Oikeus paskaan

Tuoreessa Science-lehdessä uutisoitiin mielenkiintoinen tapaus. Niinpä päätin jakaa sen teidän kanssanne, arvoisat lukijani.

Kuten kaikki ihmiset luultavasti tietävät, prosessoi ihmisen suolisto ruuan bakteerien avulla. Näistä pienistä apulaisista saa käsityksen, mikäli kerää pask… öh... ulostetta ja analysoi siinä elävää mikrobistoa. Nykyisin tämä tehdään määrittämällä molekyylibiologisesti näytteen sisältämän DNA:n sekvenssit ja vertaamalla niitä globaaleihin geenipankkeihin, joihin on säilötty kaikki tunnetut nukleotidijärjestykset lähdetietoineen. 

Sama voidaan tehdä myös historiallisille tai vaikka esihistoriallisille ulostenäytteille eli koproliiteille. Ja juuri näin tutkijat olivat tehneet Yhdysvaltain Utahista ja Meksikosta löytyneille 1000-vuotiaille jätöksille. 

Tutkimuksessa selvisi, että silloisilla ihmisillä oli ollut monin verroin monimuotoisempi suolistomikrobisto kuin meillä nykyisillä ihmisillä – asuimmepa me sitten kaupungeissa tai maaseudulla. Jopa nykyisten metsästäjä-keräilijöiden suolistomikrobisto poikkesi oleellisesti tuhannen vuosien takaisesta. 

Diversiteetin lisäksi yksi oleellinen ero oli antibioottiresistenssiä aiheuttavissa geeneissä. Tuhatvuotisista näytteistä niitä ei löytynyt, mutta meillä kaikilla nykyihmisillä niitä on suolet pullollaan. Tästä ei kuitenkaan voi vielä tehdä sitä johtopäätöstä, että mikrobiston diversiteettiero johtuisi juuri antibiooteista, sillä ovathan myös esimerkiksi mikrobihygienia ja ruuan prosessointi nykyisin aivan erilaisia kuin nyt tutkinut näytteet ulostaneilla ihmisillä oli aikanaan.

Kaikki edellä kuvaamani tieto on samalla tavalla mielenkiintoista kuin mikä tahansa tutkimustieto ja ansaitsee jo siitä syystä tulla julkaistuksi tässä blogissa. Mutta ehkä vieläkin mielenkiintoisempaa oli se, että koska ulostetta ei yleensä ajatella ihmisten jäänteiksi, eivät tutkijat tulleet hakeneeksi paikallisilta alkuperäisasukkailta lupaa koproliittien tutkimiselle. 

Tämä johti tiukkaan vääntöön heimopäälliköiden kanssa, ja johti lopulta siihen, että tutkimusraportti sisältää kaikkien aikojen ensimmäisen paleopaska-raportissa julkaistun eettisen julistuksen. Lisäksi yksi tutkijoista totesi, että tietoa menneiden aikojen suolistomikrobeista saatetaan joskus tulevaisuudessa käyttää kaupallisesti hyödyksi, joten esille saattaa myöhemmin nousta kysymys tiedon omistajuudesta. 

Tämä tarkoittanee suomeksi sitä, että mikäli joku taho jonain päivänä keksii myydä tuhannen vuoden takaisista suolistonäytteistä tunnistettuja bakteereja suolistolääkkeinä tai terveystuotteina, saattaa edessä olla oikeudenkäynti siitä, pitäisikö meksikolaisille tai utahilaisille intiaaniheimoille maksaa siitä korvausta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tutkijat rakensivat uuden elämänmuodon
Geenimuunneltuja suolistobakteereita lihaville!
Yksisarvisia

Elämänkumppaneina virukset

Kirjoittelin aiemmin ihmisestä superorganismina. Kyseessä on yhä vahvemmaksi käyvästä tieteellisestä käsityksestä, jonka mukaan ihminen ei ole vain ihminen, vaan eliökompleksi joka koostuu ihmisen lisäksi suunnattomasta joukosta erilaisia eliöitä kuten bakteereja ja viruksia. Niiden muutokset vaikuttavat huomattavan paljon myös omaan terveydentilaamme, niin hyvässä kuin pahassa. Esimerkiksi astman on todettu olevan liityksissä lapsuudessa kohtaamiemme mikrobien diversiteettiin.

Törmäsin tänään uudehkoon juttuun, jossa kerrottiin lisää ihmisten ja virusten välisestä yhteiselämästä. Koska se toi mielenkiintoista lisävaloa ainakin itselleni, päätin jakaa sen lukijoideni kanssa.

Jutun mukaan terveet ihmiset ovat täynnä viruksia: niitä on löydetty jopa 2773 erilaista yhdestä ulostenäytteessä. Eri ihmisten välillä havaittiin suuria eroja, ja joidenkin näytteissä havaittiin "vain" 52 erilaista virusta. Nämä ihmisten väliset erot näyttivät kuitenkin olevan varsin pysyviä ajan kuluessa. Korkeat luvut osoittavat myös sen, että terveet ihmiset kantavat mukanaan melkoista joukkoa viruksia.

Ihmisessä elävistä viruksista suurin osa on joko ihmisen omia soluja tai ihmisessä eläviä bakteereita infektoivia parasiitteja. Tauteja selkeästi aiheuttavia viruksia lukuun ottamatta niiden merkityksestä ei ole selvää tietoa. On kuitenkin havaittu, että ilman tunnettua syytä korkean kuumeen kehittäneiden lapsipotilaiden nenä- ja verinäytteistä löytyi jopa 10 000 virussekvenssiä, kun taas terveillä ihmisillä niitä oli kyseisessä tutkimuksessa vain 1000. Ehkäpä tuossa kuumepotilaista löytyneiden virusten joukossa oli joku aiemmin tuntematon taudinaiheuttajavirus tai vaihtoehtoisesti pelkästään suuri virusdiversiteetti sai aikaan kuumeen nousun. Joka tapauksessa tällaisissa tapauksissa yleensä "varmuuden vuoksi" annettu antibioottikuuri ei auta.

Suolistomme bakteereja infektoivien virusten määrästä kertoo jotain se, että niitä on noin 10 miljardia kappaletta jokaista ulostegrammaa kohti. Melkoinen joukko siis! Niidenkään vaikutuksesta ei ole kovin tarkkaa tietoa, mutta ruokavaliota muuttamalla myös näiden virusten yhteisö sisällämme muuttuu; ja vieläpä eri koehenkilöillä samansuuntaisesti.

Itse olen nuoruudessani tutkinut viruksia, ja on todella mielenkiintoista miten kauas nykytutkimus on vienyt meidän siitä ajatuksesta, että ihminen sairastuu mikäli häneen tarttuu jostain virus. Nykyinen käsitys viittaa pikemminkin siihen, että elämme terveellisesti, mikäli olemme jonkinlaisessa dynaamisessa tasapainossa runsaan virusyhteisön kanssa. Mikäli yhteisössä tapahtuu häiriöitä, vaikuttaa se koko superorganismiin, ja ehkä sairastumme. Tai sitten voimme entistä paremmin.

Urheilijoille ja urheiluvalmentajille muuten tiedoksi, että mikrobiston kontrollointi (esimerkiksi ruokavalion kautta) taitaa olla aika vähälle huomiolle jäänyt keino, jolla suorituskykyä voitaisiin parantaa. En tässä yllytä monimutkaisiin, dopingiin viittaaviin, ihmekonsteihin, mutta varmaan tätäkin asiaa kannattaisi pohtia vaikkapa Jyväskylässä huippu-urheilun tutkimuskeskuksessa KIHU:ssa.

Meille tavallisille ihmisille taas tämäkin tieto osoittaa, ettei mikrobeja kannata pelätä. Me elämme niiden ympäröimänä; ja silloin kun olemme mokrobistomme kanssa hyvissä väleissä, myös voimme hyvin. Mutta muistetaan silti, että suuri osa erilaisista mikrobivalmisteista on vailla näyttöä minkäänlaisesta tehosta. Todennäköisesti rahan kylväminen niihin on melkoista haaskausta, kun paremman hyvinvoinnin saa syömällä monipuolisesti ja välttämättä niin ylenmääräistä hygieniaintoilua kuin tolkutonta sottaisuuttakin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kenen tauti hoidetaan?
Allergia ja astma - uutta tutkimustietoa
Liikunta pidentää ikää!
Sika-, lintu- ynnä muut influenssat

Ihminen - superorganismi

Science-lehdessä oli mielenkiintoinen yhteenvetoartikkeli ihmisen ja mikrobien suhteesta, minkä seurauksena innostuin naputtelemaan tämän kirjoitukseni.

Suurin osa ihmisistä pitää bakteereja ja viruksia haitallisina eliöinä. Viruksia vastaan on taisteltu rokotuksin ja antioksidantein kun taas bakteerit saadaan polvilleen antibiooteilla. Klassisten tartuntatautien vähenemisen myötä ovat erilaiset elintasovaivat kuten liikalihavuus tai sokeritauti lisääntyneet länsimaissa.

Käsitys bakteereista ja viruksista pelkkinä vahingonaiheuttajina on nyt osoittautumassa vääräksi. Vaikka taudinaiheuttajat ovatkin parhaiten tunnettuja pöpöjä, suurin osa ihmisen yhteydessä elävistä bakteerilajeista ei aiheuta tauteja tai muuta ikävää. 

Kaikkiaan noin yhdeksän kymmenestä ihmisen solusta on bakteerisoluja ja vain yksi kymmenestä siis ihmisen omia soluja. Bakteerilajeja on vaikkapa suolistossa noin 1000 erilaista ja muualla kehossa lisää. Tätä kokonaisuutta kutsutaan ihmisen mikrobiomiksi. Nykyisen käsityksen mukaisesti ihminen ja tämä mikrobiomi yhdessä muodostavat superorganismin, jonka eri osaset ovat toisilleen tarpeellisia. 

Ihmisen ja bakteerien interaktioista on opittu koko ajan lisää. Esimerkiksi lihavuudesta kärsivien ihmisten suolistossa on normaalipainoisia vähemmän Bacteroides-suvun bakteereita. Niin sanotut metagomiikka-analyysit ovat puolestaan osoittaneet, että ihmisen mikrobiomista löytyy suuri joukko geenejä, jotka täydentävät ihmisen metaboliaa: mikrobiomista löytyy geenejä hajottamaan kuituja ja erilaisia kemiallisia yhdisteitä, sekä tuotettamaan ihmiselle välttämättömiä vitamiineja. Myös eri bakteerien genomit täydentävät toisiaan luoden siteitä mikrobiomin eri osien välille - samalla kiinteyttäen koko superorganismia.

Mikrobien merkitystä ihmisen terveydelle on alettu ymmärtää vasta aivan viime vuosina. Mikrobit näyttävät tehostavan immuunijärjestelmämme toimintaa. Tämä ei ilmeisesti koske pelkkiä bakteereita, vaan hiirisysteemissä tutkittuna myös eräät virukset suojaavat bakteeri-infektiolta, ehkäpä tämä koskee myös ihmistä.

On siis tullut aika muuttaa käsitys bakteereista ja viruksista. Vaikka monet niistä aiheuttavatkin tauteja, on valtaosa välttämättömiä olemassaolollemme. Tämän alan tutkimus on vasta alussa, mutta sen edistyessä aiheeseen tarttuvat mitä todennäköisimmin myös markkinamiehet. Heidän kauttaan saamme varmasti paljon uusia erilaisia terveysvaikutteisia mikrobivalmisteita.

Siinä suossa kuluttajaa pyritään varmasti myös johtamaan harhaan, vaikka itse ilmiön taustalta löytyy tieteellisiä näyttöjä - kuten jo nyt Valion maitohappobakteerituotteilla (toisin kuin monella niiden kilpailijalla). Kuluttajalta vaaditaan siis tulevaisuudessa yhä enemmän tietoa kaupan olevista valmisteista, jotta huijaustuotteet voidaan erottaa todellista hyötyä tuottavista. Kysymys tietenkin kuuluu: kenellä ihmeellä on aikaa kaiken tämän informaation hankkimiseen?

Aimepia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Mykoplasma
HIV, matkailu ja nuhakuume
Uutta tietoa viherpesusta