Ruokaperhosesta nousi hypoteesi

Kuten tunnettua, on maailma hukkumasssa muovijätteeseen. Aamun lehti puolestaan kertoi, että evoluutiobiologi Federica Bertocchi on havainnut vahakoisa-nimisen perhosen toukkien pystyvän hajottamaan muovia. Jotkut ihmiset puolestaan syövät näitä toukkia.

Jutussa arveltiin, että itse asiassa Bertocchin havaitsema muovia hajottava eliö ei ilmeisesti ole perhonen, vaan siihen assosioitunut bakteeri. Tutkimus on vasta aivan alkuvaiheessa, sillä sen enempää tuota bakteeria kuin muovia hajottavaa entsyymiäkään ei ole tunnistettu.

Aamun lehdessä arveltiin, että tehdyn havainnon seurauksena voitaisiin maailman muovijätettä ryhtyä tuhoamaan valmistamalla vielä tuntematonta entsyymiä massatuotannossa. Suomeksi se tarkoittaisi todennäköisesti geneettisesti muokattujen mikrobien valjastamista entsyymin tuottamiseen, sen eristämistä ja mahdollista lisägeenimuokkausta, jotta se toimisi muuallakin kuin perhosen toukan yhteydessä. Tämä tie lienee varsin pitkä, eikä lopputuloksen tehokkuudesta ole varmuutta.

Tässä vaiheessa on syytä vaihtaa näkökulmaa. Vaikka entsyymin muokkaaminen ja tuottaminen saattaakin tarjota joskus tulevaisuudessa yhden mahdollisuuden muovin hävittämiseen, on havainnon suurin merkitys kuitenkin toisaalla eli perustutkimuksellisen tiedon tuottamisessa: sehän osoittaa, ettei muovin hajottaminen ole biologiselle evoluutiolle mahdoton haaste.

Siten lienee aivan selvä, että siellä missä on suuria muovijätemääriä, kehittyy evoluution kautta ennemmin tai myöhemmin myös vapaana eläviä bakteerikantoja, jotka hyödyntävät tarjolla olevaa resurssia. Luultavasti on jo kehittynytkin.

Tämä ei tarkoita, että muovia voisi heitellä tästä eteenpäin huoletta luontoon. Mutta se tarkoittaa sitä, ettei muovijätteestä ole pysyväksi haitaksi luonnolle, vaan se poistuu sieltä aikanaan. Sitä ennen pilkkoontunut muovi kuitenkin aiheuttaa suurta haittaa monille eläimille.

Niin tai näin. On joka tapauksessa selvää, että nyt tehty havainto osoittaa luonnon biologisen tai oikeastaan biokemiallisen monimuotoisuuden laajuuden.

Tieteellisesti mielenkiintoista on seurata myös muovia hajottavien bakteerien kehittymistä - nyt havaitun perhostoukan tuntemattoman entsyymin ajatellaan hajottavaan muovia jonkin mehiläisvahaa hajottavan entsyyminsä jonkinlaisena virhetoimintona tai epätarkkuutena.

Jatkossa samankaltaisia muovia hajottavia virhetoimintoja löytynee lisää sieltä, missä muovia esiintyy paljon. Niiden tehokkuus kasvaa mutaatioiden ja luonnonvalinnan seurauksena kun tehokkaimmin muovia hajottavat bakteerit lisääntyvät muoviympäristössä muita bakteereja tehokkaammin. Näin ihmisen muovijäte vaikuttaa maailman mikrobiston koostumukseen.

Sitä kutsutaan evoluutioksi. Ja tässä kirjoituksessa kuvaamaani ennustetta muovia tehokkaasti hajottavien mikrobien kehittymisestä hypoteesiksi. Kyseisen hypoteesin testaamista taas voidaan pitää tieteenä - tai ainakin yhtenä sen keskeisenä mekanismina.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
EU:ssa kuolee 25000 ihmistä vuodessa välinpitämättömyyden seurauksena
Yksisarvisia
Evoluutioteorialla on ennustusvoimaa

Päättäjien pukinsorkka veronmaksajan kukkarossa?

Törmäsin tällaiseen parin viikon takaiseen uutiseen: kakkaa ei saa enää haudata maahan...

Menin sanattomaksi. Eikö Suomen päättäjillä todellakaan ole muuta tekemistä kuin ohjeistaa kesämökkien paskahuussien tyhjentämistä? Eikö pikemminkin kannattaisi pohtia tämän, tämän tai tämän ongelman ratkaisemista?

* * *

Seuraavaksi muutama hajahuomio suomalaisesta politiikasta.

Yksi. Neuvostoliitto kaatui vuonna 1991. Tämä edesmennyt kansandemokratiahan perustui siihen ajatukseen, että jotkut ihmiset tietävät toisia paremmin ja voivat suunnitella ja päättää kaikenlaiset asiat näiden puolesta. Ajattelutavan seuraukset ovat näköjään unohtuneet suomalaisilta päättäjiltä, kuten edelle siteeraamani paskahuussi-uutinen kertoo.

Kaksi. Suomalainen kouluopetus on huomioitu ympäri maailman. Yksi maailman johtavista tiedelehdistä, eli Science arvosteli aihetta käsittelevän kirjan, ja totesi yhdeksi suomalaisen koulujärjestelmän erinomaisuuden syyksi luottamukseen opettajien ammattitaitoa kohtaan. Tämäkään ei liene kantautunut suomalaisten päättäjien korvaan, vaikka he ovatkin tietoisia loistavasti menneistä Pisa-testeistä.

Kolme. Suomalaisten tutkimuslaitosten vapaus päättää omista tekemisistään halutaan lopettaa ja tilalle ollaan rakentamassa byrokraattien kansoittamaa tutkimusten tilaajaorganisaatiota. Herää vain kysymys, että mistähän se byrokraatti tietää, minkälainen tutkimus kullakin tieteenalalla tuottaisi parhaita innovaatioita?

Vastaan itse: ei mistään, mutta hän kyllä osaa tutkituttaa itsestäänselvyyksiä oman byrokratiansa välittömiin tiedontarpeisiin. Tällaista ylhäältä johdettua tutkimusta harrastettiin viimeksi laajemmassa mittakaavassa Neuvostoliitossa tunnetuin seurauksin. Eipä taida tämäkään olla tiedossa suomalaisilla päättäjillä.

Listaa voisi jatkaa pitkään, mutta antaa olla. Kaikesta tästä näkyy se valtava into, joka päättäjillä on päästä työntämään Eskon puumerkkinsä ellei suorastaan pukinsorkkansa kaikkiin sellaisiin paikkoihin, joissa siitä ei ole kuin haittaa.

Miksi näin on, se ei ole selvinnyt minulle, mutta kuten olen edelle yrittänyt kirjata, epäilen vahvasti sen perustuvan suppeaan yleissivistykseen. Tai kuten Axel Oxenstierna asian aikanaan muotoili: "poikaseni, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan".

* * *

Lopuksi itse asiaan. Tämän päivän uutinen kertoi että kaksi kolmesta suomalaisesta ei halua kasvattaa Suomen vastuita eurokriisissä. Kuten monessa paikassa on todettu, tämä voi olla tyhmää tai se voi olla viisasta. Lähinnä sen mukaan, pelastavatko lisävastuut eurojärjestelmän vai eivät; ja realisoituvatko vastuut vai eivät. Ja tätähän ei täysin varmasti tiedä kukaan - ei sen enempää tavallinen kadunmies, poliitikko kuin taloustutkijakaan.

Oleellista suomalaisen yhteiskuntajärjestyksen osalta tässä tilanteessa onkin se, toteuttaako edustuksellinen demokratiamme kansan tahtoa, vai katsooko se - kuten entisen Neuvostoliiton johto - olevansa oikeutettu tekemään kansan tahdon vastaisia päätöksiä. Ja sijoittamaan pukinsorkkansa suomalaisen veronmaksajan kukkaroon.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Soini maailman huipulle - Katainen pelkää
Köyliöläisen kunnanvaltuutetun möläys ja Jytky
Valta turmelee ja ehdoton valta turmelee ehdottomasti
Lipponen ja Kiviniemi tärkeiden asioiden parissa