Tämä kuulostaa erinomaiselta asialta niin nuorten kuin yritystenkin kannalta. Mutta samalla se toimii erinomaisena esimerkkinä talouden toiminnasta – ja lisäksi tarjoaa vihjeen siitä, miksei taloudellista hyvinvointia synny pelkästään rahaa lisäämällä.
Näin siksi, ettei yritysten kannata palkata ihmisiä edes puolella palkalla, ellei se lisää niiden liikevoittoa. Eikä etenkään silloin, ellei yritys pysty teettämään edes sellaisia töitä, joiden tuotto on enemmän kuin puolikas työntekijän palkasta.
Siksi on selvää, että Suomen talous oikenee vain kysynnän lisääntymisen kautta. Se tarkoittaa vientiyrityksille parempaa menestystä maailmalla ja kotimaassa maksukykyisten ja -halukkaiden asiakkaiden lisääntymistä.
* * *
Ulkomaisiin kuluttajiin voimme ymmärrettävästi vaikuttaa varsin rajallisesti, mutta tuotekehityksen ja markkinoinnin kautta tilannetta voi ainakin periaatteessa parantaa. Se taas edellyttää vientiyrityksissä toimivien ihmisten korkeaa osaamista ja sitoutuneisuutta työhönsä – siis osaavaa työvoimaa sekä aineettomia ja taloudellisia kannusteita kuten työn yhteiskunnallista arvostusta ja käteen jääviä tuloja.
Kotimaisen kysynnän lisääminen tarkoittaa – etenkin pitkällä aikavälillä – käytännössä suomalaisten ostovoiman nostamista. Eli ihmisille pitäisi saada lisää liksaa.
Mutta ei mitä tahansa palkkaa, vaan käteen jäävää rahaa eli omiin tarpeisiin käytettävissä olevaa tuohta ja oravannahkoja. Siis nettotuloja.
Jos niitä sitten lisätään julkisen sektorin kautta, on ne ensin kerättävä verottamalla ihmisiä. Eli pienentämällä näiden kuluttamiseen käytettävissä olevia varoja. Ollaan kuin harakka tervatulla katolla.
Ja juuri tämä on ongelma myös työllistymisetelissä. Se saattaa kyllä suunnata rekrytointia nuoriin ihmisiin, mutta samalla varttuneemmat jäävät ilman työtä nuorille suunnatun rahan ollessa poissa jostain muualta.
Siten Suomen taloustilanne ei muutu sinne eikä tänne ilman, että yhteiskuntamme pystyy tuottamaan todellista palkanmaksukykyä eli arvonlisää, jolla on kysyntää myös maailmalla. Siis jotain sellaista kuin vaikka aseita vievällä Patrialla nykyisessä maailmantilanteessa.
Tekstit
Näin Suomessa. Keltään tuskin on jäänyt näkemättä ja kokematta jauheliha/kananmuna vähyys kaupoissa, sitä uskotellaan että se johtuu viljelijöiden tiloista. Mutta kun ei johdu. Viljelijöillä ja kaupoilla on sopimukset joilla kansaa ryöstetään. Samaan aikaan kun uskotellaan että ei pystytä tuottamaan kananmunia ja lihaa tarpeeksi, sitä myydään halvemmalla ulkomailla ja Suomalaiset joutuu ostamaan kalliimmalla oman maansa tuotoksia.
VastaaPoistaMyös kauppaan ja talouteen liittyy toiveita, odotuksia ja ideologiaa. Tämä on juurikin esimerkki siitä, että työllistymisseteli, kaikessa kummallisuudessaan esitetään positiivisessa valossa.
VastaaPoistaNe, jotka muistavat Suomen ja Neuvostoliiton välisen bilateraalisen kaupan ylistyslaulun: kekkoslaisuuden, huomaavat yhdennäköisyyttä.
Tuolloin Suomi toimitti mm. miesten pukuja neukkulaan alle materiaalikustannusten, mutta osti neukkulasta kalleinta öljyä, mitä Euroopassa oli tarjolla.
Politiikka saneli....
Työllistymisseteli on vain yksi ilmentymä Suomen suurimmasta ongelmasta, joka on se, että kukaan ei tee mitään ilman tukiaisia ja merkittävä osa ei tee mitään, vaikka saa tukiaisia. Tässä en laske raiskauksia ja muita rikoksia tekemiseksi.
VastaaPoistaAika nopeasti kansa saatiin opetettua valtioriippuvaiseksi, kenties maaperä oli otollinen....
PoistaAno. klo 8.34 Ketä syytät, kun työllistämisseteleitä jää käyttämättä? Ajatuksesi on epäselvä.
PoistaMiksi haluat löytää syyllisiä? Kun yhteiskunta perustuu tukiaisille, niin joskus käy niin että niitä ei edes haluta, koska yhteiskunta on jo rakenteiltaan niin sairas. Jos meillä olisi oikea markkinatalous ja sitten joku keksisi työllistämissetelin niin luulenpa, että kaikki käytettäisiin. Nykyinen tilanne on vähän kuin sairaille annettaisiin ilmaisia kuntosalikäyntejä ja sitten päiviteltäisiin, että kaikki eivät menneet kuntosalille.
PoistaPuoluekannasta riippumatta kansanedustajilla ei ole halua ymmärtää taloudellisen toimeliaisuuden perusasioita.
VastaaPoistaKun kerran tarkoitus on saada nettotuloista heti suurin osa veroina valtiolle (esim bensa, alkoholi, sähkö ja nyt vesi) ei taloutta virkistävää kansalaisen ostovoimaa välttämättömien jälkeen liiemmälti jää.
Kiinteistöveron jatkuva korottaminen ei asuntokauppaa piristä, eikä sosialistien valtaanpääsy ainakaan mitään vie eteenpäin lukuunottamatta poliittisen lakko-oikeuden palauttamista, joka näivettää entisestään br.. br.. br.. bruttokansantuloa.
En tule kehumaan enää yhtäkään edustajaa enkä puolueta, viimeinen niitti tuli siinä kun istuva apinahallitus päätti hymy naamoillaan että vesimaksut on ollee aivan liian pieniä ja niitä nostetaan. Voi helvetti! Täällä vesimaksu on helvetti 35 euroa kuussa, kuinka paljon sen pitäisi olla, 200 euroa kuten sähkölaskun?
PoistaKysymys on siitä, että putkistojen korjausta ja uusimista on siirretty mutta joskus niitäkin täytyy uusia ja sitä varten pitää olla rahaa. Tähän asti tätä rahaa ei ole kerätty joten veden hintaa voidaan joutua nostamaan, jotta saadaan korjausrahaa.
Poistahttps://blogit.perussuomalaiset.fi/tuukka-saimen/yle-vesi-on-suomessa-liian-halpaa/
PoistaEn oo tiennytkään että hallitus päättää vesimaksujen suuruuden.
PoistaTässäkin on kysymys siitä että joltakin ministeriön (vihr ?)virkanaiselta on pyydetty lausuntoa, että saataisiin sinunlaiset taas haukkumaan nykyistä hallitusta.
Tuolla oli linkki ihan persuja koskien, vai eikö osata lukea? Hallitus ihan lailla aikoo muuttaa vesimaksua, turha jonkun ulista että ne ei sitä päätä.
PoistaNe nuoret jotka ovat ymmärtäneet työn merkityksen modernille yhteiskunnalle, eivät tarvitse mitään "työllistymisseteleitä", vaan menevät ja pääsevät töihin muutenkin.
VastaaPoistaJa niitä toisia nuoria ei huvita...
Näistä talousteokraattisista pähkäilyistä ja uskonnollisista pelastusrenkaista tulee mieleeni vain se tosiasia, että kun lukeminen ja lukutaito katoavat, seuraavaksi katoaa laskutaito.
VastaaPoistaVain luku- ja kirjoitustaito orientoivat aivomme niin, että pystymme hidastamaan ja hallitsemaan tajunnallista aikaa. Kun nämä ominaisuudet meistä katoavat, emme ensin erota pintailmiöitä taustavakaudesta ja seuraavaksi katoaa syysuhdeajattelu. Politiikka muuttuu retorisiksi reaktioiksi ja reflekseiksi, ihanteet ja idelogiat korvaavat lopullisesti tosiasiat.
Ei auta tarjota kirjankustantajille ja kauppiaille 1500 euron myynninedistämispalkkioita, jos ei ole lukutaitoisia ja -halukkaita asiakkaita. Eikä auta kampanjoida naisten romanttisia lukuromaaneja ajattelun taitojen kehittäjänä.
Lohduttakoon meitä vain se tieto, että menetettyämme nykyiset kognitiiviset kykymme meistä tulee "suvaitsevampia" mussuhumanisteja, jotka ehkä hyvinkin viihtyvät tänne vaeltaneiden ja väestönvaihdon realisoineiden vieraskulttuuristen seassa.
Yle tänään
PoistaKysely: turvattomuuden tunne vähentää joukkoliikenteen käyttöä pääkaupunkiseudulla
https://yle.fi/a/74-20220864
Artikkelista poimittua
Turvattomuuden tunne vähentää joukkoliikenteen houkuttelevuutta pääkaupunkiseudulla, kertoo Helsingin ja Espoon kaupunkien teettämä kysely.
Kyselyn mukaan kokemus turvattomuudesta vaikuttaa suoraan joukkoliikenteen käyttöön.
Osa vastaajista oli luopunut lähijunalla matkustamisesta koetun pelon vuoksi. Naisista 43 prosenttia koki turvallisuushaasteita ja miehistä 30 prosenttia.
Yleisin turvattomuutta aiheuttava tekijä on häiriökäyttäytyminen sekä uhkaaviksi koetut ihmiset tai ihmisjoukot asemilla ja liikennevälineissä.
...
...
Monelle turvattomuus oli syy oman auton käyttöön.
------------------------------------
Ovatko muslimit syyllisiä tähän tilanteeseen?
Tarvitsemmeko me heitä johonkin?
Olisiko järkevintä palauttaa heidät kotimaihinsa?
Töihin voi ottaa vain sellaisen, jonka tuottavuus ylittää maksettavan palkan. Paljon on sellaisia joiden tuottavuus jää alle säädetyn minimipalkan. Nämä elävät sitten tukien varassa, jotka tuet verotetaan joka tapauksessa tuottavalta kansanosalta.
VastaaPoistaJos nyt päätettäisiin että työnantaja voisi maksaa nykyistä pienempää palkkaa, ja valtio maksaisi sellaista tukea että sillä pienellä palkalla pystyisi elää kituuttamaan, olisi mahdollista saada työelämän piiriin näitä joiden taidot eivät riitä järin vaativiin suorituksiin.
Tällöin raha sen sijaan että maksettaisiin työttömyyskorvauksena maksettaisiinkin palkkatukena. Näin se ei lisäisi tuottavan kansanosan verotaakkaa, vaan pienentäisi sitä maksettavan palkan verran.
Lait ovat niinkuin ne luetaan, ja rahat ovat niikuin ne lasketaan. Ei taloushistoriassa -- saati ihmisen historiassa yleensä -- ole mitään luonnonlakia jolla elämän välttämättömyydet aina kääntyisivät jollakin "oikealla" tavalla raha-arvoiksi.
VastaaPoistaEurooppalaisella uudella ajalla "taloudesta" tuli näennäisesti "tiedonala" uusien tieteiden joukkoon, ja "rahasta" tuli jonkinlainen yleinen "arvon" mittayksikkö. Mitään "tieteen" tunnusmerkkejä ei talousajattelu kuitenkaan koskaan ole sisäistänyt, vaan koko touhu perustuu yhä kartesiolaisen rationaalisuuden täydelliseen väärinymmärtämiseen.
"Rahassa" elää edelleenkin keskiaikainen, pohjimmiltaan uskonnollislaatuinen kaikkivoipaisuuskuvitelma, eivätkä talousteoriat ole muuta kuin evankeliumeja taloususkonnon -- talousteokratian -- oppiraamatuissa.
Ihan hyvin voisimme ajatella "työtä" infrana niin, että "kansalaisten työvoima olisi valtion erityisessä suojeluksessa". Tästä ei ole pitkää aikaa siitä kuin ajattelu oli senlaatuista. Työllistämistuet voisivat olla samanlainen yleinen yhteiskunnallinen infraperuste kuin vaikkapa maantiet tai maanpuolustus. Vasta-argumentti, että tukityöllistäminen, tms, vääristäisi tuotteiden hinnanmuodostusta, on reaalisesti ottaen täsmälleen yhtä pätevä kuin se, että yhteisesti ylläpidetty tieverkosto tai maanpuolustus vääristäisivät "hinnanmuodostuksia".
Rahat ovat niinkuin ne lasketaan. Ajattelu taas on historiallinen ilmiö -- jos meille olisi kouluissamme opetettu ajatushistoriaa, emme suhtautuisi talousideologioihin niin uskonnollisen tunnustuksellisesti.