torstai 6. heinäkuuta 2017

Ei tarvetta epäillä kunniamurhan suunnittelua

Korkein oikeus linjasi, ettei sisaren nettiuhkailu tappamisella ja väkivallalla yhdistettynä jo tapahtuneeseen väkivaltaan täytä tappamisen suunnittelun kriteereitä. Ei, vaikka veli tunnusti olleensa vihainen sisarelleen ns. perheen kunnian takia.

Erityisen mielenkiintoisia olivat oikeuden perustelut sille, ettei veli ollut suunnitellut sisarensa tappamista. Hän oli nimittäin uhkaillut myös muita ihmisiä ja sisartaan sekä katunut oikeudessa tätä kohtaan käyttämäänsä kovaa kieltä.

Lisäksi hänen lähettämistään viesteistä oli oikeuden mielestä nähtävissä uhkausten ja suuttumuksen lisäksi jossain määrin myös huolestuneisuus perheenjäsenistään. Ja olihan hän yrittänyt houkutella sisartaan kotiinkin vakuuttamalla, ettei tälle tapahtuisi mitään.

Tämän tuomion jälkeen on aika vaikea nähdä, minkälaisilla perusteilla ketään voisi tuomita törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta. Tai no, ehkä yksityiskohtaisen suunnitelman kirjoittaminen paperille ja sen vahvistaminen allekirjoituksella kahden todistajan läsnä ollessa loisi todistuskappaleen, joka vakuuttaisi korkeimman oikeudenkin.

Toivottavasti olen kuitenkin väärässä, eikä eduskunta ole tullut jälleen säätäneeksi kuolleeksi kirjaimeksi jäävää lakia. Sellaisilla kun tapaa olla yleistä lainkuuliaisuutta alentava vaikutus.

Ja lopuksi vielä tietenkin se, että toivottavasti ratkaisu oli oikea, eikä nyt vapautetun veljen sisarella ole enää mitään pelättävää perheensä taholta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
KHO elintasopakolaisten asialla
Orlandon opetukset ja islam
Tukkapölly on rangaistavaa mutta sukupuolielinten silpominen ihan okei

7 kommenttia:

  1. Havaittavissa alistumista (erään uskonnon) Suomen korkeimman päättävän oikeuslaitoksessa. Huolestuttavaa!
    Taitaa mennä niinkuin Michel Hollenbeck kuvaa kirjassaan "Alistuminen" (Elisa -kirjakauppa) Ranskan tapahtumia tulevaisuudessa. Suomeen taisi se iskeä jo nyt...

    VastaaPoista
  2. Kysymys ei ole vain ko. uskonnosta, vaan kunniamurha tunnetaan kyllä myös kristittyjen Toiseutta edustavien yhteisöllisten kulttuurien parissa. Esimerkiksi kun eräs tunnettu hevosmies ampui ex-vaimonsa 90-luvulla, puolustus vetosi siihen, että vaimo oli lakannut käyttämästä perinteistä hametta, jonka käyttöön sitoudutaan koko elämäksi. Sillä kertaa puolustus ei kyllä mennyt läpi (ja hevosmies pysyikin sitten tuomionsa istuttuaan ihan kuukausikaupalla vapaana, kunnes ampui kolme ihmistä mäkkärissä)

    VastaaPoista
  3. Samanlaista järjettömyyttä edustaa Amnestyn touhu:

    "Amnesty: EU:n pakolaispolitiikka aiheuttaa tuhansia kuolemia ja ihmisoikeusrikoksia"

    https://yle.fi/uutiset/3-9706813

    Kirjoituksesta saa käsityksen, että Eurooppa on syyllinen kaikkeen pahaan mitä Afrikkalaisille vähänkin voi tapahtua ja ilmeisesti kerta kaikkiaan kaikki Afrikkalaiset pitäisi siirtää Eurooppaan ennen kuin Amnesty on tyytyväinen.

    Kyseinen putiikkihan on ihan yhtä naurettava kuin Euroopan "päättäjät" ja oikeuslaitos.

    VastaaPoista
  4. Arabi- ja muslimitaustaisille naisille tulisi olla tarjolla jokin toimiva protokolla, joka heille pakolaiskeskuksissa opetettaisiin selkeästi, jotta voisivat selvitä mahdolliselta kunniakulttuuriväkivallalta, pakkoavioliitoilta, kotimaihin palauttamisilta ja jopa kunniamurhilta..

    Vai lisiko tällainenkin taas vasuripaskojen mielestä liian rasistinen ehdotelma..?

    VastaaPoista
  5. Karua tekstiä perheen kunnian ylläpidosta:

    http://blogit.iltalehti.fi/alan-salehzadeh/2017/07/05/kunniasurmat-vain-naisten-himo-on-rangaistavaa/

    VastaaPoista
  6. Juristeria on ihmeellinen tiedonala, ettei sen harjoittamisessa ilmeisestikään tarvitse ottaa huomioon ihmistieteiden normaaleja opetuksia.

    Sosiaalisen sidoksen perustavanlaatuinen liima-aine on moraali. Ihmisyhteisö on yksikkö jossa vallitsee yksi moraali. Moraalittomat teot, eli rikokset, ovat rikoksia tietyn moraalin piirissä.

    Durkheimilaisittain määritellen on niin, ettei sosiaalisesti sitoville yhteisöille ominaista "mekaanista" normimoraalia voi mitenkään sulattaa tai risteyttää yksilölliseen eriytymiseen perustuvissa yhteisöissä vallitsevan "orgaanisen" omantunnonetiikan kanssa. Siksi eriperusteisille "kulttuureille" ominaisia rikoksia ei pitäisi ollenkaan tarkastella kuin niissä olisi jokin kaikille yhteinen ominaisuus.

    Kun sorrumme kulttuuri- ja moraalireativismiin, joudumme vain yhä syvemmälle käsitesekaannukseen ja ajaudumme vähitellen täydelliseen yhteiskunnalliseen moraalianomiaan. Ei ole sitä tapaa, jolla erilaatuiset yhteisömoraalit voitaisiin punnita samassa vaa'assa. KKO:n nyt tehty päätös merkitsee käytännössä sitä että maassa tosiasiassa saa olla olemassa kaksi toisensa pois sulkevaa moraalia -- mikä tilanne taas käytännössä institutionalisoituessaan merkitsee täsmälleen samaa kuin omalle oikeustajullemme vastakkaisen sharia-tuomiolaitoksen olemassaolo.

    Se merkitsee oman yhteiskuntamme moraalipohjan murenemista. Muistakaamme, että maailma ei lopu rysähtäen eikä räjähtäen, vaan se vain lakkaa olemasta. Yhteiskunta ei lopultakaan ole muuta kuin joukko luottamuksen ja oikeuden tunteita korviemme välissä, ja kun ne katoavat, yhteiskunta lakkaa olemasta.

    Kulttuuri- ja moraalirelativismi on paha ansa siksi, että suhteuttava ajattelu koetaan yleisesti jotenkin "kehittyneeksi". Absoluuttisilla totuuksilla ei aikamme näennäissivistyneen ihmisen mielessä ole arvoa. "Moniarvoisuus" ja "monikulttuurisuus" ovat nykyajan taikasanoja, joilla oman oppineisuutensa ja suvaitsevuutensa voi todistaa. Harvempi jaksaa ajatella nämä taikasanat kyllin syvästi läpi nähdäkseen etteivät ne kestä käsiteanalyysia.

    Relativistinen positio edellyttää käsitteellisen metatason muodostamista. Tällöin oikeustoimilta katoaa se normaali oikeutus, joka palautuu yhteisössä vallitsevaan moraaliin. Laki voi ottaa lähtökohdakseen jotain jota moraali ei voi ottaa.

    Kulttuurirelativismi oikeutetaan kuvitelmalla että kaikissa kulttuureissa on jotain hyvää, jotain yhteistä -- yleisinhimillistä -- ja että jokaisesta kulttuurista voitaisiin poimia parhaita puolia kaikkien hyödyksi. Mikään tuskin voisi olla enemmän väärin. Kulttuurit ovat todella kovia kognitiivisia tosiasioita, jotka pahimmassa tapauksessa kääntävät toistensa hallitsemattomimmat puolet esiin ja aiheuttavat molemminpuolisen moraaliromahduksen.

    Moraalirelativismin de facto oikeuttaminen -- mikä nyt on KKO:n ratkaisussa tapahtunut ihan siitä riippumatta miten juristeristit pyörittelevät näkemyksiään toteennäyttämiskriteereistä -- maan korkeimman oikeusinstassin toimesta kertoo jotain nimenomaan siitä miten kaukana kaikista ihmistieteille keskeisistä kysymyksistä oikeusinstansseissa toimitaan.

    Juristeria on todellakin aivan oma tiedonalansa jolla mitä ilmeisimmin ei ole ihmisen kanssa mitään tekemistä, eikä nyt siis enää moraalinkaan.

    VastaaPoista
  7. Siskonsa kunniamurhasta epäilty selvisi kuin koira veräjästä harjoittamalla presidentti Niinistön suosittelemaa "tehokasta katumista".

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!