Inka Hopsun puoliso, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue ja suomalainen korruptio

Helsingin sanomien mukaan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on tehnyt päätöksen tilata – ilman tarjouskilpailua – viestintäkonsultointia 290 000 eurolla vastaperustetulta Uncle Tell -yritykseltä, jonka omistaa kansanedustaja Inka Hopsun (vihr) puoliso eli Lääkäriliiton viestintäjohtaja Lauri Korkeaoja. Hopsu itse on yrityksen hallituksen varajäsen.

Korkeaoja on aiemmin työskennellyt muun muassa Heidi Hautalan (vihr) erityisavustajana, STTK:n alue- ja elinkeinopoliittisena asiantuntijana sekä Suomen ylioppilaskuntien liiton pääsihteerinä. Toisin sanoen hän on taustaltaan lähinnä poliittisesti vihervasemmistoon sitoutunut toimija ja vaikuttaja, jolla ei ole hyvinvointialueen ydintehtäviin liittyvää osaamista tai kokemusta. 

Hän on tosin ollut myös Terveystalon ja Attendon palkkalistoilla, mutta niissä hänen toimenkuvansa oli viestintää, mediasuhteiden hoitamista, yhteiskunnallista vaikuttamista ja sote-politiikkaa. Eikä siten liittynyt hyvinvointialueiden varsinaiseen toimintaan eli terveydenhuoltoon.

* * *

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekosken mukaan tällaisen umpipoliittisen konsultin palveluja tarvitaan yhteiskunnalliseen edunvalvontaan, etenkin valtion suuntaan. Tämän tulkitsen tarkoittavan rahoituksen kuppaamista verovaroista.

Lisäksi hän väitti, ettei hankinnan hinnan jääminen 10 000 euroa alle hankintalain kynnysarvon johtuisi tarkoituksellisesta lain kiertämisestä vaan perustuisi arvioon, jonka mukaan "tuo nyt voisi olla se aika ja summa". Että sillä lailla – savolaisittain sanoen: suattaahan se olla vuan suattaahan se olla olemmattakkii. 

Myös yrityksen omistaja Lauri Korkeaoja kiemurteli toimittajan kanssa keskustellessan väittäen, ettei hänen kansanedustaja­vaimollaan ole mitään tekemistä asian kanssa. Eikä tämä itse asiassa ole enää edes mukana yrityksen hallituksessa. Ja tuli jopa kertoneeksi toimittajalle poistaneensa tämän asemastaan tajuttuaan rekisterimerkinnän olevan julkinen.

* * *

Tapaus kieltämättä näyttää, haisee ja tuntuu niin sanotulta suomalaiselta korruptiolta. Ja siksi Länsi-Uudenmaan veronmaksajilla on hyvä syy kysyä aluetason päättäjiltään, miksi heidän hyvinvointialueensa tarvitsee kalliita konsultin palveluita vaikuttaakseen Suomen valtion toimintaan? 

Tapaus herätti itsessäni kysymyksen siitä, että kuinka yleistä suomalaisella julkisella sektorilla on konsulttien käyttäminen vaikuttamaan julkisen sektorin toimintaan? Onko se kovinkin yleistä? Ja jos on – kuten epäilen – niin mitä kaikkea sillä tavoitellaan? 

* * *

Itse pelkään pahoin, että konsulttien käyttäminen valtion lobbaamiseen ei ole harvinaista julkisella sektorilla, eikä sen tavoitteena ole mikään muu kuin verovarojen jakamiseen vaikuttaminen omaa lähipiiriä hyödyttävään suuntaan. Ellei sitten jopa verovarojen käytön lisääminen? Tai – kuten tämän kirjoituksen innoittaneessa tapauksessa vaikuttaisi olevan – jopa verovarojen kanavoiminen poliitikkojen omalle lähipiirille.

Nähtäväksi kuitenkin jää, ryhtyykö virkavalta selvittämään Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen toimintaa tai löytyykö siitä laittomuuksia – asianomaiset ovat toki kieltäneet sellaiset. Omalta osaltani totean vain, että olisi outoa, mikäli tapaus, joka näyttää, haisee ja tuntuu suomalaistyyppiseltä korruptiolta – vaikka olisi muodollisesti laillistakin – ei olisi sitä itseään. Ja siksi on hyvä, että HS nosti tapauksen kaiken kansan nähtäville. 

Samalla tapaus osoitti jälleen, etteivät vihreät poliitikot ole sen rehellisempiä kuin muutkaan. Vai ehtikö joku jo unohtamaan puolueen puheenjohtajan puolison metsäafäärit ja niiden selitykset?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
0,039 prosenttia valtion tämän vuoden budjetista
Jussi Halla-aho kutsui eduskunnan keskustelemaan suomalaisesta korruptiosta
Suomalaisen korruption vahvan ytimen puolustustaistelu