Kokoomus pani vielä paremmaksi ja esitti peräti kahden miljardin leikkauksia valtion kuluihin, lähinnä leikkaamalla sosiaaliturvasta ja yritystuista. Samalla puolue vähentäisi ansiotuloverotusta, mutta kiristäisi tupakan ja alkoholin verotusta. Perussuomalaiset puolestaan ilmoitti poliittiselle puolueelle ainutkertaisesti, ettei lisäisi valtion kuluja lainkaan.
Nämä linjaukset ovat sikäli mielenkiintoisia, että ne kuvasivat puolueiden ajatusmaailmaa ja arvoja varsin mielenkiintoisella tavalla. Perussuomalaisilla lähtökohtana näytti olevan suomalaisiin kohdistumattoman lahjarahan minimointi, kun taas kokoomuslaiset pyrkivät ohentamaan valtion kulutusta kotimaassa - ja siirtämään verotusta progressiivisesta tuloverotuksesta kohti kaikkia ihmisiä samalla tavalla kirpaisevia haittaveroja, joista voi kuitenkin välttyä kulutustaan muuttamalla.
Nämä linjaukset vastasivat myös kysymykseen, jonka esitin melkein tasan kuukausi sitten. Kirjoitin tuolloin, että "nähtäväksi... jää, millä tavalla oppositiopuolueemme osoittavat hallitusta suuremman halunsa julkisen sektorin tehtävien priorisoimiseen ja valtiontalouden tasapainottamiseen. Tähän niille tarjoutuu oiva tilaisuus, kun ne julkistavat parhaillaan tekeillä olevat varjobudjettinsa vuodelle 2023".
Seuraavaksi asiaan palataan varsinaisesti keväisten vaalien jälkitunnelmissa, kun kansan parissa suurimman kannatuksen saaneen puolueen puheenjohtaja ryhtyy kokoamaan hallitusta. Mikäli hän tulee Kokoomuksesta tai Perussuomalaisista, tulee jommankumman nyt esittämä varjobudjetti toimimaan pohjana tulevan hallituksen talouspoliittisille linjauksille. Ja siksi nyt nähdyt linjaukset ovat poikkeuksellisen merkittäviä.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Mihin heidät on valittu?
Juho Romakkaniemi piirsi kuvan valtionvelasta
Petteri Orpo avasi ensi vaalikauden hallituspelin
Mihin heidät on valittu?
Juho Romakkaniemi piirsi kuvan valtionvelasta
Petteri Orpo avasi ensi vaalikauden hallituspelin
