maanantai 13. joulukuuta 2010

Miksi työnnämme pään pensaaseen?

Tukholmassa tapahtui kauan odotettu ja pelätty terrori-isku. Kansankoti muuttui kertaheitolla kulttuurien yhteentörmäyspaikaksi ja tulevien ongelmien välttämiseksi ryhdyttiin yksituumaisesti toimeen. Vai muuttuiko? Ja ryhdyttiinko?

Iskun jälkeen kansankodin silmääpitävien reaktiot ovat olleet liikuttavan yksimielisiä. Maan islamilaisen yhteiskunnan imaami toivoi tekijän olevan yksittäinen mielipuoli, ja ilmoitti hänen loukanneen eniten muslimeita. Ruotsin pääministeri puolestaan pyysi että kansa ja kommentaattorit välttäisivät vetämästä ennenaikaisia johtopäätöksiä. Ne kun saattaisivat "saattaa epäilyksenalaiseksi tiettyjä henkilöitä". Hän myös painotti avoimen yhteiskunnan säilyttämistä. 


Myös Suomessa islamilaisen yhteiskunnan imaami oli eniten peloissaan siitä, että isku "kasvattaa islamofobiaa entisestään Suomessa". Pääministeri Kiviniemi sentään tuomitsi teon, mutta Suomen mielipidejohtaja, tasavallan presidentti Tarja Halonen totesi että myös Suomessa terrori-isku on vain ajan kysymys; siis väistämätön. Samoilla linjoilla, joskin vähän neutraalimmin, oli jo aiemmin ulkoministeri Stubb.


Kaikesta uutisoinnista sai siis sen kuvan, että pahinta on, mikäli Jihadia käyvä terroristi saattaa synnyttää kansalaiskeskustelua islamin ja länsimaiden suhteesta. Myöskään varautuminen pahimpaan ei kannata, sillä tulevaisuuden terrori-iskuille emme voi mitään. Hiukan epäselväksi sitten kyllä jää se, miksi turvallisuusviranomaiset ovat Suomessa seurailleet joidenkin henkilöiden toimia.

Olen jälleen kerran tyrmistynyt. Nyt nähdyn "pää pensaaseen" reaktion sijaan olisin odottanut, että Ruotsin ikävän tapahtuman seurauksena olisi niin Ruotsissa kuin Suomessakin herätty vilkkaaseen keskusteluun ainakin seuraavista kysymyksistä

1. Pitäisikö avoimesti pohtia terrori-iskuun johtaneita kehityskulkuja ja syitä?
2. Jos kehityskulkuja ymmärretään ja terrori-iskulle löytyy syitä, voidaanko niille tehdä jotain?
3. Tulisiko islamilaisen yhdyskunnan sisällä avoimesti ja rehellisesti pohtia millä keinoin vääristyneen uskon syntyminen sen jäseniin voitaisiin estää?
4. Pitääkö pohjoismaisesta sananvapaudesta luopua, jotta islamilaisia ei loukattaisi?
5. Onko järkevää osallistua Afganistanin kaltaisiin rauhaanpakottamisoperaatioihin, joissa asetumme sotimaan yhden osapuolen rinnalla toista vastaan?
6. Miksi terrorismiin näyttävät merkittävän usein lankeavan sellaiset islamilaiset, jotka päällisin puolin näyttäisivät sopeutuneen paljon keskivertoa paremmin länsimaiseen yhteiskuntaan?

Itse näen selkeästi että ensimmäiseen kohtaan vastaus on "pitäisi", toiseen kohtaan löytyy vastauksia esimerkiksi täältä, täältä ja täältä. Kolmanteen kohtaan vastaus on jälleen "pitäisi" ja neljänteen sekä viidenteen jyrkkä "ei".  Kuudennen kysymyksen vastauksesta minulla ei ole aavistustakaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!