sunnuntai 11. elokuuta 2019

Australian ilmastohistoria jatkaa edelleen villiä elämäänsä

Näin sunnuntaipäivän ratoksi päätin huvikseni katsahtaa, mitä kuuluu pitkään seuraamalleni Australian Alice Springsin ilmastohistorialle. Edellisen kerranhan kävin tutkailemassa sitä viime helmikuussa, jolloin se oli säilynyt samanlaisena kuin nelisen kuukautta aiemmin.

Tänään avatessani tietokoneellani olevan kirjanmerkin sain eteeni kuvan, jossa oli linkki uudempaan kuvaversioon v4. Kirjanmerkin avulla avaamani kuva perustui versioon v3. Eipä sitten muuta kuin vertailemaan helmikuista tilannetta molempiin versioihin tämän hetken tilanteesta.

Alla on kuvakaappaukset kaikista kolmesta: helmikuinen tilanne on otettu tietokoneeni muistista ja muut kaksi GISSin nettisivuilta, joilta löytyy vanhempi ja uudempi dataversio. Niistä ensimmäisen otsikkona on pelkkä "Alice Springs" ja jälkimmäisen "Alice Springs Airport". Tämä tarkoittanee, että lämpömittarin paikkaa on vaihdettu etenkin kun kuvissa annetut koordinaatit viittaavat siihen (tai sitten kahdessa ensimmäisessä kuvassa on pyöristysvirhe).

Tässä siis viime helmikuun tilanne:


Tässä v3-version nykytilanne:


Ja tässä v4-version nykytilanne:


Arvoisa lukijani huomanne pelkästään katsahtamalla kuvia, että ne kaikki ovat erilaisia. Helpoiten sen voi havaita käyrän ensimmäisestä pisteestä eli ensimmäisestä havainnosta (1880). Se oli viime helmikuussa alle 19 °C, mutta nyt v3-datan mukaan lähes 20,5 °C ja v4-aineistossa hiukan alle 21 °C. Eroa eri ilmastohistorioiden välillä on siis noin kaksi astetta.

Huomionarvoista lienee sekin, että helmikuussa Australian Alice Springsin ilmastohistoria osoitti hyvin tasaista lämpenemistä reilusti yli sadan vuoden ajan. Sen sijaan nykyisessä v3-datassa lämpeneminen on hiipunut viimeisten vuosikymmenien aikana. Ja mikä vielä mielenkiintoisempaa, nykyisen v4-version mukaan lämpötila on ensin laskenut yli 20 vuoden ajan ja kääntynyt sitten tasaiseen nousuun.

Lisäksi kun katsotaan kuviin piirrettyjä korkeimpia lämpöpiikkejä voidaan todeta, että molempien nykyisten Alice Springsin ilmastohistorioiden korkeimmat lämpötilat ovat reilusti yli 22 °C, kun taas helmikuussa korkein piikki jäi sen alle. Tämän hetken v3-versioon eroa kertyy jopa yli kokonainen aste.

* * *

Kuten arvoisa lukija tietää, olen myös itse tutkija. Sellaisena olen tottunut ajattelemaan, että mittausdata - on se luonteeltaan minkälaista tahansa - on se vahva peruskallio, jolle tutkimuskohteesta ja -kysymyksestä tehdyt johtopäätöksen nojaavat.

Näin ollen tieteellisen tiedon luotettavuus riippuu ensisijaisesti mitatun datan luotettavuudesta. Toisin sanoen, mitä luotettavampaa dataa on käytettävissä, sitä varmempia johtopäätöksiä siitä voidaan tehdä. Ja päinvastoin, mitä epäluotettavampi data on käytettävissä, sitä varovaisempi pitäisi olla johtopäätösten kanssa.

Tähän asiaan ei siis vaikuta se, onko datan analysointi tehty silmämääräisesti päättelemällä, mallintamalla ilmiö hienosyisillä matemaattisilla yhtälöillä tai vaikkapa simuloimalla. Tässä asiassa kun pätee tieteessä hyvin tunnettu sääntö: "rubbish in, rubbish out" eli "roskaa sisään, roskaa ulos".

Vaikka Australian Alice Springsin villit ilmastohistoriat eivät (toivottavasti) edustakaan ilmastodatan valtavirtaa, päätän tämän kirjoitukseni jättämällä arvoisan lukijani oman arvion varaan se, kuinka syvällisesti ilmastonmuutostutkimuksen johtopäätösten perusteella meidän tulisi heikentää talouselämämme toimintaedellytyksiä, rajoittaa ihmisten harrastuksia ja evätä heiltä kulinaarisia nautintoja.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ilmastopaneeli onnistui jälleen
Metsien kasvusta ja ilmastohistoriasta
Hämmentäviä ilmastouutisia

2 kommenttia:

  1. Kari K Arvola blogin kautta löysin kahden suomalaisen fyysikon, Pertti Sarkomaan ja Seppo Routun laatiman tutkimusraportin Climate change and use of fossil fuels (29.7.2019)

    Sivun 11 lopussa lukee(oma, vapaa käännös):

    "Kirjoittajat ovat keränneet ja analysoineet empiiristä dataa sekä globaalisti että paikallisesti. Sen mukaan ilmaston keskimääräisen lämpötilan muutos maanpinnalla on ollut -0,5 astetta viimeisen 120 vuoden aikana. IPPC:n mukaan muutos on ollut 1,1 astetta. Ero empiiristen havaintojen välillä on 1,6 astetta."

    Blogissaan Arvola kirjoittaa Emeritusprofessorien katsovan, "että malleissa käytetyt heuristiset elementit ovat fysiikassa tuntemattomia."

    Kovin kaukana ei ole johtopäätös, että nämä IPPC ilmoittamat lämpötilat ovat enemmän seurausta ilmastomallien sisäisestä logiikasta kuin luonnosta kerätystä (todellisesta) mittausdatasta.

    VastaaPoista
  2. Kyse ei kuitenkaan ole raakadatasta, suoraan mittareiden lukemista tai mittauspöytäkirjoista, vaan käsitellystä aineistosta, jolle on tehty joku homo-juttukin.
    Vaan kyllähän tuosta on vaikea mennä vakuuttautumaan, että v4 on tieteen lopullinen sana ja että v3 oli tarkkaan analysoitua aineistoa.

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!