sunnuntai 11. toukokuuta 2014

Ozan Yanar ja minä edistäisimme ihmisoikeuksia

Vihreä poliitikko Ozan Yanar kirjoitti Uuden Suomen blogissaan että "humanitaarinen maahanmuutto ei ole ratkaisu kaikkeen. Yhtä tärkeää, että EU pyrkii vaikuttamaan lähtömaiden olosuhteisiin, jotta niiden kansalaisilla olisi ihmisarvoisen elämän edellytykset. Meidän on edistettävä ihmisoikeuksia ja konfliktinratkaisua maailmalla."

Olen euroehdokas Yanarin kanssa pitkälti samaa mieltä, mutta haluan silti hiukan perustella kantaani.

Tai itse asiassa olen Yanarin kanssa siltä osin eri mieltä, etten näe humanitaarista maahanmuuttoa minkäänlaisena ratkaisuna. Tämä johtuu siitä, että pelkästään Afrikan väestö kasvaa 20 miljoonalla ihmisellä joka vuosi.

Koska useimpien Afrikan maiden talous ei kykene elättämään ihmisarvoisesti edes omaa väestöään, syntyy samansuuruinen maahanmuuttajapotentiaali pyrkimään länsimaihin. Maahanmuutto-ongelman primus motor on siis kehitysmaiden liiallinen väestönkasvu, jonka purkautumista voidellaan nykyisen EU:n maahanmuuttopolitiikan luomilla unelmilla paremmasta elintasosta Euroopassa.

Edelle kirjoittamani ymmärtämisestä pääsemme myös ongelman ratkaisuun. Yanarin mainitsemista ihmisoikeuksista tärkeimpiä humanitaarisen maahanmuuton osalta ovat etenkin naisten (mutta myös miesten) oikeus (ja vielä mieluummin velvollisuus) kouluttautua ja olla tekemättä lapsia. Jos nämä kaksi asiaa toteutuvat, vahvistuvat kehitysmaiden edellytykset elintason nousulle ja samalla loppuu myös humanitaarien maahanmuutto.

Toivon siis sitä, että Yanar ja vihreät ovat näistä asioista kanssani samaa mieltä, kuten tekstin avannut lainaus näyttäisi vihjaavan. Samoin toivon, että tämä ymmärretään myös Suomen hallituksessa, sillä juuri näiden ihmisoikeuksien edistämisen tulisi olla myös kehitysapupolitiikan keskiössä. Siis koulutuksen ja perhesuunnittelun.

Samalla ratkeaa Yanarin mainitsema toinenkin vaatimus konfliktinratkaisujen edistämisestä, sillä väestön koulutustason noustessa myös kulttuuri muuttuu ja sen myötä vähenee väestön alttius hakea ongelmatilanteissa ratkaisuja konfliktihakuisesti. Ainakin pidemmällä aikavälillä.

Eli suosittua slogania muokatakseni: ei viedä nälkäiselle kalaa eikä onkea, vaan opetetaan kalastamisen teknologian, ekologian ja demokratian perusteet. Näin hän ymmärtää miten ja kuinka monta ihmistä voi elättää kestävästi vesistön kalakannalla, minkälaista muuta bisnestä kalaisalla vesistöllä voi tehdä hankkiakseen syötävän ja muutakin hyvää markkinoilta sekä miten tätä kaikkea hyvää voi jakaa tasapuolisesti kaikille.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Montako syyrialaista pakolaista kuuluu Suomen vastuulle?
Huivituomion seuraus
Jälkeenjääneet maahanmuuttajalapset

8 kommenttia:

  1. Monsanton tapaisten Suuryritysten uuskolonialismi tulee tulevaisuudessa entistäkin pahentamaan Afrikan tilannetta, kun paikallisten viljelykasvien siemenet syrjäytetään (tai pakotetaan paikallisten diktatuurihallistsjoitten) geenimanipuloiduolla siemenillä joita paikalliset pienvilejlijaät eivät pysty yksinkeratiasesti hankkimaan, näin pikkuhiljaa viljelysmaa saadaan suuryritysten hallintaan. Toinen on Kiinan jatkuva haaliminen lisää viljelysmaata omaan käyttöönsä..

    -jpt-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kai kukaan pakota viljelijää vaihtamaan maatiaislajikkeesta GMO:hon, vaan kyseessä on aina tämän ratkaisun tehneen viljelijän pyrkimys parempaan tuotantotasoon. Monsanto tosin vahtii kehitysmaalaisten siemeniä, ja voi osoittaa korvausvaatimuksia viljelijälle, joka on käyttänyt edellisen kauden GMO-satoa seuraavan kasvukauden siemenviljana luvatta.

      Sinänsä GMO voi olla joko siunaus tai haitta. Jos se nostaa satotasoja ja/tai vähentää tuhoja, on se siunaus maanviljelijälle. Ja koko yhteiskunnalle. Näin viljelijällä on myös edellytykset maksaa sieministä, jolloin tulojen ja maksujen erotus on suurempi kuin omaa siementä käytettäessä.

      Viljelyn tehostuminen lienee todennäköisin GMO-viljelyn seuraus myös kehitysmaissa. Tosin se ei ratkaise Afrikan tolkuttomasta väestönkasvusta seuraavia ongelmia.

      Siinä olet kuitenkin nähdäkseni oikeassa, että jos GMO-pellolle syntyy katastrofi, ovat köyhän viljelijän keinot siitä selviämiseen vähäiset. Tämä voi aiheuttaa paikallisia katastrofeja, joita GMO-vastustajat ovat ansiokkaasti tuoneet julkisuuteen.

      Kiinasta sen verran, että minun käsittääkseni se toimii Afrikassa kolonialistisesti luonnonvaroista hyötyäkseen. Silläkin voi olla sekä hyviä että huonoja seurauksia. Pitäisin jälkimmäisiä suurempina lähinnä siksi, että Kiina pönkittänee toiminnallaan paikallisia diktaattoreita.

      Toisaalta tämä pönkittäminen vähentää väkivaltaisten ja sekasortoon johtavien vallankaappausten mahdollisuutta, mikä lyhyellä tähtäimellä voi olla hyvä asia. Pidemmällä tähtäimellä diktatuurihallinnot eivät kuitenkaan ole johtaneet mihinkään hyvään.

      Poista
    2. Korruption ehkäiseminen on tärkeää tässäkin yhteydessä, koska ainakin jenkeissä Monsanto on saanut lobattua lainsäätäjän puolelleen ja toiminut laki tukenaan todella häikäilemättömästi.

      On esimerkiksi estetty GMO pellon naapuria tekemästä siemenviljaa omasta pellostaan sillä verukkeella, että seassa on ollut Monsanton siemeniä, tahattomasti sinne levinneenä.

      Poista
    3. Tämä on ongelma kehitysmaissa, mutta USA:ssa GMO-maatalous on johtanut tuottavuuden suhteen ylivoimaan suhteessa enimmäkseen GMO-vapaaseen eurooppalaiseen maatalouteen. Tästä syystä näen aika vahvasti, että maatalouden tulevaisuus on joka tapauksessa GMO-lajikkeissa. Etenkin jos väestönkasvu jatkuu nykyisen kaltaisena.

      Mutta kuten sanoit, korruption ehkäiseminen on tärkeää myös tässä asiassa. Ja kehitysmaissa erityisesti.

      Poista
    4. Toki GMO on USA:ssakin tuonut ison parannaksen maatalouteen, mutta pitäisi sieläkin pistää kuriin patenttilakien varjolla tehtävä sopimusvapauden loukkaukset kuriin.

      Monsanton ei pidä antaa painostaa maanviljeliöitä heidän asiakkaaksi.

      Poista
  2. Kirjoituksesta poimittua:
    [quote]Tämä johtuu siitä, että pelkästään [b]Afrikan väestö kasvaa 20 miljoonalla ihmisellä joka vuosi.[/b][/quote]

    Niin kasvoi, siis koko Afrikan väkiluku vuonna 2000. [b]Tänä vuonna taasen pelkästään Saharan eteläpuolisen Afrikan väestö kasvaa yli 26 miljoonalla.[/b]

    Näiden linkkien pohjalta laskin:

    http://www.google.com/publicdata/explore?ds=d5bncppjof8f9_#!ctype=l&strail=false&bcs=d&nselm=h&met_y=sp_pop_totl&scale_y=lin&ind_y=false&rdim=region&idim=region:SSF&ifdim=region
    Saharan Eteläpuolisen Afrikan väestömäärä oli Google Public datan mukaan vuonna 2012 [b]912 212 300[/b]

    http://www.google.com/publicdata/explore?ds=d5bncppjof8f9_#!ctype=l&strail=false&bcs=d&nselm=h&met_y=sp_pop_grow&scale_y=lin&ind_y=false&rdim=region&idim=region:SSF&ifdim=region&hl=fi&dl=fi&ind=false
    Ja vuotuinen väestönkasvu viimevuosina ollut [b]2,71%[/b]

    Vuonna 2014 siis Saharan eteläpuolisen Afrikan väestömäärä on noin [b]962 324 145[/b]. Ja ensivuonna [b]988 403 129[/b]. Eli kasvua tällä hetkellä vuodessa [b]26 078 984[/b].

    Ja jos koko Afrikan vuotuista väestönkasvua mietitään niin luku on varmasti yli [b]30 miljoonaa.[/b] Pelkästään Egyptin väkiluku kun kasvaa nykyään vuodessa jo [b]1,6 miljoonalla.[/b]

    Tässä vielä lähde Egyptin tilastoihin:
    https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/eg.html

    VastaaPoista
  3. Afrikka ei pysty ratkaisemaan ongelmiaan ilman ulkopuolista apua. En tiedä, onko haluakaan, kun liikaväestö lähtee Eurooppaan. Afrikassa jopa koulutetuilla on suuria perheitä. Mutta ainakin aletaan tuntea ongelma. Siitä on pitkä matka muutokseen, jos ei ole pakko tehdä jotakin. Ennen pitkää ruoka loppuu.

    Siis Euroopalla on tarvetta vaikuttaa Afrikan kehitykseen. Olisiko parempi kouluttaa afrikkalaisia kuin panna ruoka heidän suuhunsa ja antaa kaikki valmiina? Mutta siinäkin pitäisi olla selvät ehdot: jos länsimaat kouluttavat, niin opiskelijoiden on palattava omiin maihinsa. Tai sitten opetetaan paikan päällä. Nykyisin afrikkalaiset koulut ovat niin huonoja, ettei niissä opi edes lukemaan, kun opetusmateriaalia ei riitä, vaikka oppihaluja olisi.

    Meillä on työttömiä koulutettuja joka alalla. Eikö välivuosi Afrikassa olisi vaihtelua?

    VastaaPoista
  4. Ozan Yanar ei ollenkaan ymmärrä suomalaista viisumipolitiikkaa. Sen tarkoitushan on juuri estää niiden ihmisten tulo Suomeen, jotka eivät aio poistuakaan maasta. Useat vihreät Yanarin tapaan kannattavat viisumien poistamista ja rajojen avaamista kaikille.

    Miksei hän ollenkaan syytä lähtömaita ihmisoikeuksien puutteesta? Siellähän se vika on eikä Suomessa. Luonnollisesti otamme mieluummin niitä ihmisiä, jotka sopeutuvat eikä niitä, joiden perilliset aiheuttavat ongelmia vielä satojenkin vuosien kuluttua. Lähtömaidenkin ongelmat ovat usein sellaisten minnekään sopeutumattomien ihmisten aiheuttamia. Uskonto on yksi tärkeä kriteeri. Muutosten pitäisi tapahtua lähtömaissa, mutta kun ne eivät halua muuttaa mitään, varsinkaan ihmisoikeuksia.

    Ihmisoikeudet merkitsevät usein rahaa, esimerkiksi Kreikassa. Mistä se otetaan? Vihreät osaavat vaatia, mutta eivät tarjoa keinoja selviytyä ongelmista. Maahanmuuttajat lisäksi kuvittelevat, että meillä on pohjaton rahasäkki, mutta me vain emme halua käyttää sitä muiden auttamiseksi.

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!