Tutkimuksessa kimalaisille annettiin pallo, jonka avulla sen oli mahdollista päästä muuten saavuttamattomissa olleen palkinnon luokse. Kimalaiset, jotka oli aiemmin opetettu yhdistämään lattialla oleva sininen rengas (“kukka”) palkintoon siirsivät onnistuneesti palloa päästäkseen kukalle. Tämä onnistui kun kukka oli siirron ajan näkyvissä, mutta myös silloin, kun kukka oli piilossa siirtämisen aikana.
Tutkijoiden mukaan kyseessä olivat tavoitteelliset toiminnot, eivätkä pelkästään havaintopalautteen ohjaamat vahvistusoppimiseen perustuvat assosiaatiot. Toisin sanoen kimalaiset kykenivät spontaaniin ongelmanratkaisuun.
Näin tutkimus osoitti, etteivät edistyneet kognitiiviset kyvyt ole yksinomaan tämän tekstin alussa mainitsemieni varsin suuriaivoisten eläinten ominaisuus, vaan sellaisia esiintyy myös hyönteisillä.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Lakiesitys armoviitosten lopettamiseksi
Korpit muistavat apajansa
Ihmisen ja simpanssin aivot
Tekstit
Tässä näkyy luonnon darwinistinen valintapaine. Jos jossain tilanteessa nokkeluus on etu valinnassa sen osuus lisääntymiskykyisten jälkeläisten saamisessa kasvaa.
VastaaPoistaJossain toisissa olosuhteissa jokin muu ominaisuus on etu.
Hyvä aamunavaus Proffalta.
etu pistää maksamaan vähä-älyisten pikipäiden rottamainen lisiminen isäntäyhteiskunnan piikkiin, joka näin suorittaa itsemurhaa
VastaaPoista"Älykkyys" on varsinaisesti vasta viime vuosisadalla psykologian tiedonalalla käytössä vakiintunut käsite, joka ei ongelmitta ole palautettavissa kartesiolaisen rationaalisuuden edellyttämiin vakaisiin ajatustaustoihin.
VastaaPoistaKoska emme ole järin kykeneviä määrittelemään oman kulttuurisen ajattelumme ominaislaatuja, älykkyystesteihin liittyy ratkaisemattomia ongelmia. Niin sanotusti "kulttuurivapaita" testejä ei voi olla olemassa. Testituloksia voivat toiset tulkita niin, etteivät kulttuuriset erot ole määräeroja vaan laatueroja -- ja ihan yhtä hyvä tulkinta on se, että kulttuurien väliset määräerot nähdään vain vihjeenä siitä, että todellinen ajattelulaatujen yhteismitattomuus on vielä paljon suurempi ja ratkaisevampi kuin mitä "kulttuurivapaat" testitulokset näyttävät.
Jos meille olisi kouluissamme ja akatemioissa opetettu oman, eurooppalaisella uudella ajalla syntyneen ja kehittyneen järkiajattelumme erityislaatuisuutta, ehkä sitten osaisimme olla varovaisempia ja pitää enemmän etäisyyttä eriperusteisiin kulttuureihin. Oma ajattelumme on todellakin ihmisen historiassa ollut jotain aivan ainutlaatuista, eivätkä tiedollisen järkemme tajunnalliset premissit kestä kulttuurisia yhteensulattamisyrityksiä.
Ihan jokaisen ymmärrettävissä voisi olla se yleinen "kehitysajattelu" jonka pohjalta mielikuvamme "älykkyydestä" syntyvät. "Kehitys" on todellakin niin lajia, kulttuurisia aikakausia kuin yksilöidenkin kasvua parhaiten kuvaav ominaisuus -- ihminen on nimenomaan "kehittyvä" olento. Mutta kaikkeen kehitykseen kuuluu olemuksellisesti se, että kehitys voidaan nähdä vain jo tapahtuneen kehityksen suunnassa -- "kehitys" on niin sanoakseni yksisuuntainen perspektiivi. Eivätkä historiallisesti kehittyneet ajattelun ja järjen laadut suinkaan ole entisen pohjalta ennustettavissa, vaan kasvu on ollut ja tulee olemaan nimenomaan laadullisten kynnysten ylittämistä.
Ehkä kukat ja mehiläiset kannattaisi jättää älykkyystutkimuksen ulkopuolelle. Jos leijonat osaisivat puhua, emme ymmärtäisi niitä. On tietysti totta, että Koneen säätiö saattaa kaikenlaisia monilajisuustutkimuksia rahoittaa, ja Suomen Akatemia panna sitäkin paremmaksi, mutta kukat ja mehiläiset saisivat pysyä lestissään.
Kerran, aikoinaan, kävin ns. älykkyystestissä. Vaikka siinä pärjäsinkin kohtuullisen hyvin, itseäni ihmetytti sen matemaattispainote.
PoistaJo tuolloin huomasin, että se ei ole ymmärryksen kokonaisvaltainen mittari.
Uuden ajan järki perustuu visuaaliseen mieltämiseen ja kartesiolaiseen paradigmaan -- eriytyvän Subjektin ja Objektivoituva todellisuuden vastakkain asettumiseen -- ja tähän järkeen kuuluu tavallaan valuvikana se, että mitä paremmin opimme sijoittamaan "ilmiöt" lineaariselle aikajanalle ja mitä tiukemmin kartesiolainen Tarkkailija painaa selkänsä todellisuuden peräseinään nähdäkseen koko edessä avautuvan tila-avaruuden, sitä sokeammaksi Subjekti tulee oman minänsä suhteen.
PoistaKulttuurisen narsismin maailmassa emme nyt näe itseämme edes peilistä. Emmekä näe enää todellisuutta, vaan vain oman sielumme projektioita, joita sitten falskeilla näennäisempiristisillä metodeilla yritämme "tutkia".
Ennen kuin Neil Postmanista tuli mcluhanilainen mediakriitikko, hän oli pedagogi. Weingartenin kanssa kirjoitetussa kirjassa hän kertoo mukavia tarinoita laboratoriorotista, joilla tehtyjä ja vielä kesken olevia älykkyyskokeita jatkettiin toisessa laboratoriossa. Kummasti vain kaikki alustavasti todetut erot rottien älykkyydessä vahvistuivat toisessa laboratoriossa -- vaikka niitä ei todellisuudessa ollutkaan, koska ne olivat vain pöytäkirjoihin kirjattuja keksittyjä lukuja.
Muistaakseni vastaavia kokeita on myös tehty koululapsilla -- lähettämällä yhden koulun oppilaita arvosanoineen ja viitetietoineen toiseen oppilaitokseen. Ne jotka oli merkattu lahjakkaiksi, osoittautuivat sellaisiksi ja saivat uudessa koulussa hyviä arvosanoja.
"En ole mikään sontiainen vaan ruusukuoriainen" Eläköön hyönteisetkin!😊🦋
VastaaPoistaJos verrataan Nobel-palkintojen määrää, ja korrelatiota vaikkapa juutalaisten Nobel-palkituihin, niin suhde on hämmästyttävä. Osaltaan se voisi selittyä sillä, että Talmudissa lukee määräys, joka velvoittaa perheen isän opettamaan lapsiaan jo neljästä ikävuodesta alkaen kaksi tuntia päivässä, siis jokikinen päivä. Jokainen, jolla on lapsia, lienee hämmästynyt sitä, miten nopeasti ja helpolla lapsi oppii. Se on käsittämätöntä.
VastaaPoistaNyt tulee mieleen sekin, että viimeisen runsaan sadan vuoden aikana islamilaisissa maissa ei ole juhlittu sanomalehtien määrillä, se on ollut ja on aivan surkuhupaisella tasolla. Toki poikkeuksiakin oli, kuten Ranskan alaisuudessa olleessa Libanonissa. Siellä ilmestyi aikoinaan sanomalehtiä aivan eurooppalaisissa määrissä, ja kansa oli verrattain sivistynyttä ja edistyksellistä, mutta islamisaatio ja se paska monikulttuurisuus tuhosi senkin maan!