tiistai 26. marraskuuta 2019

Johtiko poliittinen korrektius tyttöjen hyväksikäytöön?

Kirjoitin muutama päivä sitten Veijo Baltzarin tapauksesta. Tänä aamuna aiheesta nostettiin Ilta-Sanomissa ja Helsingin Sanomissa kahdenkin artikkelin verran esille sellaista uutta tietoa, että aiheeseen oli syytä vielä palata.

Helsingin Sanomien yhdessä jutussa kerrottiin, että Baltzarin toiminnasta oli tehty selvitys jo seitsemän vuotta sitten. Ja että selvityksen tulos oli vähintäänkin huolestuttava.

Keskeistä siinä oli kaksi seikkaa. Ensinnäkään selvitys ei johtanut tiedon leviämiseen selvityksen tilaajia pidemmälle. Tilanne on erikoinen, mutta vielä erikoisemmaksi sen tekee se, että raportin vastaanottanut virkamies ei haastattelussa tuntunut muistavan asiasta oikein mitään ja vetosi epämääräisesti vain siihen, ettei hänelle ja hänen kollegoilleen tullut edes mieleen, että hälyttäviä tietoja olisi voinut viestittää eteenpäin. Outoa.

Ilta-Sanomien jutussa puolestaan kerrottiin siitä, että Helsingin Kaupungissa oli Wilma-viesteissä varoiteltu oppilaita Baltzarista jo vuosi sitten. Kuvataidelukion rehtori oli kirjoittanut suorasanaisesti, että "Hei. Kuulin äsken huolestuttavia uutisia tästä teatteriproduktiosta. ÄLKÄÄ HAKEKO TÄHÄN MUKAAN!"

Tässäkään tapauksessa asiasta ei oltu puhuttu poliisille tai julkisuuteen. Oli kuitenkin ilmeisesti pelätty omien oppilaiden puolesta ja siksi koettu välttämäksi toimia heidän suuntaansa. Outoa.

Ja lopulta, Helsingin Sanomien toisessa jutussa eli pääkirjoituksessa puhuttiin luottamusyhteiskunnan varjopuolista. Siinä Baltzarin aiempien tuomioiden huomiotta jättäminen kuitattiin - SDP:tä mainitsematta - merkittävien demaripoliitikkojen luoman ketjun aiheuttaman luottamuksen seuraukseksi. Ja vaadittiin parempaa valmistelua virkamiehiltä.

Itselleni tuli näistä jutuista ja niihin sisältyvästä suorastaan käsin kosketeltavasta epämääräisyydestä mieleen aivan toisenlainen selitys. Voisiko nimittäin olla niin, että sen enempää selvityksen teettäneet kaupungin virkamiehet kuin kuvataidelukion opettajatkaan eivät halunneet tuoda tietojaan esille yhteiskuntaamme pesiytyneen poliittisen korrektiuden takia?

Eli pelkäsivätkö he itse leimautuvansa, mikäli ryhtyisivät levittämään tietoja etnisen taustansa takia erityissuojelusta yhteiskunnassamme nauttivasta romanipersoonasta? Ja pysyivät siksi vaiti välttyäkseen julkiselta riepottelulta ja rasistiksi leimautumiselta?

On selvää, että vain asianosaiset itse tietävät osuuko päätelmäni oikeaan. On kuitenkin tosiasia, että meillä on jo pidempään ollut yhteiskunnassa ilmapiiri, jossa rasistiksi leimaaminen on ollut herkässä jopa oikeussaleja myöden. Eikä tämä voi olla vaikuttamatta ihmisten toimintaan silloin kun kyse on etnisistä vähemmistöistä ja heidän merkkihenkilöistään.

Tulevaisuuden kannalta tämäkin tapaus alleviivaa sitä, että suomalaisessa yhteiskunnassa olisi lopultakin tunnistettava poliittisen korrektiuden aiheuttamat riskit. Ja ryhdyttävä toimiin niiden poistamiseksi esimerkiksi ryhtymällä kunnioittamaan oikeusvaltioperiaatetta ja maamme perustuslakia sekä oikeussaleissa että niiden ulkopuolella.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
SDP vahvisti asemaansa
Malminkartanon ammuskelu ja romanikulttuuri
Etelä-Pohjanmaan romanit ja Veijo Baltzarin näkemys



16 kommenttia:

  1. Tällaiset tapaukset olisivat oivia oppitunteja tuosta nimenomaisesta "poliittisesta korrektiudesta" joka leijuu kuin myrkkypilvi yhteiskunnan silmäätekevien päällä ja syö heistä kaiken järjen, varsinkin kriittisen järjen.

    Jos jotenkin joku voisi puhaltaa tuon pilven pois, sen alta paljastuisi iso joukko poliittisia zombeja, rähjääntyneitä olentoja, tuskin paljoakaan tervettä nahkaa raa'an lihansa peittona. Läpisyöpyneitä valtataistelijoita, joiden ihmisyys on liuennut siihen yhteiseen suureen valheeseen jota he korskeasti nimittivät nimenomaan "ihmisarvo- ja -oikeusideologiaksi".

    Suuri Yhteinen Valhe. Se on toiselta nimeltään totalitarismi. Se vahvistaa itseään oikeassaolemisen tunnustuksellisella hurmalla, ja sementoi harhaista valtaansa nokittamalla kaikkia kriitikkojaan "nollatoleranssin" sietokyvyttömällä tuomarinnuijalla.

    Jospa vain vihreät ministerit olisivat näitä zombeja. Mutta kun myös demarit. Ja iso osa kokoomuslaisista. Ja keskustalaisista. Puhumattakaan vasemmiston varsinaisista ihmisoikeusvallankumouksellisista. Ja mainitsematta ruotsalaisten kansallisia ominaispiirteitä, täydellistä kyvyttömyyttä käsitellä mitään kielteisiä tosiasioita.

    Mutta mitäs teet. Kukaan ei nytkään tule oppimaan mitään. Se on purkamaton, tuo Suuri Yhteinen Valhe. Se on pilvi joka luo ruusunpunaisen sädekehän niin demaripresidenttien kuin ministereidenkin päiden ympärille. Ja varjele jos he joutuvat liiaksi selkä seinää vasten. Siinä alkavat syytteet lennellä -- heillä on se yhteinen rintama, yhteinen taistelu.

    VastaaPoista
  2. "...ryhtymällä kunnioittamaan oikeusvaltioperiaatetta ja maamme perustuslakia sekä oikeussaleissa että niiden ulkopuolella."
    Kunnioittaa voi ja pitää, mutta lakien tulkintaan se ei vaikuta, kunhan tulkinnan tekee lainoppinut. Näin ymmärsin proffan blogin luettuani: https://professorinajatuksia.blogspot.com/2019/11/suomi-rikkoo-avoimesti.html

    VastaaPoista
  3. Sanoisin kyseessä olevan kultin, jonka johtaja on paitsi kyennyt alistamaan lähipiirinsä myös lumoamaan eliitin. Siihen kun lyödään päälle ajan henkenä kaiken mahdollisen toiseuden kritiikitön palvonta, niin ei ole ihme, että Baltzaria ja Oulun raiskausrinkejä ei ole kyetty huomamaan eikä lopu tukieurot.

    Montahan prossaa persujen kannatus nousi?

    Valtsu

    VastaaPoista
  4. OM 25.11.2019

    "Baltzarin tapaus polttaa poliitikkojen näppejä ja takamuksia"

    https://oikeamedia.com/o1-126000

    VastaaPoista
  5. Näkemyksiä ja ajatuksia on monenlaisia...
    Yle tänään:

    “Olin harhapolulla koko virkaurani", eläköitynyt tuomari tunnustaa – Ankarat tuomiot synnyttävät vain katkeruutta
    Sovittelu on aina viisaampaa kuin riitely käräjäsalissa, sanoo tuomarikunnan partaradikaali Teuri Brunila.

    https://yle.fi/uutiset/3-11076144

    Artikkelista poimittua:

    Hän sanoo tajunneensa vähitellen, että ihmisten tulehtuneet riidat eivät ratkea kovilla tuomioilla. Päinvastoin. Jutun häviäjä saa sieluunsa aina arvet ja katkeruuden.

    – Koston siemen jää syvälle sydämeen.

    Moni riita ratkeaisi hänen mielestään paremmin, jos käräjäsaliin pääsemisen kynnystä nostettaisiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teuri on selvästikin ollut väärällä alalla. Partaradikaalileilla tahtoo mennä sekaisin, mitä eroa on rikoksen tekijällä ja uhrilla. Tuppaa käymään niin, että tekijä saa empatiaa ja ymmärrystä, ja kaikki mahdolliset lieventävät asianhaarat keksitään. Sen myötä rikollinen saa mahdollisimman lievän tuomion, ja rikoksen uhria pidetään siten ikäänkuin pilkkana. Luulisi Teurinkin ymmärtävän, että se jos mikä synnyttää koston halun sekä uhrissa, että asiaa sivusta seuranneissa.

      Poista
    2. Vai onko kysymys siitä, että Teurilla olivat mielessään pikemminkin siviilioikeudelliset riita-asiat kuin suoranaiset rikokset?

      Poista
  6. Omituinen höpöttäjä tuo Teuri. Rikollista on rangaistava.Eturistiriitoja ei voida vuosikausia vatvoa. Oikeusjärjestelmä antaa osviitat oikeille menettelytavoille ja ratkaisuille.

    VastaaPoista
  7. Kyllä tästä on tiedetty aina ylintä poliittista johtoa myöten. Ja painettu ns villaisella. Vaiettu. Ja kuten neuvostoliitossa aikanaan, sielläkin piti hyvin tarkkaan varoa mitä suustaan päästi. Tai lähti kaikki. Nykyään joutuu ns maalittamisen kohteeksi ja työpaikkakin on uhattuna. Ja lastensuojelu ilmoituksia perään.

    VastaaPoista
  8. Ehkä sekin, mutta huolestuttavampaa on se, että vaiennetaan arvostelu säätämällä laki kunnianloukkauksesta siten, että tunnusmerkistöön kuuluu rikosten esiin tuominen. Tunteiden loukkaaminen on myös kunnianloukkausta eli tunteiden suojelu on tärkeämpää kuin turvallisuus. Toisin sanoen jos jotakuta syyttää jostain ja tämä siitä loukkaantuu, voi tulla tuomio, vaikka syytös pitäisi paikkansakin. Totuusarvollahan ei tässä ole merkitystä, sillä näin on kirjoitettu.

    VastaaPoista
  9. Hesari yritti selittää, että Baltzarin touhut olisivat "luottamusyhteiskunnan varjopuolia."

    Todellisuudessa asia on juuri kuten tässä blogikirjoituksessa kerrotaan. Baltzarin touhuihin ei puututtu, koska mies edustaa etnisesti erityistä vähemmistöä, joten hänen sikailunsa arvostelu olisi rasismia.

    Baltzaria ovat toki suojelleet myös vaikutusvaltaiset tukijat kuten Tarja Halonen ja Paavo Lipponen.

    Silti poliittinen korrektius estää puuttumisen silloin, kun rikollinen sikailija edustaa vähemmistöä. Ilmiö on täsmälleen sama kuin esimerkiksi Britannian grooming-tapauksissa, joissa uhrit olivat kantaväestöä ja tekijät enimmäkseen pakistanilaisperäisiä muslimeja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Allekirjoitan tuon rinnastuksen. Tosin brittien grooming-tapaukset ovat ainakin kertaluokkaa vakavampia kuin Baltzar-case.

      Poista
    2. Yhteinen tekijä on myös siinä että erityisesti on etsitty nuoria tyttöjä jolla on ennestään ongelmia.

      Poista
  10. Perussuomalaisia on niin useasti ja häikäilemättä isketty vyön alapuolelle, että olis vastaiskun paikka. Suojaus on vastustajalla tippunut, olis tyrmäysiskun hetki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ongelmana on se, ettei järkevä puhe tahdo mennä läpi politisoituneesta valtamediastamme. Tällaiset blogit tai edes Oikean Median kaltaiset foorumit tavoittavat vain murto-osan siitä väkimäärästä, jonka valtamedia saavuttaa. Lisäksi näihin tulevat ihmiset vasta sitten kun oma kuilu mediapropagandan ja todellisuuden välillä ylittää sietokyvyn.

      Poista
  11. Tekee mieli vertailla tätä tapausta kahteen muuhun, Rotherhamin tapaukseen ja Jeffrey Epsteinin tapaukseen.

    Rotherhamin tapauksen kanssa yhtymäkohtia on paljon. Tekijä oli sellaiseen vähemmistöryhmään kuuluva, jonka jäsenten tekemisistä kertominen aiheuttaa hyvin herkästi rasismisyytöksiä ja tämä tarkoittaa sekä syytöksiä että virallisia syytteitä. Oli siis syytä pitää suu supussa, vaikka juttu jatkui vuosikausia. Tekijä nautti vuosikausia mittavaa yhteiskunnan tukea vaikka hänen menetelmistään oli tehty tutkimus, joka kertoi selvästi, joskin pumpuliin käärityin sanakääntein, vähintäänkin kyseenalaisista menettelytavoista. Rahahanat eivät tästä sulkeutuneet, pikemminkin päinvastoin. Kärkipoliitikot esittivät ja myönsivät tekijälle erilaisia tunnustuksia ja arvonimiä ja ovat nyt tavattoman hämmästyneitä ja osoittautuivat jälleen kerran uskomattoman tietämättömiksi ja huonomuistisiksi. Kiinnostava yksityiskohta oli, että Drom-yhdistyksen johtoryhmään kuuluneet poliitikot kovasti hämmästelivät siihen kuulumistaan ja vähättelivät sen roolia. Muutamat olivat ilmeisesti kuitenkin saaneet tietoa siitä, mitä on tapahtumassa ja varmuuden vuoksi eronneet johtoryhmästä mutta eivät millään tavoin puuttuneet asioiden kulkuun. Yhtymäkohdat Rotherhamin tapaukseen ovat ilmeiset mutta tapahtumien mittaluokka onneksi pienempi.

    Sen sijaan ero toiseen vastaavaan tapaukseen, siihen Jeffrey Epsteinin juttuun on yhdessä suhteessa silmiin pistävä. Vaikka tapahtumien kulussa on erittäin paljon samaa, niin ne porukat, jotka täälläkin siitä tapauksesta pitivät suurta ääntä ja vaativat ankaria rangaistuksia, ovat olleet tavattoman hiljaa. Voidaan puhua suorataan korvia särkevästä hiljaisuudesta.

    Opitaanko tästä sitten jotakin? En usko. Ne, joiden pitäisi oppia, torjuvat koko asian mielestään. He eivät halua oppia eivätkä kykene oppimaan. Loppujen taas ei tarvitse enää oppia koska he ymmärtävät tämän menon jo ennestään.

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!