keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Kansalaistottelemattomuus kaunistaa?

Mitä kertoo suomalaisesta politiikasta se, että pääministeri on järjestänyt filosofiystävälleen 700 000 euron rahoituksen poikkeusmenettelyn kautta tärkeimmiltä suomalaista tiedettä rahoittavilta organisaatiolta. Siis organisaatioilta, joiden kaikki muu rahoitus tapahtuu kilpailutuksen kautta. Toki Katainen sai vapautuksen rikossyytteistä, mutta vallan väärinkäyttö oli silti ilmeinen.

Kataisen hallituksen ministereistä ainakin Päivi Räsänen, Paavo Arhinmäki, Erkki Tuomioja ja Merja Kyllönen noudattavat pääministerin linjauksia osoittamalla omilla puheillaan, että lain noudattamatta jättäminen on heidän mielestään ihan oikein, kunhan sille on hyvät perustelut. Avoimeksi kuitenkin jää, kenen kaikkien perustelut kelpaavat lain noudattamatta jättämiseen. 

Lisäksi Heidi Hautala on Kataisen tapaan valtaansa väärinkäyttämällä antanut tiedotteen, jonka mukaan hän on syyllistynyt rikoksen salaamiseen ja saanut toimilleen tukea puoluetoveriltaan Ville Niinistöltä. No, tämä on tietenkin ymmärrettävää sitä taustaa vastaan, että myös Niinistö on aikanaan unohtanut noudattaa lakia. 

Mielenkiintoiseksi Hautalan tapauksen kuitenkin tekee se, että hän on myös tätä ennen lipsunut lain noudattamisesta, ja etenkin se että Hautala kiisti oman tämänpäiväisen ilmoituksensa kohun noustua. Hiukan sitä ennen ministeriön virkamies otti vastuun tapahtuneesta - täysin vastoin Hautalan omaa aiempaa tiedotetta. 

En toki tahdo epäillä ministeriä siitä että hän olisi painostanut virkamiestä, vaan tahdon uskoa ministeriä ja virkamiestä. Jäljelle jäljelle kuitenkin ihmettely siitä, kuinka virheellisiä ministerin muut tiedotteet ovat? 

Lopuksi nostan esiin ministereistä Erkki Tuomiojan, joka on YLE:n mukaan todennut, että "aidossakin demokratiassa voi olla perusteluja tietoiselle kansalaistottelemattomuudelle, jos ... siihen ryhtyvät ovat ... valmiita kantamaan siitä seuraavaa vastuuta". Tarkoittaako Tuomioja, että itsemurhapommittaja olisi jotenkin hyväksyttävä ilmiö aidossa demokratiassa? Ainakin minun on vaikea uskoa, että kukaan kantaisi häntä perusteellisemmin vastuuta tekemisistään?

Melkoinen lain rajalla kulkeva joukkio meitä siis hallitsee. Ja sitten vielä ihmetellään miksi ihmisten usko politiikkaan on kadonnut!

Minä en ihmettele, vaan kehotan ihmisiä jatkossa valitsemaan vaaleissa lakeja kunnioittavia ihmisiä eduskuntaan - jotta nämä voisivat tarvittaessa korjata huonoiksi kokemiaan lainsäädännön yksityiskohtia. Vain siten voidaan taata yhteiskuntamme vakaa kehitys kohti tulevaisuutta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Mitä meidän tulee oppia keskustan uudesta noususta?
Miksi Katainen valehteli Himas-kohussa?
Veronkierto on vasemmiston mielestä hyväksyttävää

5 kommenttia:

  1. " '[A]idossakin demokratiassa voi olla perusteluja tietoiselle kansalaistottelemattomuudelle, jos ... siihen ryhtyvät ovat ... valmiita kantamaan siitä seuraavaa vastuuta'. Tarkoittaako Tuomioja, että itsemurhapommittaja olisi jotenkin hyväksyttävä ilmiö aidossa demokratiassa?"

    Mistä moinen päätelmä, ja ennen kaikkea, onko se tulkintasi siitä mitä tarkoitettiin sanottavaksi? Tällöin kai luottamus vatakkaiseen näkemykseesi ei olisi yhtään suurempi kuin kritisoimiesi seikkojen summa.

    -U

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei se ollut päätelmä eikä tulkinta, vaan (retorinen) kysymys. Epäilemättä Tuomioja vastaisi kysymykseeni negatiivisesti, jos näkisi sen. Samalla hän joutuisi tunnustamaan, etteivät hänen(kään) esittämänsä perustelut ole hyväksyttävät lakeja rikkkovalle kansalaistottelemattomuudelle. Hän viittasi lausunnossaan Martin Luther Kingiin ja Mahatma Gandhiin, joista kumpikaan ei aikanaan toiminut nykysuomen kaltaisessa aidossa demokratiassa, vaan toinen rotuerotteluyhteiskunnassa ja toinen miehitetyssä valtiossa.

      Poista
  2. Retorinen kysymys ei tarkoita, että siihen haluttaisiin vastaus sen esittämästä kysymyksestä - sen suuntautuminen on erilainen. Sen sijaan retorinen kysymys täyttää täysin mielipiteen ominaisuudet, koska se pitää totena esittämänsä kysymyksen sisältämää mahdollisuutta.

    Hyvä, ettemme elä rotuerotteluyhteiskunnassa. Toivottavasti pyrkimyksistä huolimatta näin ei tulisi myöskään käymään.

    -U

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet oikeassa retorisen kysymyksen suhteen, eli kysymykseni ei siis ollutkaan retorinen. Pahoitteluni virheellisestä sananvalinnasta edellisessä vastauksessani - ja kiitos oikaisusta.

      Joka tapauksessa olen aivan varma, että sellaiset ihmiset, jotka haluaisivat Suomesta rotuerotteluyhteiskunnan, ovat poikkeuksia. Eli uskoisin toiveesi toteutuvan. Tosin on myönnettävä, että joissain asioissa meillä kohdellaan ellei rotuja niin kuitenkin ihmisryhmiä jo nyt eri tavoin. Onneksi niissä tapauksissa motiivina ovat yleensä vain hyvät aikomukset.

      Poista
    2. Olit aivan oikeassa ensin. Kysymys oli retorinen, se ei ymmärtääkseni voinut mitenkään olla tarkoitettu kysyttäväksi sellaiseksi, johon kysyjällä ei etukäteen olisi ollut vastausta.

      Toivotaan todella niin. Elämme aikamoisessa limbossa, jos geenien turvin aletaan määrätä - tai ne alkavat määrätä toimintaamme. Tämä siis laajennuksena rotuajattelusta.

      -U

      Poista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!