keskiviikko 20. kesäkuuta 2018

Suomi ja Unkari työttömyyden kimpussa

Suomessa on käyty kuumaa keskustelua hallituksen lanseeraamasta työttömien aktiivimallista. Sen on joidenkin mielestä katsottu nöyryyttävän työttömiä, mutta kiistaton tosiasia on, että Suomessa sekä työttömyysaste että työllisyysaste ovat kääntyneet parempaan suuntaan. Samoin on tehnyt vuodessa melkein kolmanneksella vähentynyt pitkäaikaistyttömyys, mitä voidaan erityisesti pitää aktiivimallin onnistumisen mittarina.

Toki aktiivimallin ja muutenkin positiivisen talouskehityksen roolia työvoiman parantuneessa tilanteessa on vaikea erottaa toisistaan. Itse kuitenkin tulkitsen, että aktiivimallin merkitys parantuneiden lukujen takana on kiistatonta, sillä siksi suuri ja pitkäaikaistyöttömyyteen painottunut nähty muutos on ollut.

Suomi ei ole ainoa maa, jossa työttömiä patistetaan töihin. Unkarissa meno on selvästi yksioikoisempaa: siellä työttömyyskorvausta saa kolme kuukautta, minkä jälkeen putoaa sosiaaliavustusten varaan. Nekin menettää, mikäli viranomainen tarjoaa työpaikkaa 250 euron kuukausipalkalla. Se on noin kolme kertaa työttömyysavustuksen kokoinen.

Käytännössä työllistäminen on tapahtunut julkiselle sektorille, eikä ole avannut kovin tehokasta siirtymistä vapaille työmarkkinoille. Työttömyyteen se on kuitenkin tehonnut: maan työttömyysaste on neljässä prosentissa - ja samalla luvulla kuvataan myös kielisukulaistemme talouskasvua.

Asiaa tutkineen sosiologin mielestä "julkista töitä tekevät eivät ole työttömiä, mutta heitä ei myöskään voida laskea osaksi vapaita työmarkkinoita. Tämä on pitkäaikaistyöttömille eräänlainen ansa."

Ero suomalaiseen järjestelmään on siis aivan oleellinen: meillä työtön hakee viranomaisten tuuppaamana ja työttömyysturvan pienen leikkauksen uhkaamana itse työpaikkansa ja asiansa hyvin hoitamalla löytää tulevaisuutensa vapailta työmarkkinoilta.

Nähtäväksi jää, miten Suomen työttömyys kehittyy jatkossa. Erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden lasku olisi toivottavaa, koska se ruokkii syrjäytymistä.

Onneksi työvoiman tarve jatkuu myös lähitulevaisuudessa. Tai ainakin Suomen Pankki ennusti positiivista talouskasvua maallemme myös tulevina vuosina. Kuten itsekin tein jo vuonna 2016 kirjoituksessani, joka haastoi taloustieteen ammattimaiset ennustajat, jotka eivät tuolloin kyenneet näkemään käynnistynyttä talouskäännettä joukkopsykoottiselta synkistelyltään.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Aktiivimalli näyttäisi toimivan
Työttömyysaste - aktivimallin toimivuuden mittari
Suomen talous kasvaa ennusteita nopeammin vuosina 2017-2021

3 kommenttia:

  1. Julkisia töitä eli käytännössä työkokeilua jne ei suomessakaan lasketa oikeaksi työksi, vaikka itse näen, että juuri sen tyylinen valtion leivillä oleminen tulee olemaan ainoa vaihtoehto suurtyöttömyydelle suomessa(kin) tulevaisuudessa. Unkarin mallissa kolminkertainen palkka joutilaana lokoiluun verrattuna on myös kieltämättä melkoinen kannustin jo itsessään.

    VastaaPoista
  2. Eikös ole Suomenkin malli tämä seuraavasta ilmikäyvä saksalainen käytäntö?

    "Susannan murhaaja kehui Saksaa irakilaisille sukulaisilleen: Kaikki on täällä ilmaista, työtä ei tarvitse tehdä ja valtiolta saa rahaa",
    https://www.kansalainen.fi/susannan-murhaaja-kehui-saksaa-irakilaisille-sukulaisilleen-kaikki-on-taalla-ilmaista-tyota-ei-tarvitse-tehda-ja-valtiolta-saa-rahaa/

    Tosin tuohon täytyy lisätä, että se koskee vain kehitysmaista avosylin vastaanotettuja 'kunniakansalaisia', joita mm. PettUri Urpo syksyllä 2015 päästi maahamme 30000 henkeä mitään tutkimatta.

    Kalergi-suunnitelma

    VastaaPoista
  3. "Onneksi työvoiman tarve jatkuu myös lähitulevaisuudessa."

    Muistamani mukaan joitakin kuukausia sitten jonkin työnantaja-järjestön taholta esitettiin arvio, että jo tämänhetkisellä teknologialla voitaisiin nykyisestä työvoimasta kolmannes korvata roboteilla ja muulla automaatiolla. Myös ns. valkokaulus-työntekijöiden korvaaminen tekoälyllä on jo alkanut. Tämän perusteella voidaan, kysyä kuinka paljon tulevaisuudessa maassamme tarvitaan IHMIS-työvoimaa? Miten työllistetään kehitysmaista avointen rajojen politiikalla maahamme vyöryvät elintasopakolaiset - kieli-, luku- ja kirjoitustaidottomat lammaspaimenet, kamelikuskit ja vastaavat?!

    Kalergi-suunnitelma

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!