Yleisradio salasi Mohammed Ahmedin nimen

Ilta-Sanomat kertoi eilen Mohammed Ahmedista, joka tuomittiin kolmen vuoden ja kymmenen kuukauden ehdottomaan vankeuteen. Syynä oli se, että hän oli syyllistynyt raiskaukseen, kahteen seksuaaliseen kajoamiseen lapseen ja seksuaaliseen ahdisteluun.

Yleisradio julkaisi noin puolitoista tuntia myöhemmin oman uutisensa samasta aiheesta. Muuten asiallisen, mutta sen toimitus katsoi, ettei sen tarvitse noudattaa lehdistön yleistä käytäntöä yli kahden vuoden linnatuomion saaneiden rikollisten nimien julkaisemisesta. Eikä se nähnyt tarpeelliseksi kertoa edes raiskaajan etnisestä taustasta.

Tälle päätökselle on vaikea nähdä muuta syytä kuin suomalaisiin naisiin kohdistuva naisviha ja piittaamattomuus heidän turvallisuudestaan peittelemällä tiettyjen maahanmuuttajaryhmien korkeaa osuutta suomalaisiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa. Mikäli Ylen toimitus on eri mieltä, pyydän sen jäseniä kommentoimaan asiaa tämän kirjoituksen keskustelupalstalle ja esittämään vaihtoehtoisen selityksen toiminnalleen.

* * *

Kun nyt seksuaalirikoksista tuli puhe, niin muistutan tässä teitä - arvoisat lukijani - siitä, että vuoden 2023 tilastojen mukaan syyrialaiset syyllistyivät seksuaalirikoksiin lukumääräänsä suhteutettuna 15,5 kertaa todennäkäisemmin kuin kantaväestö. Heitä seurasivat kongolaiset ja afgaanit suhdeluvuilla 12,5 ja 12,3 sekä irakilaiset (10,5), somalit (6,4) ja iranilaiset (4,7). 

Nämä suhdeluvut ovat tolkuttoman korkeita, eikä niitä voi siitä syystä pitää millään tavalla hyväksyttävinä. Eivätkä näin suuret erot selity myöskään maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten välisillä tilastoinnin eroilla. 

Päivän aiempi merkintä:
Imaami Abdul Mannan syyllisti suomalaisia hukkumisista

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hallitusohjelman toteuttaminen on äärimmäisen tärkeää
Donald Trumpin maahanmuuttopolitiikka toimii
Nuoret naiset äänestävät seksuaalirikosten lisääntymistä ajavia puolueita

Tutkijatohtori Daria Krivonos, kansanedustaja Wille Rydman ja Suomen Akatemian tehtävä

Suomen Akatemian päätös rahoittaa Daria Krivonosin tutkimsta "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on herättänyt suurta huomiota. Siihen on ottanut kantaa myös kansanedustaja Wille Rydman, jonka mukaan "vähempikin ´tieteen ja tutkimuksen vapaus´ riittäisi tässä maassa". 

Rydmanin kommenttiin otti kantaa myös tutkimushankkeen vetäjä, jonka mukaan kansanedustajan kommentit kumpuavat naisvihasta ja rasismista. Samalla hän perusteli tutkimushankkeensa tarpeellisuutta varsin erikoisella tavalla.

Krivonos nimittäin ilmoitti, että "heti kun yritetään tuoda näkyvyyttä maahanmuuttajien ja naisten tekemälle työlle, katsotaan, että rahaa käytetään väärin... Euroopassa alalla työskentelee nimenomaan itäeurooppalaisia ja Kaakkois-Aasiasta kotoisin olevia naisia. Tutkimus on siksi täysin perusteltu." Lisäksi hän perusteli tutkimuksensa tarvetta sillä, että kauneusala on maailmanlaajuisesti monien miljardien eurojen suuruinen, kasvava ala. 

Rydman puolestaan vastasi, että "nähdäkseni hänen kommenttinsa on syytä antaa puhua puolestaan". Ja arveli, että "emme nähtävästi voi luottaa siihen, että Suomen Akatemia täysin vapaasti harkitessaan ohjaisi rahoitusta kohteisiin, joihin rahoitus on tarkoitettu".

* * *

Minun nähdäkseni Krivonos teki kommenteillaan jättimäisen karhunpalveluksen tieteelle.  Näin siksi, ettei hän - eikä myöskään hankkeen julkinen kuvaus - kertonut käytännössä mitään niistä hyödyistä, joita puheena olevan hankkeen odotetaan tuottavan tieteelle tai yhteiskunnalle. 

Tämä on äärimmäisen ikävää, sillä asian noustua esille hänellä olisi ollut tilaisuus puolustaa näkyvästi hankettaan ja perustella yleisemminkin vapaata perustutkimusta, joka on Suomen Akatemian tutkijatohtorirahoituksen virallinen viitekehys. Sen sijaan hän valitsi lapsellisen uhriutumisen keinokseen vastata esitettyyn kritiikkiin. 

* * *

Onneksi Krivonosilla - ja luultavasti myös Suomen Akatemialla - on edelleen mahdollisuus tarkentaa vastausta kiinnittäen huomiota esille nostamiini seikkoihin. Toivon näin myös tapahtuvan jo siitäkin syystä, että vapaa perustutkimus on aivan liian hyödyllinen ja arvokas asia menettääkseen rahoitusta vain siitä syystä, ettei sitä osata puolustaa asiallisin argumentein.

Tietenkin toinen mahdollisuus on, ettei hankkeeseen sisälly tutkimuksellista uutuusarvoa eikä siitä odoteta seuraavan käytännön hyötyjä. Näin ei pitäisi kuitenkaan olla - ei ainakaan sen varsin runsaan kokemuksen perusteella, joka itselläni on aivan toisen Akatemian toimikunnan rahoituspäätösten kriteereistä.

Jos näin kuitenkin olisi, pitäisi Suomen Akatemian Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan ryhdistäytyä ja tarkistaa, että sen toiminta - ja rahoituspäätökset - vastaavat suomalaisen yhteiskunnan sille asetettamia tehtäviä ja tavoitteita. 

Ne ilmenevät Akatemian omasta ilmoituksesta, jonka mukaan se "tukee korkealaatuista, vastuullista ja vaikuttavaa tutkimusta kaikilla tieteen ja tutkimuksen aloilla sekä sen hyödyntämistä yhteiskunnan parhaaksi". Minun nähdäkseni tämä on erinomaisesti sanottu ja sitä tulee käyttää johtavana periaatteena kaikissa rahoituspäätöksissä - myös kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksessa.

Päivän aiempi blogimerkintä:
Hyvän omantunnon ostamisesta

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tieteestä ja sen tarpeellisuudesta
Strategisen tutkimuksen neuvoston maahanmuuttopoliittinen esitys kaatui
Suomen Akatemian roolista tieteen rahoittajana

Beta-miesten ikioma kerho

Palaan Toronton veriseen tapaukseen. MTV3 nimittäin kertoi, että Pohjois-Amerikassa beta-miehet ovat perustaneet kerhoja, joissa vihataan naisia ja alfa-uroksia.

Kuten aiemmin kirjoitin, lienee Toronton yliajaja ollut tällainen naisenpuutteesta kärsinyt beta-mies, joka toteutti katkeruuttaan auton ratissa.

Tapaus osoittaa, ettei kyse ole leikistä eikä mitättömästä asiasta. Mikäli ilmiö yleistyy myös Suomessa, on vaarana, että saamme riesaksemme tällaisen beta-miesten terrorismin islamilaisen terrorismin rinnalle.

Beta-miehiä on toki ollut aina. Ja epäilemättä he ovat myös yksittäisinä tapauksina purkaneet katkeruuttaan niin naisiin kuin näiden suosiossa olleisiin miehiinkin. Nyt ilmiö näyttäisi kuitenkin nousseen uudelle tasolle, sillä beta-kerhojen perustaminen lienee uudenlainen ilmiö.

MTV3:n jutun perusteella on myös huomattava, ettei kyse ole mistään AA-tyyppisestä vertaistuen hakemisesta ongelmaan esimerkiksi laajamittaisen itsensä kehittämisen tai käyttäytymistapojen opettelun kautta, vaan pikemminkin beta-miesten keskinäisestä yllytysringistä entistä laajempaan vihaan.

Tähän saakka kaikki on selvää, mutta mistä ongelmaan löytyisi ratkaisu? Pitäisikö myöntyä beta-miesten vaatimuksiin ja luopua naisten historian valossa varsin äskettäin saavuttamasta oikeudesta omaan ruumiiseensa? Vai pitäisikö beta-miesten kerhot kriminalisoida, jotta virkavalta voisi hajottaa ne jo ennen kuin pahempaa tuhoa ehtii syntyä. Ja panna tarvittaessa pahimmat naisvihaajat telkien taakse?

En itse kannata kumpaakaan, sillä molemmilla olisi yhteiskuntaan paljon tuhoisammat seuraukset kuin mitä niillä voitettaisiin. Ongelma on kuitenkin todellinen ja - kuten Torontossa on nähty - myös vaarallinen. Lisäksi nykyaika sosiaalisine medioineen tarjoaa äärimmäisen tehokkaan keinon kaikkien samanmielisten kokoontumiselle saman kupin ääreen kiihottamaan toisiaan.

Olisi kuitenkin hyvä, että myös Suomessa voitaisiin beta-miesten tilanteesta keskustella kiihkottomasti. Naisten parinvalintaan ja siis myös miesten seksin saamiseen liittyy monenlaisia asioita, joista esimerkiksi yhteiskunnan vakaudesta on ollut puhetta tässäkin blogissa. Siten poikalapsen tulevaisuus alfa-uroksena tai beta-miehenä ei ole ainakaan kokonaan ennalta määrättyä.

Toki parivalintaan vaikuttavat myös rakenteelliset asiat; esimerkiksi naisten ja miesten suhteellinen määrä isoissa kaupungeissa on suurempi kuin maaseudulla, josta on seurannut peräkammarin poikina tunnettu ilmiö. Kaupungeissa sama ilmiö lienee ollut osaltaan synnyttämässä sinkkuelämän ihannointia - ja sitä kiihottavia viihdeteollisuuden tuotteita. Omaavathan kaupunkilaiset sinkkunaiset markkinapotentiaalia siinä kuin muutkin ihmisryhmät.

Oman ongelmansa tähän luo ihmisten haluttomuus sitoutumiseen luultavasti sekä yhteiskuntamme taloudellisten haasteiden ja odotusten että viihdeteollisuuden motivoimana. Nähdäkseni yksi sen loogisista seurauksista on alfa-urosten korostunut asema "naismarkkinoilla", joilla yhdellä miehellä saattaa olla lukematon määrä partnereita beta-miesten jäädessä ilman ensimmäistäkään.

Mikäli länsimaissa vallitsisi entisaikojen kulttuuri pysyvästä pariutumisesta nuorella iällä, eivät alfa-urokset olisi yhtä vahvasti beta-miesten naisensaannin esteenä. Ilmiö vastaa tavallaan islamilaisen kulttuurin moniavioisuutta, jonka seurauksena syntyy sitä enemmän naisettomuutta, mitä useampia moniavioisia miehiä yhteiskunnassa esiintyy. Toki yksityiskohdissa on suuria eroja, mutta on selvää, että seuraukset naisettomien miesten kannalta ovat samankaltaiset.

Kaikki edelle kirjoittamani kietoutuu Suomea viime aikoina ravistelleeseen keskusteluun kestävyysvajeesta ja suomalaisten pienentyneestä lapsiluvusta. Jos kestävyysvajeesta halutaan päästä eroon, olisi lapsiluku saatava kasvamaan eikä se liene mahdollista mikäli isyydestä vaille jäävien beta-miesten määrää ei saada vähenemään nyt jo käsittämättömän korkeaksi kasvaneelta tasoltaan.

Hyvät neuvot ovat siis tarpeen. Mutta kuka ne osaisi löytää ja panna täytäntöön?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Beta-miehen kosto?
Moniavioisuuden korkea hinta
Nainen, lasikatto ja länsimaisen elämänmuodon jatkuvuus
Kuka on naisen holhooja?

Irakilaispakolaiset ja naisviha

Islamilaisten suuntausten kyvyttömyys rakentaa yhteistyössä Irakin tulevaisuutta on estänyt Saddamista länsivaltojen voimapolitiikalla vapautetun maan rauhoittumisen. Sen seurauksena sunnilaiset islamistit ovat lisänneet kannatustaan ja vahvistuneet. Niinpä ne ovat ryhtyneet ottamaan valtaansa yhä merkittävämpiä kaupunkeja maan shiiajohtoiselta hallitukselta.

Tämän kaiken seurauksena Irakiin on syntynyt valtava pakolaisaalto. Toistaiseksi nämä ihmiset ovat jääneet kotiensa lähistölle, mutta lienee vain ajan kysymys, milloin he ryhtyvät pyrkimään länsimaihin.

Ennen kuin tämä pakolaisaalto pääsee vauhtiin, haluan muistuttaa kaikille suomalaisille, että meillä on jo aiempaa kokemusta irakilaisista maahanmuuttajista. Erityisesti naisten on hyvä tiedostaa, että irakilaisissa miehissä on syystä tai toisesta kymmeniä kertoja enemmän raiskaajia kuin suomalaisissa.

Toisin sanoen, jos ryhdymme asuttamaan Suomeen Irakin islamilaisten kansanryhmien välisten taisteluiden uhreja, tulemme samalla heikentämään suomalaisten naisten seksuaaliturvallisuutta. Koska asia on ilmaistu tässä kirjoituksessa ja sen pitäisi muutenkin olla kaikkien suomalaisten päättäjien tiedossa, on mahdollista irakilaisten miesten vastaanottopäätöstä siis pidettävä tietoisena tahdonosoituksena suomalaisten naisten turvallisuuden heikentämiseksi. Ellei suorastaan naisvihan osoituksena.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Uskotko islamiin, rakastatko väkivaltaa tai nautitko taloudellisesta ahdingosta?
Onko Suomi naisen kannalta islamin vastakohta?
Maahanmuuttajat raiskaajina