keskiviikko 26. syyskuuta 2012

Influenssavirus ja sen kaveri?

Syksy on saapunut ja sen mukana pienet syysflunssat. Varsinainen influenssa antaa kuitenkin odottaa itseään. Tästä huolimatta - ja influenssakautta odotellessa - ajattelin kertoa uudesta influenssaan liittyvästä tutkimustuloksesta.

Influenssaviruksella on oma perinnöllinen aineksensa, joka koostuu kahdeksasta erillisestä RNA-molekyylistä. Suurin osa niistä koodaa yhtä geeniä, mutta joidenkin RNA-molekyylien rakenteeseen sisältyy kaksi erilaista geeniä. Niistä yksi löydettiin vasta tänä vuonna, sillä se on tavallaan piilotettu genomiin siten, että geenin ilmentämiseksi täytyy proteiinisynteesissä tapahtua virhe.

Uuden geenin löytyminen avasi uuden näkökulman influenssaviruksen taudinaiheuttamiskykyyn. Tämä geeni nimittäin sekaantuu ihmisten (ja muidenkin isäntänä toimivien eläinten) geenien ilmentymiseen siten, että kokonaisvaikutuksena viruksen aiheuttama tauti on lievempi kuin se olisi ilman tätä geeniä.

Tuntuu omituiselta. Miksi ihmeessä influenssa kantaa genomissaan tällaista omaa vaikutustaan heikentävää geeniä?

Vastaus piilee siinä, että tämän geenin vaikutuksen ja toisaalta viruksen muun vaikutuksen välille syntyy eräänlainen tasapaino, jonka paikan määrää luonnonvalinta. Sen kannaltahan paras influenssavirus on sellainen, joka leviää ihmisestä toiseen mahdollisimman tehokkaasti.

Yksinkertaistettuna kyse on seuraavasta:

Liian kovan taudin aiheuttava virus ei kykene lainkaan aiheuttamaan epidemiaa, koska sairastunut eläin tai ihminen pysyy vain paikallaan eikä siten levitä tautia tehokkaasti. Näin kovin aggressiivinen virus päätyy umpikujaan ja kuolee pääsemättä lisääntymään.

Liian lievän taudin aiheuttava virus ei puolestaan aiheuta limaneritystä eikä yskimistä, eikä virusta sairastava potilas siis levitä viruspartikkeleita. Näin tällainenkaan virus ei pysty tartuttamaan ihmisiä tehokkaasti.

Optimaalinen on sellainen influenssavirus, joka aiheuttaa juuri sellaiset oireet, että pärskiminen ja limaneritys ovat runsaita, mutta sairastava ihminen jaksaa vielä liikkua muiden ihmisten parissa, eikä jää kotiin makoilemaan. Näin virus pääsee leviämään tehokkaasti ja varmistaa oman lisääntymisensä.

Uusi geeni on siis viruksen keino optimoida oma lisääntymistehokkuutensa, eräänlainen tartuntatermostaatti! Ja sellaisena kerrassaan nerokas luonnonvalinnan tuote!

Tämä on hyvä muistaa näin influenssakauden alla. Influenssaan sairastuttua kannattaa kiiruhtaa työpaikalleen tai muualle ihmisten seuraan, mikäli haluaa toimia viruksen kaverina ja levittää sitä kaikkiin muihin ihmisiin.

Jos taas ei halua olla influenssaviruksen kaveri, kannattaa oma tartuntariskiä alentaa rokotuksella ja - jos siitä huolimatta saa tartunnan - jäädä kotiin vällyjen alle, sekä antaa oman vasta-ainejärjestelmän tappaa virus ennen kuin se ehtii tarttua kanssaihmisiin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Borrelioosin syistä
Nujertaako banaanikärpäsen bakteeri Dengue-kuumeen?
Elämänkumppaneina virukset
Sika-, lintu- ynnä muut influenssat

1 kommentti:

  1. Nyt on viime viikosta lähtien ollut omituinen tauti liikkeellä Pohjois-Karjalassa: ristiselkä tulee ensin kipeäksi, iho voi tulehtua ja voi tulla ekseemaista punoitusta ja kuumotusta, sitten seuraa ripulia, päätä hieman kivistää, silmät ovat kuivat ja arat ja poskiontelo tai korva voi tulehtua aiheuttaen posken turvotusta ja kipuvihlaisua. Kuiva yskä seuraa. Lepo ja paljon kuumaa juotavaa pitää olla ja jos korvakipu äityy korvatulehdukseksi, niin sitten lääkäriin. Enää ei ehdi ottaa influenssarokotusta, kun tauti on jo päällä!

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!