lauantai 16. maaliskuuta 2013

Kuka on naisen holhooja?

Eräällä suomalaisella keskustelufoorumilla nimimerkki Emo kysyi väkivaltaiseen ravintolaraiskaukseen liittyvässä keskustelussa "kuka on naisen holhoaja ja vastuussa naisesta ja tämän turvallisuudesta, jos kerta nainen itse ei ole vastuullinen?

Tämä kysymys herätti minussa muutaman ajatuksen, jotka tarjoilen seuraavassa.

Nimimerkin kysymys voidaan katsoa naisten syyllistämiseksi heihin kohdistuvissa rikoksissa. Toisaalta sen voidaan tulkita myös retoriseksi kysymykseksi, joka kuvaa alentavaa suhtautumista naiseen, ikään kuin nainen ei olisi riittävän kypsä vastaamaan omista teoistaan. Vai tulisiko jollekin mieleen kysyä, että kuka on miehen holhoaja ja vastuussa miehestä ja tämän turvallisuudesta?

No, en tiedä kumpaa näistä nimimerkki tarkoitti, enkä pohdi sitä sen enempää. Sen sijaan siirryn kysymyksen minussa herättämiin ajatuksiin.

Nähdäkseni yhteiskunta eli me kaikki olemme vastuussa niin miesten kuin naistenkin turvallisuudesta. Ja meidän tehtävämme yhteiskuntana on toimia siten, että kuka tahansa voi liikkua turvallisin mielin missä haluaa. Jos maailma ei kuitenkaan ole täydellinen, ja niin miesten kuin naistenkin täytyy pohtia missä uskaltaa liikkua ja missä ei, tulee meidän tunnustaa epäonnistuneemme yhteiskunnan rakentamisessa.

Asiaa voisi ryhtyä korjaamaan tosiasiat tunnustamalla. Näin tekemällä saattaisimme havaita erinäisiä turvallisuusriskejä. Sellainen on esimerkiksi tilastollisesti erittäin korkealla frekvenssillä raiskauksiin syyllistyvien etnisten ryhmien maahanmuutto. Samoin rikoksiaan korkealla frekvenssillä uusivien seksuaalirikollisten mitättömät rangaistukset. Tai turvallisuusnäkökohtien laiminlyönti tyttöjen kasvatuksessa. Mikäli emme tee tällaista analyysiä, emmekä ryhdy tarpeellisiin toimenpiteisiin, osallistumme yhteiskuntana naisiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan edistämiseen.

Yhteiskunnan mahdollisuuksia voidaan tarkastella analogian avulla. 1970-luvun alkupuolella Suomen tieliikenteessä kuoli yli 1000 henkeä vuodessa. Asiaan kiinnitettiin aikanaan homiota: teille tuli nopeusrajoitukset, autotehtaat paransivat autojen turvallisuutta, teiden kuntoa parannettiin, turvavöiden käytöstä tehtiin pakollista ja niin edelleen.

Tämän kaiken seurauksena Suomen tieliikenteessä kuolee enää alle 300 henkeä huolimatta rajusti kasvaneesta liikennesuoritteesta. Toki näistäkin likenteen uhreista kaikki muut kuin sairauskohtauksesta johtuneet ovat turhia, mutta tämä esimerkki osoittaa, että mikäli erilaisiin turvallisuusriskeihin halutaan vaikuttaa, voi yhteiskunta sen myös tehdä.

Kysymys kuuluukin, miksi emme suhtaudu naisten kokemaan seksuaaliväkivaltaan samanlaisella vakavuudella kuin tieliikenteen uhreihin? Eli Tuntemattoman sotilaan Hietasta mukaillen "En mää täs syyllissi kaippa yhtikäs. Turvallisuut mää kaipaisi."

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
300 000 maahanmuuttajaa - tyydymmekö rypemään ojassa vai menemmekö allikkoon?
Ben Zyskowicz ja Halla-ahon lakialoite
Rohkeita miehiä, ressukoita ja väkivaltaa

6 kommenttia:

  1. Niinpä. Melkoinen paradoksi on ns suvaitsevaiston naisten asenteissa. Kun tuodaan esille faktiset tilastot ja ehdotetaan toimenpiteitä (vrt kattonopeudet, turvavyöt jne), jotka kohdistuvat faktojen osoittamiin kohteisiin, saa vähintään nuivan, useimmiten rasistin ja vieläpä nazin leiman.
    Oman oksan sahaamistaan nämä suvakot eivät näytä mitenkään tajuavan: vieläpä päättäjänaisillemme niqabit valtion piikkiin...
    -Beowolf-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tähän myös Halla-aho on kiinnitänyt joskus huomiota. Muistaakseni Scriptassa on kokonainen kirjoitus tähän liittyen.

      Poista
  2. "Kysymys kuuluukin, miksi emme suhtaudu naisten kokemaan seksuaaliväkivaltaan samanlaisella vakavuudella kuin tieliikenteen uhreihin?"

    Voivoi... maassamme on muitakin "kysymyksiä" kuin naisten kokema seksuaalinen väkivalta. Miksi juuri tämä "kysymys" on kaikkien muiden kysymysten yläpuolella?

    Suomessa tehdään vuosittain n. 1000 itsemurhaa. Miksi yhteiskunta ei tee mitään,vaikka monista itsemurhista yhteiskunta on ainakin osaksi vastuussa? Syrjäytyminen, yksinäisyys, epäoikeudenmukaisuus, vääryys, eriarvoisuus, hylkääminen (avioero) on monen itsemurhan taustalla.
    Paljon on yhteiskunnassamme tekemistä, ei naisiin kohdistuva väkivalta -jota tietoisesti suurennellaan- ole ainoa yhteiskunnallinen ongelma, ei edes se pahin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muiden ongelmien olemassaolo ei poista naisiin kohdistuvan väkivallan aiheuttamaa ongelmaa. Ja olet oikeassa siinä, että itsemurhat ovat Suomessa suunnaton ongelma, jolle pitäisi tehdä jotain. On hyvä huomata että myös siinä pätee sama logiikka kuin naisiin kohdistuvassa seksuaalisessa väkivallassa.

      Poista
  3. "miksi emme suhtaudu naisten kokemaan seksuaaliväkivaltaan samanlaisella vakavuudella kuin tieliikenteen uhreihin?"

    Miksi emme suhtaudu kaikenlaiseen väkivaltaan samanlaisella vakavuudella kuin tieliikenteen uhreihin?








    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!