Kotouttamisen haaveet

Yleisradio kertoi, ettei vuoden 2015 kansainvaelluksen myötä maastamme turvapaikan saaneista ole työllistynyt juuri kukaan. Asia saattaa liittyä siihen, että suurimmat oleskeluluvan saaneet tulijaryhmät olivat saman uutisen mukaan irakilaiset, afgaanit, syyrialaiset ja somalit.

Jutussa kerrottiin työministeri Jari Lindströmin (sin) suulla, että tulijoiden kotoutumisen seuranta on retuperällä. Yle kyseli asian perään ja sai tiedon, että suurin osa tulijoista osallistuu tällä haavaa erilaisiin koulutuksiin: työssä on aniharva, eikä haastetta ainakaan vähennä se, että tulevaisuudessa myös oleellisesti paremmin koulutetun kantaväestön uudelleenkoulutus on tekoälyn tulemisen takia pakko hoitaa samaan aikaan.

Edelleen jutussa kerrottiin, että kielikoulutuksiin on kuukausien jono. Tässä yhteydessä täytyy kysyä, että kuka on vastuussa asiasta. Koska kielitaito on ensimmäinen edellytys työnsaannissa (vai kuka työllistää ihmisen, jonka kanssa ei pysty kommunikoimaan kuin tulkin välityksellä?) ei Suomen kielen - eikä myöskään kulttuurin - oppiminen kuulu niihin asioihin, joissa kannattaa säästää.

Työllistymisen kautta turvapaikanhakijan lasku suomalaiselle veronmaksajalle nimittäin pienenee aivan oleellisesti. Suomen perusta laski aikanaan, että nämä ihmiset maksavat keskimäärin 700 000 euroa elämänsä aikana. Keskeinen syy siihen on se, että he työllistyvät heikosti ja elävät siksi käytännössä koko elämänsä sosiaaliturvan varassa.

Tässä puhutaan siis jo turvapaikan saaneista ihmisistä. Eli heistä, jotka ovat saaneet luvan olla maassamme ja nauttia täysimääräisesti sosiaaliturvastamme.

Siksi on hyvä, että työ- ja elinkeinoministeriö työstää parhaillaan selvitystä kotoutumisen onnistumisesta. Vielä parempi olisi, jos se järjestäisi ilman tutkimustakin itsestään selvät kieli- ja kulttuurikoulutusasiat kuntoon.

Yle  haastatteli myös Espoon maahanmuuttajapalveluiden johtavaa sosiaalityöntekijää Jenni Lemercieriä. Hänellä tuntui valitettavasti olevan enemmän hurskaita toiveita kuin realistisia näkemyksiä kotouttamisesta.

Kuten edellä jo totesin, ei ole realistista ajatella, että omilla rahoillaan yritystä pyörittävä henkilö palkkaisi ihmisen, jonka kanssa ei pysty luontevasti kommunikoimaan. Kuitenkin Lemercier tuntui toivovan - ellei suorastaan vaativan - sellaista.

Siinä hän oli kuitenkin oikeassa, ettei asioita helpota se, että ympäri maata sijoitetut kehitysmaalaiset muuttavat suuriin asutuskeskuksiin. Realismia osoitti myös se, että sekä ministeri että sosiaalityöntekijä ymmärsivät turvapaikan saaneiden hakeutumisen samoille asuinalueille ongelmaksi.

Sen sijaan kantaväestölle osoitettu vaatimus ystävyyssuhteiden luomisesta tulijoiden kanssa on epärealistista: toki joitakin halukkaita sellaiseenkin löytyy - ja havaintojeni mukaan myös miehille seurustelu- ja seksikumppaneita - mutta pääsääntöisesti ihmiset eivät lähde tarkoituksella ystävystymään tuikituntemattomien, kielitaidottomien ja outoja tapoja noudattavien ihmisten kanssa.

Ystävyyssuhteen syntyvät pikemminkin kotoutumisen kautta. Kun tullaan tutuksi naapureina tai työtovereina syntyvät ystävyyssuhteetkin ilman erityistä yrittämistä. Itse asiassa niiden yleisyys voisi olla yksi ministeri Lindströmin kaipaamista kotoutumistoimien onnistumisen indikaattoreista.

Yhteenvetona kaikesta edelle kirjoittamastani totean, että maahanmuuttopolitiikan umpikujan välttämiseksi on vain kaksi keinoa. Ensimmäinen on rajojen sulkeminen humanitaarisilta pakolaisilta ja toinen tänne tulleiden integroiminen suomalaiseen yhteiskuntaan siten, että he osaavat kieltä, elättävät itsensä ainakin pääosin omalla työllään eivätkä erotu muista ihmisistä kovin oleellisella tavalla.

Erityisesti suomalaiseen yhteiskuntaan sopimattomat tavat (naisten alistaminen, työaikana tapahtuvat paastoamiset ja moneen kertaan vuorokaudessa tapahtuvat uskonnolliset sessiot, piittaamattomuus Suomen laeista ja niin edelleen) olisi syytä karsia pois kotouttamistoimien aikana. Tai saattaa tulijoiden ymmärrys sellaiselle tasolle, että he ymmärtävät itsekin luopua sellaisista.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
HS yksisilmäisten asialla
Kuinka väestökato kesytetään?
Tuhoaako maahanmuutto ihmisten tasa-arvon Tanskassa?