keskiviikko 12. syyskuuta 2012

Rohkeita miehiä, ressukoita ja väkivaltaa

Viime aikojen uutiset kertovat käsittämättömästä väkivallasta. Ja samalla opettavat jotain ihmisluonteen erilaisista piirteistä.

Aloitetaan Libyan uutisella, jonka mukaan profeettavideo netissä oli aiheuttanut Yhdysvaltain suurlähettilään murhan. Voiko tosiaan olla niin, että murhaan syyllistynyt lynkkaajajoukkio kuvittelee tällä teollaan saavuttavansa jotain hyvää maailman tai jumalansa edessä? Korkeintaan nämä uskonkiihkoiset raketeilla leikkivät ressukat voivat saattaa maansa uudelleen sekasortoon. Onkohan sitten kiva olla?

Murhan aiheuttamat laineet löivät korkealle myös valtameren toisella puolella, missä presidenttiehdokas Mitt Romney hyökkäsi välittömästi istuvan presidentin ja kilpailijansa Barack Obaman kimppuun syyttäen tämän hallintoa iskujen tekijöiden sympatisoinnista. YLE:n mukaan taustalla oli se, että "Yhdysvaltain Kairon-suurlähetystö rauhoitteli tuoreeltaan yhdysvaltalaisvideosta loukkaantuneita egyptiläisiä mielenosoittajia sanomalla, että se tuomitsee jatkuvat pyrkimykset loukata muslimien tunteita samoin kuin pyrkimykset loukata kaikkien uskontojen edustajia".

Presidentin tiedottaja - eli ilmeisesti itse Obama - puolestaan kauhisteli hyökkäyksestä toivuttuaan sitä, miten Romney käyttää suurlähettilään murhaa poliittisiin tarkoitusperiinsä. Ja samalla tuomitsi murhan jyrkästi.

Näin Suomesta katsottuna Kairon suurlähetystössä äänessä olleen ressukan kannattaisi kaiken tämän jälkeen miettiä kannattaako tällaisella hetkellä antaa edes epäsuoraa tukea murhaajille. Romney puolestaan voisi miettiä mitä järkeä on murhan valjastamisella omiin tarkoituksiinsa, sillä ainakin minun mielessäni tällainen murhatun päällä riekkuminen synnytti hänestä kuvan pelkästään moraalittomana ressukkana. Ellei suorastaan lierona.

Itse Obama ja hänen tiedottajansa selvisivät tästä asiasta kutakuinkin puhtain paperein. Ainakin toistaiseksi.

* * *

Seuraavaksi haluaisin käsitellä Somaliaa. Siellä vasta valittu presidentti Hassan Mohamud joutui itsemurhatappajan epäonnistuneen iskun kohteeksi. Tämä tapahtuma osoittaa jälleen kerran, että järjestyksen palauttaminen Somaliaan ei ole ressukoiden hommaa - siihen vaaditaan rohkeita miehiä.

Toivottavasti presidentti Mohamud on sellainen - ja pystyy saattamaan muslimiterroristit kestämättömään asemaan ja lopulta tappioon - ilman että sortuu itse oman edun tavoittelijaksi eli sotapäälliköksi muiden sellaisten joukkoon. Vain siten Somalialla on toivoa paremmasta tulevaisuudesta.

Ja tämän blogin aiheeseen liittyen: näitä itsemurhaterroristeja en osaa oikein pitää muuna kuin muiden hyväksikäyttäminä harhaanjohdettuina ressukoina. Vaikea sitten sanoa, onko se hyvä vai huono asia, etteivät raukat kuoltuaan enää pysty ajattelemaan ja huomaamaan, ettei palkkiona ollutkaan niitä luvattuja 72 neitsyttä...

* * *

Kolmas huomiotani herättänyt uutinen on kotimaasta. Jääkiekkoväkivalta on nimittäin jälleen kerran noussut parrasvaloihin. Tällä kertaa sen nosti Jokereiden pelaaja Semir Ben-Amor, joka pahoinpiteli vuoden 1995 sankarihyökkääjän Ville Peltosen. Tapatuneen seurauksena SM-liiga jakoi tapahtuneesta historiansa kovimmat rangaistukset.

Samalla keskusteluun nousi valmentajien toiminta: nyt kuullun perusteella näyttää siltä, että suomalaiseen jääkiekkoon on pesiytynyt järjestäytynyt vastustajan tahallisen ja tarkoituksellisen loukkaamisen kulttuuri. Kaukana on siis ajatus vastustajan kunnioittamisesta ja rehellisestä kilpailusta. Mikä pahinta, yksi keskeisistä tähän sotkeutuneista ressukoista on nuorten maajoukkueessa vaikuttava valmentaja. Varsinainen "kasvattajalahjakkuus" siis...

Myös poliisi tutkii tapahtumia. Toivon että se saa tapahtumat selvitetyksi ja asianosaiset aikanaan tuomiolle. Minusta on selvää, että jääkiekossa on sallittua kaikki se, mikä sääntökirjaan on merkitty. Samalla perusteella esimerkiksi ammattinyrkkeilyssä on vastustajan lyöminen jopa tajuttomaksi sallittu.

Jääkiekkosäännöistä merkittävästi poikettaessa tapahtumat olisi kuitenkin aina puitava jääkiekkopiirien lisäksi myös siviilioikeudessa - ja väkivaltarikoksiin syyllistyneitä tai siihen yllyttäneitä ressukoita rangaistava Suomen lain mukaisesti aivan samoin kuin jos väkivalta olisi tapahtunut Helsingin kauppatorilla.

Tämän jääkiekkoepisodin suurimmat ressukat taitavat kuitenkin löytyä jääkiekkoa seuraavasta yleisöstä. Näin ainakin nimimerkki Maken videon perusteella kirjoitettaman nettikommentin perusteella: "Katsokaapa Youtubesta tapahtuman videotallenne. Se näyttää paljastavasti miten joukko katsojia nousee seisomaan ja käsiään taputtaen osoittaa suosiota pahoinpitelylle." Tähän ei tarvitse lisätä sanaakaan.


Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

5 kommenttia:

  1. Näimme tänään televisiossa suuttuneita ja mieltään lapsen lailla osoittavia aikuisia miehiä. Psykologi Nicolai Sennels kirjoitti Sappho-julkaisussa (löytyy netistä), kuinka erilailla länsimaalaiset ja muslimit osoittavat mieltään. Meidän kulttuurissamme sosiaalisissa yhteyksissä osoitettu suuttumus ja lapsekkaat purkaukset aiheuttavat tekijälleen kasvojen menetyksen ; muslimikulttuurissa viha ja uhkaukset sosiaalisissa suhteissa katsotaan voiman osoitukseksi.

    Muslimeilla kunniakulttuuri synnyttää heikkoja ihmisiä, jotka loukkaantuvat helposti muiden kritiikistä. On tutkittu, että arabit kärsivät 19 kertaa enemmän naurunalaiseksi joutumisesta kuin maailman vähiten gelotofobinen kansa eli tanskalaiset.

    Muslimikulttuurissa melkein kaikilla elämänalueilla vallitsee ulkoinen auktoriteetti, perinne ja uskonto eli heillä on ulkoinen hallintakäsite ; lännessä meillä on sisäinen hallintakäsite, tunnemme, että itse hallitsemme elämäämme.

    Muslimikulttuurissa on vallalla uhrimentaliteetti, mistä seuraa maailmankatsomus, missä sortajaa, erityisesti rajoja asettavaa islamin ulkopuolista auktoriteettia vastaan on oikeus käyttää kaikkia mahdollisia toimenpiteitä.

    Identiteetti on myös ongelma. Muslimikulttuurissa lapset kasvatetaan suvaitsemattomuuteen ja hyvin voimakkaaseen yhteenkuuluvuuteen. Muita diskriminoidaan, muslimien kauppoihin otetaan yleensä töihin vain muslimeja, muslimirikollisetkin hyökkäävät tavallisesti vain ei-muslimien kimppuun, sosiaalinen kontrolli varmistaa keskinäisen lojaliteetin.

    Lännessä taas suvaitsevaisuus on dogmi. Poliitikot jopa esittävät jatkuvasti erityiskohtelua vähemmistöille. (Sennels, Nicolai, Ja, det har med islam at gøre - muslimsk kultur gør voldelig).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on.
      Paitsi että ei lännessäkään suvaitsevaisuus ole aina ollut dogmi, ei ole nytkään Amerikoissakaan. Kasvatuksen laatu ja tulos näkyy kaikkialla maailmassa.
      Suomessakin on vielä uskontokasvatusta, jonka mukaan maailmassa ei ollut mitään 7000 vuotta sitten. Sellaista tietoa ei olekaan, mikä uskon pystyy kumoamaan.

      Ja tämä meidän lännessä pitää ymmärtää. Pilkkaamalla ei mitään uskontoa ole muutettu eikä poistettu, vain konflikteja lisätty.
      Täytyy käyttää ihan muita keinoja. Ne eivät valitettavasti tehoa yhden ihmisen elinaikana, vasta seuraaviossa polvissa.

      Poista
    2. Olet asian ytimessä. Vain ihmisten koulutus ja sen myötään tuoma ymmärrys voi muutta uskonnoista ja alkukantaisista kulttuuripiirteistä nousevia ongelmia. Mutta kuten tuosta suomalaisesta jääkiekkotapauksesta nähdään, ei sekään kaikkia ongelmia poista.

      Poista
  2. "Jääkiekkosäännöistä merkittävästi poikettaessa tapahtumat olisi kuitenkin aina puitava jääkiekkopiirien lisäksi myös siviilioikeudessa..."

    Jääkiekon säännöissä kuitenkin on "väkivaltaisuus", josta rangaistaan pelin säännöillä ja rangaistukset ovat isossa roolissa jääkiekkopelissä. Tämä yhdessä muodostuneen käytännön kanssa mielestäni osoittaa, että lyöminen kuuluu jääkiekkoon. Ei ihan yhtälailla kuin nyrkkeilyyn, mutta on kuitenkin osa peliä.

    Jos tappelut oikesti haluttaisiin pois jääkiekosta, niin ne pitäsi selvästi erottaa sääntöjen ulkopuolelle, jolloin ne olisivat automaattisesti poliisiasia, joka kerta.

    Minulle asia on aika yhdentekevä, kun en paljoa jääkiekkoa seuraa. Ehkä se ei nykyisellään ole ihan sopivaa viihdettä lapsille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta rajana voitaisiin pitää sitä, että luopuu peliasustaan ja -välineistään, ilmeisen tahallaan.
      Ilman sovittua, täyttä pelivarustusta pelaaja onkin vain siviili, joka nyrkillä iskettyään kuuluu väkivaltarikosoikeuden piiriin.

      Poista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!