perjantai 7. kesäkuuta 2013

Turhan tutkimuksen hyödyllisyydestä ja hyödyttömyydestä

Filosofi Airaksinen puhuu Yleisradion välittämänä pehmoisia. Taustalla on ilmeisesti harmistus filosofien viime aikoina saamasta huonosta maineesta. Tarkoitan Valtaojan totuudenmukaista lausuntoa filosofien kyvyttömyydestä ratkaista luonnontieteellisiä ongelmia sekä Himasen raportin väitetystä keveydestä.

Airaksisen yhteiskunnalliseen tutkimukseen liittyvästä väitteestä en osaa sanoa mitään varmaa, mutta sen tiedän, että lääketieteellisessä mikrobiologiassa sellaiset tulokset, jotka eivät ole toistettavissa ovat erittäin harvinaisia. Toki sellaisiakin ilmenee, tuntemattoman selvittämisestä kun on kysymys. Mutta ei lähestulkoonkaan niin yleisesti kuin Airaksinen ymmärtämättömyyttään olettaa.

Lopuksi totean, että Airaksinen on epäselvä käsitteissään, sillä hän ei selvästi ilmaise mitä nollatutkmus hänen mielestään on. Ainakaan nollatutkimusta ei ole sellaisen tiedon tuottaminen, jolla ei näyttäisi olevan käytännön merkitystä, mutta joka tuottaa ihmiskunnan tietoisuuteen jotain uutta. 

Tällaisesta tutkimuksesta esimerkkinä todettakoon vaikkapa mikrobien kasvatusmaljalle ilmaantuneiden estovyohykkeiden herättämän uteliaisuuden tyydyttäminen johti aikanaan bakteeriatautien lähes täydelliseen hävittämiseen länsimaista. Eikö jo pelkästään tämä "hyödytön tutkimus" oikeuta kaiken inhimillisen uteliaisuuden tyydyttämiseksi tehdyn tutkimuksen? 

Ja laajemmin ottaen, eiköhän inhimillisen uteliaisuuden tyydyttäminen ja sen mahdollistaminen ole ollut se "driving force", johon länsimaiden teknis-taloudellinen ylivoima muuihin kulttuureihin verrattuna on pääasiassa perustunutNäillä sanoin ilmaisen tuntevani syvää myötähäpeää filosofi Airaksisen lausunnosta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
 

1 kommentti:

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!