perjantai 4. toukokuuta 2018

Koululaisten valinnat ovat tärkeitä Suomen tulevaisuuden kannalta

Etnisten suomalaisten määrä on tunnetusti kääntymässä laskuun. Samaan aikaan yhteiskunnan arvot ovat muuttumassa yhä teknologiakielteisemmiksi, mikä näkyy koululaisten kurssivalinnoissa siten, että pitkän matematiikan suosio on kääntynyt laskuun. Samoin on käynyt tekniikan alan ammattikoulutukselle.

Yhtälö on teknologiateollisuuden kannalta tuhoisaa. Niinpä se on päästänyt hätähuudon, johon sisältyy myös vaatimus työperäisen maahanmuuton kasvattamisesta. Humanitaarisista muuttajistahan vain murto-osa on soveltuvia teknologiateollisuuden tarpeisiin.

Ongelman laajuudesta kertoo se, että teknologiateollisuus vastaa yli puolesta Suomen vientituloja ja työllistää noin 30 prosenttia työvoimasta. Lisäksi on selvää, etteivät arvoiltaan pehmentyneen yhteiskunnan tavoittelemat vihreät teknologiaratkaisut synny ilman korkeaa teknologista osaamista. Niitä eivät luo ekologit, lääkärit, taiteilijat eivätkä humanistit vaan insinööritiedon ja -taidon osaajat.

Siksi suomalaisen yhteiskunnan kannattaa ottaa vakavasti teknologiateollisuuden hätähuuto. Osinhan näin on jo tehtykin, kuten Lappeenrannan teknillisen yliopiston avaama tutkintoon johtava linja myös Turkuun on osoittanut. Sen tarkoituksena on vastata Lounais-Suomen teknologiayritysten työvoimatarpeeseen.

Yliopistojen ratkaisut eivät kuitenkaan riitä korjaamaan syntynyttä ongelmaa, mikäli nuorten ratkaisut jo peruskoulussa ja lukiossa sulkevat tien kovien luonnontieteiden ja niiden sovellusten pariin. Erityisesti lahjakkaiden tyttöjen soisi hylkäävän haaveet perinteisistä naisten matalapalkka-aloista ja tekevän jo lukioajan kurssivalintansa ajatellen tulevaisuuttaan tekniikan parissa.

Ehkäpä tähän kannustaa myös se, että tänä päivänä teknisten alojen koulutukseen on usein varsin helppo päästä ja palkkataso on varsin kelvollinen. Lisäksi työttömyysaste on rakennetyöttömyyden tasolla, eli käytännössä kaikille halukkailla ja työntekoon kykenevillä on töitä.

Siksi on omituista, että hankalapääsyisimpiä opiskelualoja nuorten parissa ovat kuvataide, teatteri- ja tanssiala sekä psykologia. Ja niiden jälkeen liikuntatieteelliset, taideteolliset ja eläinlääkinnälliset alat. Niiden varaan Suomi tuskin kuitenkaan pystyy jatkossakaan rakentamaan hyvinvointiaan, vaikka myös niiden alojen ammattilaiset ovat tärkeitä yhteiskuntamme osasia.

Siksi tarvitsemme kokonaisvaltaista uutta ajattelua niin politiikan, peruskoulu- ja lukio-opetuksen kuin mediankin parissa. Pitkällä tähtäimellä olisi parasta, että uusien ikäluokkien koulutusvalinnat tukisivat mahdollisimman hyvin yhteiskuntamme tulevaisuutta sekä määrällisesti että laadullisesti.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomen talouden Feniks-lintu
Kiina nousee tutkimuksen ja talouden välisen positiivisen kierteen varassa
Palkankorotusten sijaan investointi tulevaisuuteen

9 kommenttia:

  1. "Tekesin ex-pääjohtajalta kovaa kritiikkiä poliitikoille – uusista innovaatioista ei välitetä, osaamisen merkitys unohdettu"

    "Veli-Pekka Saarnivaaran mukaan poliitikot ovat hukanneet ymmärryksen huippuosaamisen merkityksestä hyvinvoinnille."

    https://yle.fi/uutiset/3-10182067

    VastaaPoista
  2. "Pääsykoesysteemi turhautti: Iina Airasmaa päätti opiskella Virossa – samoin yhä useampi suomalainen"

    "Suomalaisten suosituimmat opiskelualat Virossa ovat lääketiede ja eläinlääketiede."

    https://yle.fi/uutiset/3-10189992

    VastaaPoista
  3. Jos valitset oikeustieteellisen, mikä on sinun skaalasi?
    Valintasi vaikuttaa Suomen tulevaisuuteen!
    ----------------------------
    "Oikeudella olisi ollut käytössään 1-10 vuoden skaala 10-vuotiaan tapauksessa, mutta käytti vain kolmosta"

    https://pt-media.org/2018/05/04/oikeudella-olisi-ollut-kaytossaan-1-10-vuoden-skaala-10-vuotiaan-tapauksessa-mutta-kaytti-vain-kolmosta/

    VastaaPoista
  4. Tekniikkaa on mega helppo päästä opiskelemaan teknisiin yliopistoihin.
    1) kirjoittaa ylppäreissä kaksinkertaisesti matikassa ja fysiikassa.
    2) pääsykokeissa osaa kirjoittaa nimensä ja vaikeammille aloille pyrittäessä ehkä jopa laskea jotain. Tite, sähkö, kone, räkää linjoille pyrittäessä ei Riittää että osaa laskea sormilla

    Homman vaikeus tulee ekana vuonna perus matematiikoissa. Sisään otetaan paljon väkeä ja varsinainen karsinta tehdään peruskursseilla. Suuri osa tajuaa siinä vaiheessa olevansa väärässä paikassa ja vaihtaa ekan vuoden jälkeen koulua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä pitää paikkansa. Eli asia on juuri näin.

      Toisaalta on myös niin, että jos on lukiossa ollut motivoitunut pitkän matematiikan opiskelija, ei yliopistomatematiikkakaan tuota ylipääsemättömiä ongelmia. Siitäkin syystä pitäisi nuoria suomalaisia motivoida matematiikan opintoihin jo peruskoulussa.

      Ja itse asiassa myös humanistisesta urasta haaveileville voi suositella matematiikan opsikelua, sillä sen tiedetään vaikuttavan positiivisesti älykkyyteen. Ehkäpä myös humanistien ajatusmaailma olisi silloin keskimäärin nykyistä loogisempi.

      Poista
  5. Eräällä työkaverillani oli tapana sanoa, että on kahdenlaista suunnistusta. On minne menen suunnistusta ja on minne jouduin suunnistusta. Suunnilleen sama voidaan sanoa toisinkin. On hyvä tietää missä ollaan mutta tärkeämpää nähdä minne ollaan menossa. Tällä hetkellä näyttää perin huolestuttavalta. Talous on kohtuullisessa jamassa (toistaiseksi), onnellisuusmittauksissa sijoitutaan mainiosti ja koululaitoskin pärjää (vielä) kansainvälisissä vertailuissa. Tilanne tuo mieleen Nokian matkapuhelinbisneksen suunnilleen 12 vuotta sitten. Vielä menee hyvin, mutta syöksyn oireet ovat ilmassa. Pitkän matematiikan ja fysiikan suosion ja osaamistason lasku on yksi näistä huolestuttavista oireista. Tason laskun vaikutus näkyy pitkällä viipeellä, sen korjaaminen ottaa aikaa ja korjaamisen vaikutukset tulevat näkyviin hitaasti. Asiaa ei yhtään helpota se, että meillä on nyt opetusministeri, joka tuntuu korvanneen matematiikan retoriikalla ja sama ilmapiiri tuntuu vallitsevan opetushallituksessakin. Eräs ystäväni – psykologi - väitti, että tilanne johtuu opetustoimen naisistumisesta ja edelleen siitä, että naisten hahmotuskyky on keskimäärin miehiä heikompi mutta verbaalinen kyvykkyys parempi. Niinpä tämä kyky minne mennään suunnistukseenkin korvautuu retoriikalla. Voi olla vähän pelkistetty mutta tuskin täysin perätöntä.

    Niin tai näin, mutta tämän päivän koululaiselle, joka haluaa aikuisena menestyä, pitkä matematiikka, maksimimäärä fysiikan kursseja ka kiinankieli on lyömätön yhdistelmä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yhteenvetona tein tästä (naisen logiikalla) seuraavalaisen yhtälön, kun tuli sellainen "matemaattinen fiilis"

      Onnellisuus barometrin huipulla seilaaminen + nouseva talouden käyrä + suuri huoli tulevaisuudesta = suomalaisuus. (!!!!!????)

      Loogisesti tuo huoli tulevaisuudesta (miehen logiikalla) selittyy naisen logiikan yhä suuremmalla esiintyvyydellä yhteiskunnan sellaisilla vaikuttavilla paikoilla, jossa sitä ei yhtälön esittäjän mukaan tulisi olla niin paljoa.

      Kiitän Strix Senexiä inspiraatiosta!

      Ystävällisesti, Sahara

      Poista
  6. Hyvinvointiyhteiskunnassa naisilla ei ole taloudellista pakkoa opiskella rahakkaita aloja ja vapaassa sekä tasa-arvoisessa yhteiskunnassa biologia heijastuu voimakkaammin: naiset ovat keskimäärin enemmänkiinnostuneempia ihmisistä, kuin asioista. Tilannetta kuvaa termi: Pohjoismainen tasa-arvoparadoksi(Nordic equality paradox)

    VastaaPoista
  7. Perusopetuksessa on sisäänrakennettu vinoutuma, koska opettajankoulutuksen sisäänotto ei huomioi matemaattis- luonnontieteellistä osaamista. Pääosa luokanopettajista on opiskellut lyhyen matematiikan ja fysiikkaa vain vähäisimmän pakolisen määrän lukiossa. Luokanopettaja kuitenkin opettaa leijonanosan kaikesta koulun matematiikasta. Vakava-koe on myös melkoinen syöpä tässä kuviossa, koska se päästää sisään ainoastaan hyviä ulkolukijoita.

    Käsityönopetus uudistettiin ja uudistuksella piti saada kaikille peruskoululaisille taito toimia sekä teknisen työn että tekstiilityön tekniikoilla. Tämä kokeilu meni kauniisti sanottuna *ituiksi, koska käytännössä käsityön opetus leikattiin puoleen. Tässä systeemissä toiminnan ja tekemisen taso olisi noussut, jos teknisen ja tekstiilityön tuntimäärät olisi pidetty ennallaan. Nykyisella tuntimäärällä ei pystytä opettamaan edes perustekniikoita sisältöalueista. Tämä tulee romahduttamaan vielä lisää tulevaisuudessa osaamista.

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!