Koronaviruspandemian hyvistä puolista

Koko maailmassa oli eiliseen mennessä varmistettu noin 250 000 koronatapausta, joista suunnilleen 11 000 oli johtanut kuolemaan. Tartunnoista 450 oli havaittu Suomessa.

Kuolleita meillä ei vielä ole, mutta niitäkin saadaan mitä todennäköisimmin jo lähiaikoina. Samoin taloudellista harmautta, jonka torjumiseksi Sanna Marinin (sd) hallitus päätti velkaannuttaa maatamme 15 miljardilla eurolla. Pidän ratkaisua tässä tilanteessa hyvänä - vai pitäisikö sanoa kahdesta tolkuttoman huonosta vaihtoehdosta parempana.

Mutta ei koskaan niin pahaa, ettei jotain hyvää. Kiinasta on kuulunut tietoja siitä, kuinka kaupunkien umpisaastunut hengitysilma on muuttunut paremmaksi ja sininen taivas on näyttäytynyt pitkästä aikaa ihmisille. Venetsiassa taas kanaalit ovat kirkastuneet, vaikka huhujen mukaan niissä uiskentelevat delfiinit taitavatkin olla pelkkää toiveajattelua.

Omalta osaltani olen iloinnut asiasta, josta en ole huomannut mediassa juurikaan puhuttavan. On nimittäin niin, että jos ja kun ihmiset nyt kiertävät toisensa kaukaa ympäri maailman, tekee se elämän tukalaksi kaikenlaisille influenssa-, rino- ja tappavaa SARS-CoV-2 virusta kesymmille koronaviruksille sekä kaikille muillekin ihmisten välillä tarttuville viruksille. Näin myös tavallisten nuhakuumeiden määrä tulee romahtamaan parissa viikossa ja viruskannat joutuvat taistelemaan jopa olemassaolostaan.

Jos oikein hyvin käy, saattaa joku tavallinen flunssavirus suorastaan kuolla sukupuuttoon - vaikka se totta puhuen onkin perin epätodennäköistä. Mutta joka tapauksessa pelkkä viruskantojen pieneneminen saattaa näkyä seuraavien kuukausien ja ehkä vuosienkin aikana tavallisten nuhakuumeiden määrissä.

Niinpä veikkaan, että jos ja kun nykyinen SARS-CoV-2 viruskanta saadaan aikanaan kuriin, voimme ryhtyä rakentamaan epidemian aikana sakannutta talouttamme jonkin verran tavanomaista vähäisempien nuhakuumeiden riivaamana. Näin ainakin siinä tapauksessa, että ihmisten eristämistoimet muodostuvat maailmanlaajuisiksi, saavat kaikki toimimaan niiden mukaisesti ja kestävät pitkään.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hallituksen päätökset
Afrikka ja koronavirus
Influenssavirus ja sen kaveri?

HIV, matkailu ja nuhakuume

Michael Worobey ja hänen kollegansa julkaisivat äskettäin tutkimuksen, jonka mukaan AIDSia aiheuttavan viruksen sukulaiset ovat eläneet ja lisääntyneet apinoissa vähintään 32000 vuoden ajan. Todennäköisesti kauemminkin. Siten on todennäköistä, että virus on siirtynyt ennen nykyistä HIV-epidemiaa apinoista niitä syöviin ihmisiin useita kertoja aiemminkin.

Miksi siis HIV aiheutti epidemian vasta nyt eikä jo tuhansia vuosia sitten? Tämän kysymykseen Worobley ja kumppanit selittävät ihmisen ekologian muutoksella: aiemmat tartunnat ovat jääneet paikallisiksi ilmiöiksi pystymättä leviämään maailmanlaajuisiksi pandemioiksi. Vastaus kuulosta järkevältä ja uskottavalta.

Minulla ja monella ystävälläni on sellainen käsitys, että aina 1970-luvulle asti pienet nuhakuumeet eivät olleet nykyisenkaltainen jatkuva riesa, vaan ehkäpä kerran vuodessa iskenyt ikävä poikkeus - muistan itse olleeni koulusta poissa enintään kerran vuodessa "flunssan" takia. Sen sijaan nykyisin niin omat kuin tuttujenkin lapset tuntuvat olevan kipeinä vähän väliä, jopa viisi-kuusi kertaa vuodessa. Mikäli nämä havainnot ja muistikuvat pitävät paikkansa, voisiko selitys olla sama kuin HIV-epidemialla?

Ajatukseni kulkee seuraavalla logiikalla.Aina 1970-luvulle asti ulkomaille suuntautunut lomamatkailu oli melko vähäistä  ja matkat rajoittuivat varsin suppealle alueelle ja vauraampaan väestönosaan.

Tänä päivänä matkailu on lähes koko kansan yleinen hupi niin Suomessa kuin muuallakin. Matkoilla tavataan ihmisiä eri puolilta maailmaa, ja samalla vaihdetaan viruksia heidän kanssaan. Näin taudinaiheuttajat lentävät lähes äänen nopeudella vaikkapa Thaimaasta Suomeen ja edelleen Suomesta Keski-Amerikkaan. Ja jokaisella välilaskupaikalla alkavat levitä omalla aikataulullaan paikallisen väestön parissa.

Tästä on pelkän leviämisen lisäksi toinenkin seuraus. Tehokkaan ihmisavusteisen kuljetuksen seurauksena eri viruskannat kohtaavat toisensa jatkuvasti eri puolilla maailmaa, ja saavat samalla mahdollisuuden rekombinoitumiseen eli geenien uudelleenjärjestelyyn. Siinä molempien viruskantojen geenit sekoittuvat keskenään luoden uusia kombinaatioita, jolloin syntyy uudenlaisia viruskantoja, jotka voivat kiertää vasta-ainejärjestelmän, joka estää vanhempaiskantojen tartunnan. Näin viruksen evoluutio nopeutuu. Ja taudinaiheuttaja aiheuttaa uuden flunssa-aallon. Ja lentää taas lentokoneella toiselle puolelle maailmaa.

En tiedä, onko edelle kuvaamani skenaario todellinen. Ainakaan google-haun avulla en löytänyt nopeasti mitään tietoa aiheesta. Luulen että tavallisia nuhakuumevirusepidemioita ei tilastoida juuri missään, koska niistä ei ole varsinaista uhkaa ihmiskunnan terveydelle. Eikä niiden takia yleensä mennä edes lääkärin vastaanotolle.

Joka tapauksessa tosiasia on, että omat ja tuttavieni lapset sairastavat aivan liian usein erilaisia pieniä nuhakuumeita, jotka häiritsevät niin koulunkäyntiä kuin harrastuksiakin. Ja olisi paljon mukavampaa elää ilman jokatalvisia pikkuflunssia.