maanantai 9. heinäkuuta 2012

Borrelioosin syistä

Kun on kesä ja aurinko paistaa, on aika nauttia luonnosta. Pensaat ja varvut kasvavat  makeita marjoja ja lämpimät järvivedet kutsuvat uimaan. Iloa kuitenkin hieman himmentää se, että rantapusikossa saattaa vaania punkki eli puutiainen - ja punkin mukana borrelioosia eli Lymen tautia aiheuttava bakteeri. Se on kiusallisen vastustuskykyinen antibiootteja vastaan ja aiheuttaa ikäviä oireita. Siis kertakaikkiaan sellainen pöpö, jota ei haluaisi saada elimistöönsä.

Borrelioosi on viimeisen kymmenen vuoden aikana lisääntynyt niin Suomessa, muualla Euroopassa kuin Amerikassakin. Syytä tähän ei ole tunnettu varmuudella, mutta Suomessa kehitys on parina viime vuonna kääntynyt laskuun. Tämä on omituista, sillä samaan aikaan niin ikään punkkien levittämät puutiaisaivokuume-tapaukset on lisääntyneet.

Yhdysvalloissa borrelioosin lisääntymisestä on syytetty nopeasti lisääntyneitä kauriita, koska ne toimivat myös punkkien isäntinä. Selitys on kuitenkin epäilyttävä, sillä borrelia-bakteeri ei tartu tehokkaasti kauriista punkkeihin. 


Nyt on asiaa sitten 
tutkittu ja havaittu, että borrelioosin yleisyys ei tosiasiassa näytä korreloivan juuri lainkaan kauriiden määrien kanssa. Sen sijaan borrelioosia esiintyy siellä, missä kojootit ovat yleisiä ja ketut harvinaisia. Selitys on siinä, että ketut ovat huomattavasti kojootteja tehokkaampia pikkunisäkkäiden metsästäjiä. Ja pikkunisäkkäät puolestaan ovat tehokkaita tartuttamaan borrelia-bakteereita punkkeihin.

Kettujen ja kojoottien välinen suhde on myös muuttunut viimeisten kymmenien vuosien aikana. Syynä tähän on se, että kojootit ovat viime aikoina lisääntyneet nopeasti, koska niiden populaatioita kurittaneet sudet ovat kadonneet. Samalla kojoottia pienempi kettu on jäänyt tappiolle taistelussa resursseista. 


Kaiken kaikkiaan borrelioosi on hieno esimerkki siitä, miten monimutkaisia vuorovaikutuksia erilaisissa ekosysteemeissä esiintyy. Samalla opimme, että ekosysteemin muutoksista voi seurata ennalta arvaamattomia ongelmia myös ihmiselle. 


Entä miksi borrelioositapausten määrä on lisääntynyt Suomessa? Meillähän kettu on pikemminkin lisääntynyt kuin harvinaistunut viime vuosikymmeninä. Eikä meillä elä kojoottejakaan
Näillä tiedoilla näyttäisikin selvältä, että borrelioosin pitäisi olla hupenemassa kovaa vauhtia. 

Koska näin ei ole, nähdään vielä yksi mielenkiintoinen biologinen totuus: ekosysteemien pienistä eroista seuraa siksi suuria eroja tosielämässä, että tiedon siirtäminen yhdestä eliöyhteisöstä toiseen on vaikeaa. 


Borrelioosin leviämisen syistä Euroopassa tarvitaan siis ihan oma tutkimuksensa. Ehkäpä samalla ratkeaa myös puutiaisaivo-kuumeen lisääntymisen salaisuus.



Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Evoluutioteorialla on ennustusvoimaa
Kasvikauppa ja metsätuhot
Hirvikärpänen
Pingviinit, ilmastonmuutos ja tieteellinen tutkimus











3 kommenttia:

  1. Borreliat eivät itse asiassa ole erityisen vastutuskykyisiä antibiooteille. Tartunnan ensi vaiheessa saatu amoksisilliini- tai doksisykliinikuuri tehoaa yleensä oikein hyvin. Nämä ovat siis ihan perusantibiootteja. Viljasen Tietysti.fi sivulla tarkoittama suojautuminen on sitä, että bakteeri osaa hakeutua kudoksiin, johon normaali immuunipuolustus ei ulotu tehokkaasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noinpa hyvinkin. Kirjoittaessani tuon antibioottijutun ajattelin pitkäaikasen infektion hoitamista, joka on paljon hankalampaa ja vaati alkuvaiheen infektiota järeämpää hoitoa, joka toki yleensä tehoaa sekin. Kiitos epätarkkuuden korjaamisesta.

      Poista
  2. Kissat eivät saa kulkea vapaana. Voisiko siinä olla osasyy?

    VastaaPoista

Translate

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!