sunnuntai 9. syyskuuta 2018

Touko Aallolta pääsi lirahdus paskapuhetta

Iltalehti kertoi eilen, että olemme siirtyneet Vihreiden kannatuslaskun jälkeiseen aikaan. Tämän merkkinä puheenjohtaja Touko Aalto (vihr) palasi puolueensa juurille ja lateli kovaa tekstiä ilmastopolitiikasta. Ilmeisesti hän ja hänen puolueensa aikovat nyt unohtaa feminismin, maahanmuuttajat ja homojen pepulle läpsyttelyt vaaleihin asti.

Mutta onko tuo Touko Aallon kova teksti totta vai valeuutisointia. Siitä selville päästäkseni päätin tarkastella yhtä sen raflaavimmista kohdista; nimittäin väitettä, jonka mukaan "hallituksen päättämät metsähakkuiden lisäykset tekevät tyhjäksi kaikki muut ponnistukset, joita ilmastonmuutoksen torjumiseksi on tehty. Kaikki ponnistukset."

Lähdetään siis liikkeelle tutkimustiedosta. Eli valtakunnallisesta metsien inventoinnista. Sen perusteella vuonna 2017 laaditun ja vuosia 2014-2016 koskevan tiedotteen mukaan "vuosien 2009–2013 mittaustulokseen verrattuna puuston määrä on lisääntynyt 110 miljoonaa kuutiometriä. Sekä männyn, kuusen että lehtipuuston määrä on lisääntynyt."

Tiedotteessa todetaan edelleen, että "puuston vuotuinen kasvu on 109,9 miljoonaa kuutiometriä" ja vuosien 2015 "hakkuumäärillä lähes neljäsosa vuotuisesta kasvusta jää lisäämään puustopääomaa". Ja siten myös lisäämään metsiimme kertyvää hiiltä.

Tiedotteen mukaan metsistämme poistui vuosittain kaikkiaan 82 miljoonaa kuutiota puuta, josta 68 miljoonaa kuutiota ainespuuna ja loput luonnonpoistumana.

Tutkimustiedon mukaan suomalaisissa metsissä puun määrä kasvoi siis vuonna 2015 noin 28 miljoonaa kuutiota, ja suunta oli nouseva. Nyt hallituksemme on Suomenmaa-lehden mukaan linjannut, että metsistämme olisi saatava tulevaisuudessa noin 80 miljoonaa kuutiota runkopuuta. Edellä mainitun tiedotteen mukaan sen osuus oli vuonna 2016 62 miljoonaa kuutiota ja Suomenmaan mukaan nykyisin noin 65 miljoonaa kuutiota.

Näin hallitus olisi siten lisäämässä tukkipuun käyttöä noin 15-18 miljoonaa kuutiota. Lisäksi tulee muun puun - eli käytännössä hakkuutähteiden - käyttö, joka edellä siteeraamani tiedotteen mukaan oli vuonna 2015 noin 15 prosenttia ainespuun määrästä.

Jos oletamme ainespuun ja hakkuutähteiden suhteen säilyvän samana, mitä pidän erittäin todennäköisenä, emmekä huomioi lisääntyvän puunkäytön vähentävää vaikutusta luonnolliseen poistumaan (mikä ei pitäne paikkaansa, vaan suosii Touko Aallon väitettä) saamme tulokseksi, että hallitus tavoittelee 92 miljoonan hakkuukuution + luontaisen poistuman 14 miljoonan kuution eli 106 miljoonan kuution kokonaispoistumaa metsien puustosta. Siis edelleen selvästi alle metsiemme alati kiihtyvän kasvun, joka jo vuosina 2014-2016 oli siis noin 110 miljoonaa kuutiota.

Toisin sanoen metsiemme puusto kasvaa myös hallituksen tavoitteiden toteutumisen jälkeen noin neljä miljoonaa kuutiota vuodessa, jonka päälle tulee edellä mainittu metsiemme lisäkasvu. Asiaa tutkineen Helena Henttosen mukaan "ympäristön [ilmaston lämpenemisen ja ilmakehän hiilidioksidikonsentraation] vaikutus kasvun nousuun on merkittävä, mutta metsien tihentymisen ja metsien rakenteen muutosten vaikutus on vielä sitä suurempi. Pitkällä aikavälillä metsien tihentymistä ja rakenteen muutosta selittää puuston kasvun kannalta huono lähtötilanne."

Näin ollen on selvä, että Touko Aallon väite siitä, että hallituksen päättämät metsähakkuiden lisäykset tekisivät tyhjäksi kaikki muut ponnistukset, joita ilmastonmuutoksen torjumiseksi on tehty on - eduskunnan käyttämän sanonnan mukaan - muunneltua totuutta. Siis Trumpia mukaillen Aallolta pääsi valeuutinen. Tai vanhasuomeksi sanottuna häneltä pääsi suustaan lirahdus paskapuhetta.

Todettakoon vielä lopuksi kun ilmastonmuutoksesta puhutaan, että keskustelun valokeilassa (esimerkki) usein ollut pohjoinen napajäämme ei juuri nyt näyttäisi olevan kovin heikoissa kantimissa. Viimeisen 10 vuoden aikana se on tähän aikaan vuodesta ollut nykyistä laajempi vain vuosina 2009, 2010, 2013 ja 2014 (pienimmillään se oli kuusi vuotta sitten eli 2012). Kovin nopeaa pohjoisen napajään sulaminen ei siten ole viime vuosina ollut - pikemminkin päinvastoin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Vihreä realismi
Touko Aalto paljastui höpöttelijäksi
Vihervasemmisto hyväksyy väkivaltaisiksi tiedettyihin mielenosoituksiin osallistumisen

12 kommenttia:

  1. Millähän mandaatilla hallitus ylipäätään päättää paljonko muiden omistamista metsistä on saatava puuta?

    Eiköhän asian ratkaise viime kädessä metsänomistaja kysynnän ja tarjonnan lakien mukaisesti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Metsänomistaja ratkaisee. Se on selvä.

      Mutta hallitus on esittänyt tavoitteen eli toiveen metsien käytön määrästä. Ja tehnyt tavoitteen saavuttamiseksi erilaisia poliittisia ratkaisuja, kuten erilaisia tukipäätöksiä tavoitteenaan vaikuttaa sekä metsänomistajien päätöksiin, että metsiä hyödyntäviin puumateriaalin käyttäjiin.

      Poista
    2. Mutta kyllä. Touko Aallon käyttämä sanamuoto "hallituksen päättämät" on sekin harhaanjohtava, siis toinen lirahdus paskapuhetta.

      Eli ei hallitus mitään päätä kuin valtion omistamien metsien osalta. Yksityismetsien käytöstä päättävät niiden omistajat, kuten totesit.

      Poista
    3. Miksi Toukoa pitäisi juuri näin kovin ripittää juuri tästä aivopierusta?
      Eikö tämä ole kuitenkin aivan linjassa hänen kaikkien tähänastisten sanojensa ja tekojensa kanssa?

      Jos ei, niin miksi?

      Poista
  2. FYI: Olen seuraillut Tanskan Meterologisen Instituutin jäämeren mittaus/mallinnus tulossivustoa osoitteessa http://ocean.dmi.dk/arctic/icethickness/thk.uk.php

    Ottaa huomioon jäänpaksuuden.

    Mitä tulee politiikkaan yleensä, niin siinä ei näytä faktat paljon painavan, yleensä paras TARINA (ns arvopohja, armovalinta) saa kannatusta suuren yleisön keskuudessa. Viis siitä vaikka hyvinvointiyhteiskunta ajetaan alas, kunhan ihmisarvo saadaan toteutettua kaikille maapallon ihmisille, vaikka väkisin (väestönsiirroilla yms), heh

    Setarkos

    VastaaPoista
  3. Pelotteluun, liioitteluun ja tietämättömyyteen on alusta alkaen perustunut vihreiden ympäristöpolitiikka. Sitähän ei usko muut kuin nuoret naismaisterit.

    VastaaPoista
  4. Toukolla ajatukset kulkevat omia polkujaan, niissä ei paljon tolkkua ole. Kuten että kukin voi harjoittaa kansalaistottelemattomuutta (eli rikkoa lakia) oman harkintansa mukaan. Soita pitäisi kuulemma alkaa ennallistaa, niistä kun on Suomessa huutava pula. Touko ei tiedä, että 28 % Suomen maapinta-alasta on suota, esim. Pohjois-Pohjanmaalla ei paljon muuta olekaan. On ihan ok yrittää estää lentokoneen lähtö, vaikka ei ollenkaan tiedä, ketä ja mistä syystä neljä poliisia on saattamassa pois maasta. Jne, jne... Täydellinen tonttu.

    VastaaPoista
  5. Run Forrest run!
    Touko Aallon pitää nyt antaa rauhassa keskittyä julkaisemaan nerokkaita vihreitä totuuksiaan maailman menosta. Vihreiden kannatusluvut ovat edelleen niin korkeat, että ne vaarantavat...(täydennä tai korjaa kuten Wikipediassa kehoitellaan)

    VastaaPoista
  6. Aikanaan oli Kokemäen Uuno niminen koomikko, joka pyysi kaveriltaan lainaksi satasta. Koska kaverilla oli antaa vain viisikymppinen, oli Uuno sitä mieltä, että kaveri jäi hänelle vielä viisikymppiä velkaa. Näyttää, että Touko Aalto on omaksunut Kokemäen Uunon logiikan.

    VastaaPoista
  7. Ei saa antaa totuuden pilata hyvää tarinaa. Sosiaalidemokraattisen puolueen puheenjohtaja, ministeri monessa maan hallituksessa sekä Elannon pääjohtaja Väinö Tanner sanoi aikoinaan, että entiseen kommunistiin ei voi luottaa, tämä Lasse Lehtisen hänestä kirjoittaman kirjan mukaan. Ilmeisesti kuitenkin kommunisteihin hän luotti, nykyisistä en tiedä.

    VastaaPoista
  8. Touko lankesi Ville Niinistön jengin asettamaan ansaan. Hölmöyttään tosin. Toukohan ei ollut puolueen nomenklatuuran puheenjohtajaehdokas ja valituksi tulemista ei ole hänelle annettu anteeksi. Ensin häntä moitittiin näkymättömyydestä ja nyt hän sitten ytitti korjata tilanteen räksyttämällä. Ja puhui hölmöyksiä. Taisi lähtölaskentaan tulla lisää vauhtia.

    VastaaPoista
  9. Jos katsoo kangasmetsien humuskerrostuman paksuutta, niin milteipä voi sanoa, ettei kangasmetsässä maaperän hiili paljoa lisäännyt. Tässä tilanteessa ns. ikimetsä ei sitoisi hiiltä ollenkaan lisää, eli ei toimisi hiilinieluna. Jos sitten kangasmetsän puut kaadetaan, riippuu käytöstä, millä kiertonopeudella se hiili palaa ilmakehään. Ja kiertonopeudestahan tässä on hyvin paljon kyse.
    Jos EU maksaisi hyvästi, Suomessa saattaisi kannattaa nyt haudata tukkipuut suohautoihin. Siinä se olisi hiili piilossa. Sitten vuosikymmenien kuluttua, kun järki olisi jälleen päässyt valtaan, suoliekopuu olisi hinnoissaan.

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!