tiistai 1. tammikuuta 2013

Vieraita tuholaisia metsissä

Kirjoitin taannoin maailman metsätauteja tutkivien tiedemiesten julistuksesta, jossa he ehdottavat, "että kaikki suuren riskin mutta vähäisen kokonaistaloudellisen hyödyn aiheuttava kasvien ja kasvituotteiden kauppa vähitellen lopetetaan". Perusteluna tuossa julistuksessa on lista 21:stä kasvikaupan mukana levinneestä tuhonaiheuttajasta, jotka ovat aiheuttaneet merkittävää tuhoa luonnolle ja/tai taloudelle eri puolilla maailmaa.

Julistus palautui mieleeni, kun silmiini sattui the Guardianin juttu, jossa listaan lisättiin yksi uusi tuhonaiheuttaja, saarnipuita tappava Chalara fraxinea -sieni. Juttu kertoo taudin kitkemisen nousseen poliittiselle agendalle Britanniassa.

Samalla brittiläinen keskustelu on laajentunut koskemaan kasvikaupan aiheuttamia riskejä yleisesti: Britanniaan rahdataan vuosittain kokonaista 10 miljoonaa kasvin tainta, joista jokainen saattaa kantaa mukanaan vakavaa tuhoa aiheuttavaa sientä tai hyönteistä. Sen seurauksena maahan 2000-luvulla saapuneiden uusien tuhonaiheuttajien määrä on kaksinkertainen verrattuna koko 1900-lukuun.

* * *

Entä Suomi? Suomalaisen vieraslajistrategian mukaan Suomessa on tunnistettu 157 haitallista vieraslajia. Tämä luettelo sisältää kuitenkin myös haitallisia kasveja ja eläimiä, eli kyse ei ole pelkästään metsäpuiden tuhonaiheuttajista.

Metsäpuiden tuhonaiheuttajia oli vieraslajistrategiassa listattu ainakin seuraavat: Douglaskuusenkariste, haavanroso, lehtikuusikoro, lehtipuun syöpä, lepänruoste (tähän olen muuten itsekin kiinnittänyt huomiota luonnossa liikkuessani), saarnensurma (edellä mainittu Chalara fraxinea) ja  tuijankariste. Lisäksi täällä mainitaan tammen äkkikuolema ja punavyökariste. Vieraat metsätautien aiheuttajat eivät siis ole tuntemattomia Suomessakaan.

Britanniassa huomiota herättänyt saarnensurma havaittiin Suomessa ensimmäisen kerran jo vuonna 2007. Se aiheuttaa puille monenlaisia oireita ja saattaa lopulta tuhota kokonaisia metsiköitä. Kyseessä on siis merkittävä uhka kaikille saarnimetsille.

* * *

Koska asia rupesi kiinnostamaan, tein myös pienen haun tieteelliseen kirjallisuuteen. Sen perusteella minulle selvisi mielenkiintoisia asioita. Ensinnäkin tämä uusi taudinaiheuttaja (jonka alkuperästä muuten ei ole tietoa) on syrjäyttämässä Euroopasta täällä luontaisesti esiintyvää sukulaislajiaan. Biologiasta kiinnostuneille käsillä on siis hieno esimerkki lajien välisestä kilpailusta, ehkä aikanaan jopa sukupuutosta.

Vaikka saarnensurman sukulaislaji näyttäisikin olevan vaikeuksissa, ei  tauti ilmeisesti kuitenkaan hävitä kokonaan eurooppalaista saarnea, sillä ainakin Tanskasta on löytynyt sille kestäviä saarniperheitä. Samoin Saksasta. Nämä taudinkestävät puut tulevat jatkossa olemaan eurooppalaisten saarnensurmaa kestävien saarnimetsien kantaisiä ja -äitejä. Tarjolla on siis kaikille kiinnostuneille reaaliaikainen näytelmä evoluution toiminnasta!

Hauska oli lisäksi huomata, että myös suomalaiset saarnensurmahavainnot ovat tulleet julkaistuksi. Suomalaisten tutkimuksessa osoitettiin tautihavainnon lisäksi, että Chalara fraxinealla esiintyy geneettistä muuntelua. Sellaisella tiedolla on merkitystä pyrittäessä ymmärtämään taudin syntyhistoriaa ja toisaalta sitä, miten helposti taudinaiheuttajan evoluutio pystyy ohittamaan puissa esiityvän perinnöllisen kestävyyden.

Eniten minua kuitenkin kiinnosti metsätaudista aiheutuneen taloudellisen vahingon suuruus. Siitä aiheesta en valitettavasti löytänyt varsinaista tieteellistä kirjallisuutta. Sen sijaan löysin tällaisen tiedon, jonka mukaan saarnensurman kustannukset englantilaisille taimitarhoille olisivat noin 2,5 miljoonaa puntaa. Luku ei sisällä metsänomistajan tappioita, jotka lienevät kertaluokkaa, ellei kahta, suuremmat.

* * *

Kun ajattelen tätä kokonaisuutta, en voi olla pohtimatta mikä merkitys Suomen metsätaloudelle olisi sillä, jos koristekasvitaimien mukana Suomeen leviäisi jonkinlainen "kuusensurma", joka tappaisi suurimman osan suomalaisista kuusista. Tai "männyn-" tai "koivunsurma". Nämä kolme puulajiahan muodostavat pääosan suomalaisista metsistä, jotka tuottavat noin 21% suomalaisesta tavaranviennistä, vuotuiselta arvoltaan yli 10 miljardia euroa. Ja työllistävät noin 69 000 ihmistä.

Kasvikaupan mukana leviävät vieraat sienet ovat siis mitä tärkein kysymys suomalaisen hyvinvoinnin kannalta. Toivottavasti myös poliitikkomme ovat ymmärtäneet tämän kuten Britanniassa, missä the Guardianin juttua lainatakseni "there are encouraging signs here that the government is starting to listen to its scientists on this serious issue".

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Biologiset syyt tekevät amerikkalaistuomareiden mielestä psykopaattien teoista ymmärrettäviä
Influenssavirus ja sen kaveri?
Borrelioosin syistä




3 kommenttia:

  1. Meidän kannalta ilmeisemmin mäntyankeroinen:
    http://fi.wikipedia.org/wiki/M%C3%A4ntyankeroinen
    lienee vakavimmin otettavien uustuholaisten joukossa. Siitä on jo ollut esimakua. Saattaapa tuo levitä reittiä Kanada-Alaska-Siperia, joskin onneksi matka on pitkä...
    -Beowolf-

    VastaaPoista
  2. Paras suoja edelleen on sekametsä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin minäkin olen asian ymmärtänyt. Valitettavasti vain sekametsä on metsänhoidollisesti ja puunkorjuun kannalta hankalampi kuin yhden puulajin metsä, joten käytännössä melkein kaikki metsämme uudistetaan yhdelle ainoalle puulajille.

      Poista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!