihin.
    Hieman maailmankartalla syrjässä olevan maan avain tuoda maailma lähelle on opiskella kieliä. Ruotsia, englantia, venäjää, saksaa, ranskaa, espanjaa, viroa, saamea, japania jne.

    Ymmärrän, että ehkä katsoisit kaikkien edun mukaista olevan se, että tärkeysjärjestyksen voisi valita jokainen vapaasti itse.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En vastusta ruotsin opiskelua, mutta sen pakollisuutta en pidä järkevänä. Sen sijaan katson, että myös ruotsinkielisen vähemmistön pitää saada palvelut äidinkielellään ainakin siellä, missä heitä asuu aivan marginaalista osuutta enemmän. Tämä riittäköön motivoimaan myös suomenkielisiä opiskelemaan toista kotimaista.

      Poista
    2. Proffa, Miksi katsot, että juuri ruotsinkielisen vähemmistön tulee saada palvelut äidinkielellään? Koska Suomi on virallisesti kaksikielinen maa? Vai mikä on se syy?

      Poista
    3. Itse asiasa ruotsinkieliset eivät ole vähemmistö, vaan tasavertainen väestönosa suomenkielisten rinnalla. Pelkkä lukumäärä ei oikeuta vähemmimmistö-nimitykseen. Tätä asiaa eivät monet ymmärrä tai suostu ymmärtämään.

      Poista
    4. ^ Wikipedian määritelmä sanasta vähemmistö:

      "Vähemmistö on ryhmä, jonka edustajia on tietyn otoksen, näkökulman tai alueen sisällä vähemmän kuin muiden ryhmien edustajia."

      Millä tavalla sinusta ruotsinkieliset eivät olisi vähemmistö Suomessa suhteutettuna suomenkielisiin?

      Poista
  9. Kun kielivelvoite on viranomaisen vastuulla, niin silloin voidaan miettiä muita vaihtoehtoja kielipalveluiden toteuttamiseksi. Nythän vaihtoehtoja ei tarvitse miettiä, koska kaikkien virkamiesten odotetaan osaavan ruotsia. Vantaalla on ruotsinkielisiä 2,7% asukkaista. Jos Vantaan virastoissa on 2,7% ruotsia osaavia, niin heidät voi organisoida palvelemaan ruotsinkielisiä. Sama Helsingissä, Turussa jne. Muualla Suomessa voidaan hyödyntää lähi-, etä- ja videotulkkausta. Myös palvelujen kierrättäminen Ruotsin kautta tulisi mahdolliseksi uuden kielilain myötä. Suomenkielinen ei tarvitse minkäänlaista kosketuspintaa ruotsin kieleen, jos ei sitä itse henkilökohtaisesti halua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lemminkäinen, käsittelet kaksikielisyyttä käytännön kautta. Itse periaate tuntuu kuitenkin olevan ruotsinkielisille hyvin tärkeä. Mitä mieltä olet Suomen virallisesta kaksikielisyydestä? Tulisiko se sinusta säilyttää?
      Senhän takia esim virkamiesruotsi on yleisesti vaatimuksena.

      Poista
    2. Suomessa ei ole lakimääräisesti määriteltyjä virallisia kieliä ollenkaan, on vain kaksi perustuslaissa mainittua kansalliskieltä. Kansalliskieli ja virallinen kieli ovat kaksi eri asiaa. "Kaksikielinen Suomi" on käsiteharhaa. Koulujen pakkoruotsi ja virkamiesruotsi (suomenkielisten kouluruotsi ei riitä minkään viran hoitamiseen) ei tee Suomesta kaksikielistä. Jos näin olisi, niin Suomi olisi kolmikielinen maa, koska melkein 100% oppilaista opiskelee englantia. Jos Ruotsissa olisi pakko- ja virkamiessuomi niin se olisi mieletön etu suomentaustaisille, koska suomentaustaiset (suurin osa heistä) osaavat molemmat kielet olosuhteiden pakosta ja he työllistyisivät ruotsinkielisiä paremmin valtion ja kuntien virkoihin, koska ruotsinkielisten koulusuomi ei riittäisi minkään viran hoitamiseen.

      Poista
    3. Kyllä Suomella on viralliset kielet. Virallinen asiasta tulee kun siitä on säädetty lailla tai asetuksella. Suomen tapauksessa kielet on mainittu perustuslaissa eli ne ovat virallisa kieliä, vaikka kuinka nimitettäisiin kansalliskieliksi. Sama muuten koskee kahta Suomen virallista kirkkoa eli Ev.lut-kirkkoa ja ortodoksista kirkkoa. Niistä on maininta laissa joten kumpikin on virallinen valtionkirkko.

      Poista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!