Keijoko keijotti Helsingin yliopiston?

Pyrin yleensä kirjoittamaan yhden ajatuksen päivässä - tänään se koski ajankohtaisia metsäasioita. Mutta syyslomakautisen päivän mittaan kuulin toisenkin uutisen, joka pakotti - tai suorastaan vaati - ajattelemaan vielä toisenkin kerran.

Kirjoitin nimittäin eilen kovasti kohua herättäneestä uutisesta, jossa tummahipiäisen germaanitytön väitettiin raivostuneen nähdessään tovereidensa leikkivän jossain opiskelijariennossa Afrikan tähti-pelin hahmoina. Totesin jo tuolloin, että "koko tarina kuulostaa Keijo Kaarisateen kehittelemältä".

Uskoin tarinan kuitenkin todeksi, koska asian esille nostaneen IL:n jutut olivat toimittajan kirjoittamia, ja kyseinen henkilö oli jo ennen tätä kirjoittanut useita juttuja samaan lehteen. Tähän ratkaisuun vaikutti myös se, että Keijon tapana on aiemmin ollut lähettää samankaltaisia järjettömiä, mutta ns. suvaitsevaista maailmankuvaa mukailevia kirjoituksia valtamedioiden yleisönosastoihin, ja ne ovat niitä yksi toisensa jälkeen julkaiseet.

Nyt kuitenkin vaikuttaa siltä, että olisi sittenkin pitänyt uskoa omaa arviota, sillä Keijo Kaarisade kyseli Twitterissä Helsingin yliopiston viralliselta Twitter-tililtä että "Miten menee omasta mielestä @helsinkiuni? #keijotus". Tämä on se ilmaisumuoto, jota hän on käyttänyt aiemminkin.

Hän kertoi myös, että "jos aiempien keijotusten kaava toistuu, Helsingin yliopisto tunnustaa pian tulleensa keijotetuksi ja että virhe oli ettei keijotusta tunnistettu, eikä se että Afrikan tähden takia syyllistetään suomalaisia rasisteiksi ja määrätään henkilöstö kalliiseen uudelleenkoulutukseen".

Lisäksi Kaarisade kertoi yhdessä viestissään, että "Keijolle tulee jo tilitystä yliopistoväeltä: ´Sinun takiasi joudun käyttämään monta työpäivää antirasismikoulutukseen oman tutkimus- ja opetustyön sijaan´!" Ja ripotteli vielä suolaa tuoreeseen haavaan vinkkaamalla, että "🚨@helsinkiuni teillä on rasisteja joiden mielestä tiede on muka tärkeämpää kuin Afrikan tähden kitkeminen kampukselta! 🚨"

Ja piruili hiukan myöhemmin vielä, että "Huhujen mukaan Helsingin yliopiston johdossa on tänään kyselty: ´Mitä se keijotus tarkoittaa?´ Uskotteko jo että koulutusleikkaukset aiheuttavat osaamisvajetta?"

Tämän tapauksen yhteydessä on mielenkiintoista, että Helsingin ylioipisto ehti jo tehdä päätöksen henkilöstölle räätälöidyn kolmipäiväisen antirasismikoulutuksen järjestämisestä osana antirasismi-teemavuotta. Koulutuksen tarkoitus on, että henkilöstö pystyy paremmin tunnistamaan ja toimimaan vastaavissa tilanteissa.

Tapaus ehti saada myös yhteiskuntatieteiden tohtorin ja entisen valtioneuvoston kansliapäällikön Risto Volasen varoittamaan yliopistoa siitä, että "jos peräännytte tämän wokediktatuurin edessä olette pian samassa tilanteessa kuin meillä 1970 -luvun stalinstien aikana ja nyt useissa amerikkalaisissa yliopistoissa eli pienet salaseurat pyrkivät määräämään, mitä saatte opettaa. USA:ssa tämä on jo pitkällä, mutta niin on myös demokratian ja tieteen puolustus."

* * *

Nähtäväksi siis jää, vahvistaako Helsingin yliopisto langenneensa keijotukseen, luopuvansa antirasistisen koulutuksen järjestämisestä ja lopettavansa perääntymisensä voukkidiktatuurin edessä. 

Mielenkiintoista on nähdä myös se, ottaako joku valtamedioistamme kertoakseen sen mitä olen edellä kertonut - joko ennen yliopiston tunnustusta tai sen jälkeen. Ja syntyykö tästä tapauksesta lopultakin terve yhteiskunnallinen keskustelu siitä, kuinka syvässä rähmässä suomalaisten on maattava voukkien ja känseleiden edessä, vai olisiko sittenkin seisottavaa selkä suorana omalla kannalla ja tosiasioihin nojaten?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Musta germaanityttö ja Afrikan tähti
Parodiahorisontin ylityksiä
Parodiat valaisivat masentavaa todellisuutta

Parodiahorisontin ylityksiä

Historiantutkija Teemu Keskisarja päätti sohaista yhtä aikamme unelmakuvaa toimimalla kuten tunnettu yleisönosastokirjoittaja ja twitteristi Keijo Kaarisade. Siis kirjoittamalla kuvauksen Suomen kolonialistisesta historiasta sellaisesta muutamiin yksittäisiin anekdootteihin perustuvasta näkökulmasta, jolla politiikkamme tietty osa (esimerkki) haluaisi korvata faktapohjaiseen tutkimukseen perustuvan menneisyytemme.

Itse Keskisarjan kolumnia lukiessani hymähtelin tämän tästä. Mutta hymyni hyytyi kun siirryin kirjoituksen saamiin kommentteihin - niistä melkoinen osa näyttäisi olevan samaa mieltä tekstin pseudohistoriallisen sanoman kanssa eli ottaneen jutun tosissaan.

Tämä kertoi ainakin itselleni sen, että historian näkökulmaa aktiivisesti muuttava vihervasemmistolaisten fraktio on kuin onkin onnistunut saamaan vaihtoehtoisen totuutensa ainakin joidenkin ihmisten mielissä uskottavaksi. Keskisarja puolestaan näyttää ainakin osin epäonnistuneen satiirissaan - näin siitä huolimatta, että jutussa vilisi aivan päättömiä väitteitä kuten tervanpolttajien "raikas ja vapaa työnilo" tai vanhojen kaupunkiemme "marmoripalatsit".

Toisin sanoen Keskisarjalle kävi kuten Keijo Kaarisateelle, jonka jutut upposivat useiden maamme suurimpien lehtien mielipidesivuille kuin kuuma veitsi voihin huolimatta niiden sisältämistä idioottimaisista mutta poliittisesti korrekteista höpötyksistä.  Siitä huolimatta tai juuri siksi Keskisarja teki meille suomalaisille suuren palveluksen.

Kirjoituksensa kirjoittamalla hän nimittäin osoitti, että parodiahorisontti on nyt ylitetty paitsi maahanmuuttoasioissa niin myöskin menneisyytemme tulkinnoissa. Ehkäpä seuraavaksi tulee aika, jolloin joku maamme pääministeri esittelee merkittävänä saavutuksena sellaista, että antamalla rapiat kuusi ja puoli miljardia euroa kaverille saa takaisin reilut kolme. Tai että Suomen hallituksen ministeri arvelee saatavuusharkinnan, joka ei koske kansainvälisten huippuosaajien palkkaamista, vaikeuttavan sen tason huippukoodareiden rekrytointeja, joita on vain muutama maailmassa.

Anteeksi, en kuullut... Ai että nuo kaksi esimerkkiäni ovat jo toteutuneet - no niinpä ovatkin, tulihan niihin tosiaan itsekin laitetuksi sylttytehtaalle johtavat linkitkin. Mistä ne sitten kertovat? Ei kai vain sitä, että surrealistinen parodiahorisontti on ylitetty jo Suomen hallituksenkin osalta? Eihän?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Parodiat valaisivat masentavaa todellisuutta
Punavihreä kenttäoikeus
Kansanmurhan välttäminen vaati sankareita

Parodiat valaisivat masentavaa todellisuutta

Iltalehden mukaan Fazer ja Valio ovat aikeissa vaihtaa perinteisten tuotteidensa nimeä ja pakkausta. Syynä siihen on Suomen uutisten välittämän tiedon mukaan tunnetun parodiahahmon Keijo Kaarisateen sekä maallistuneen kurdin Anter Yasan Twitterissä julkaisemat vitsit ja niitä seurannut keskustelu.

Kun luin tapauksesta olin ensin äärimmäisen huvittunut, kunnes ymmärsin, että se osoitti murheellisella tavalla sen kuinka yritysmaailman on oltava jatkuvasti varpaillaan ns. poliittisen korrektiuden suhteen. Sama koskee myös meitä tavallisia pulliaisia: ihmisten on nykymaailmassa pidettävä kieli keskellä suuta, jotta ei menetä työntekomahdollisuuksiaan tai joudu jopa rikosoikeudelliseen vastuuseen.

Tällainen maailma on yksinkertaisesti sairas, koska sitä ohjaava voima on pelko. Pelko siitä, että joudumme sellaisen ajatuspoliisin hampaisiin, jolla on valta tuhota meidän tulevaisuutemme.

Valitettavasti meillä on täällä Suomessa valtakunnansyyttäjä, joka haluaa ajaa maamme ilmapiiriä yhä kieroutuneemmaksi, sekä media, joka tahtoo edistää tätä kehitystä. Lisäksi Suomessa on vallassa hallitus, joka ei ymmärrä koko asiaa, vaan pikemminkin edesauttaa ihmisten elämän altistamista pelolle sekä vaikeuttaa taloutemme tukirankana toimivien yritysten toimintaa.

Asiaa ei helpota myöskään se, ettei ilmiö rajoitu pelkästään Suomeen, vaan on ainakin länsimaiden laajuinen. Nähtäväksi siis jää, kuinka ja koska tämä kierre oikaistaan. Ja mitä siitä sivistyksestä ja hyvinvoinnista, josta olemme saaneet nauttia ainakin minun elämäni ajan, on silloin vielä jäljellä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Toiviaisen ristiretken jälkinäytös ja johtopäätökset
Sebastian Tynkkynen joutui fantasian uhriksi
Sananvapauden kuoppa syveni jälleen