tiistai 24. elokuuta 2010

VTT:n johtajat tietovarkaissa

VTT:ssä ovat johtajat nähneet tarpeelliseksi vaientaa tutkijoiden äänen asioissa, jotka ovat poliittisesti tärkeitä ja joista he ovat jo etukäteen luoneet oman käsityksensä. Ottamatta kantaa juuri tähän nimenomaiseen tapaukseen haluaisin pohdiskella hiukan tutkimuksen luonnetta, tutkijan vastuuta sekä niiden valossa tutkimuslaitosten johtajien toimia.

Otan lähtökohdaksi ja esimerkiksi lajiutumisen, joka on keskeinen käsite evoluutioteoreettisessä viitekehyksessä. Noin 150 vuotta sitten Charles Darwin kehitti teorian, jonka mukaan biodiversiteetti on kehittynyt lajiutumisen kautta. Ajatus oli aikanaan vallankumouksellinen.

Sittemmin tutkimus on tuonut aiheeseen lisävalaistusta. Tiedämme, että esimerkiksi hedelmäkärpäsiin kuuluva Rhagoletis pomonella siirtyi ruokailemaan ja lisääntymään uuteen kasviin noin 150 vuotta sitten. Sen jälkeen hedelmäkärpäsen eri kasveilla elävät kannat ovat alkaneet erilaistua: Proceedings of the National Academy of USA lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan tämä erilaistuminen on tapahtunut nopeasti ja hyvin monessa kohtaa genomia.

Vaikka hedelmäkärpästutkimus on vain pienen pieni palanen evoluutiotutkimuksesta, tarjoaa se yhden esimerkin siitä, miten evoluutiota on mahdollista seurata luonnossa. Hyvin tunnetun historiansa takia nämä hedelmäkärpäset tarjoavat myös ainutlaatuisen mahdollisuuden seurata lajiutumisprosessia hetki hetkeltä. Näin niiden tutkiminen on tärkeää, vaikkei hedelmäkärpäsillä ole taloudellista, terveydellistä tai muuta suoraan hyödynnettävää arvoa. Tutkimuksen oikeutus tulee siitä, että tieteellisen tiedon kautta on helpompi ymmärtää ja haluttaessa hyödyntää eliökuntaa. Tai vaikka säätää lakeja sen suojelemiseksi.

Puhtaan perustutkimuksen tarkoituksena onkin lisätä ihmiskunnan ymmärrystä tästä maailmankaikkeudesta jossa elämme. Ilman tällaista uteliaisuuden motivoimaa tiedonkeruuta emme olisi havainneet erilaisten luonnonlakien olemassaoloa, emmekä olisi voineet niiden perusteella suunnitella mitä erilaisimpia hyvinvoinnin välineitä. Sen sijaan eläisimme edelleenkin keräillen ja metsästellen ruokamme, kuten ihmiset ovat tehneet suurimman osan lajimme esihistoriasta.

Yleisemmin ajatellen tieteellinen ymmärrys muodostaa tänä päivänä pohjan kaikelle edistykselle. Tekninen kehitys perustuu uusille tieteellisille löydöksille. Yhteiskunnallisia asioita on helpompi suunnitella, kun käytössä on tieteellistä tietoa päätöksenteon pohjaksi. Maanviljely kehittyy kun voimme evoluutiomekanismien tai molekyylibiologisen ymmärryksen kautta kehittää entistä tuottavampia viljelykasveja ja tuotantoeläimiä. Jopa ihmisten opettaminen sujuu parhaiten, mikäli hyödynnämme siihen liittyvien tutkimusten tuloksia.

Tästä taustaa vastaan tuntuvat pökerryttävän typeriltä eräiden virkamiesten vaatimukset sektoritutkimuslaitosten tutkijoiden puheoikeuden rajoittamisesta. Näiden laitosten johtajien ja muiden tulisi ymmärtää, että kaikkien tutkijoiden tehtävänä on tuoda kustakin yhteiskunnassa esiin nousseesta asiasta esiin hänen hallussaan oleva tieteellinen tieto. Vain näin se tulee hyödynnetyksi päätöksenteossa. Toisaalta pitäisi olla yhtä itsestään selvää, että tutkijan ja yliopiston/tutkimuslaitoksen nimikkeellä ei tule laukoa perustelemattomia mielipiteitä, vaan niitä esitellessä tulee toimia yksityishenkilönä.

Lopuksi haluan tähdentää sitä, etteivät yliopistojen tai tutkimuslaitosten johtajat ole tutkijoiden työnantajia, vaikka heidän esimiehiään ovatkin. Palkan maksaa kuitenkin tilaustutkimuksia lukuun ottamatta veronmaksaja. Ja maksajalla on oikeus saada käyttöönsä hänen rahoillaan tuotettu tieto. Kokonaisuudessaan ja lyhentämättömänä. Näin ajatellen VTT:n johtoportaan voi myös katsoa häikäilemättömästi varastaneen osan veronmaksajan varoilla tuotetusta tiedosta.

1 kommentti:

  1. Myös TKK on viime vuosina, erityisesti Aalto-yliopiston myötä, alkanut luulla itseään liikeyritykseksi. Kun salailun vaatiminen lisääntyi, tutkijoita alettiin vaatia vaikenemaan julkisuudessa ja TKK ei suostunut työsopimusehdoista edes keskustelemaan, lopetin hommat talossa.

    Nyt teen töitä yksityiselle yritykselle, palkka on melkein kolminkertainen TKK:n palkkaan verrattuna ja salassapitoa edellytetään. TKK vaati vastaavia ehtoja kuin yritykset, kuitenkaan kompensoimatta sitä minkäänlaisella palkankorotuksella.

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!