tiistai 23. maaliskuuta 2010

Hottentottien genetiikkaa

Hottentottilaulu on viime päivinä saanut Suomessa runsaasti julkisuutta. Sehän on vanha suomalainen lastenlaulu, jossa alun alkaen tuskin oli mitään rasistista tai muuta arveluttavaa. Hottentotin valitseminen laulun sankariksi lienee aikanaan ollut vain yksi tapa luoda siihen eksotiikkaa.

Nykyisin hottentotti on monien mielestä poliittisesti epäkorrekti nimitys, koska se on valkoisen valloittajaväestön antama nimi eteläisen Afrikan alkuperäiskansalle. Samaan tapaan epäkorrektina voitaisiin pitää sitä, että venäläiset ryhtyivät kutsumaan saksalaisia mykiksi (nemetskii), kun eivät ymmärtäneet näiden puhetta. Itse muistan hottentotti-nimityksen jo lapsesta, enkä silloin osannut pitää sitä mitenkään halventavana.

Hottentotit eli khoit ovat yksi eteläisen Afrikan alkuperäiskansa. Yhdessä san-kansan kanssa heitä kutsutaan usein khoisaneiksi. He elävät vielä metsästäjä-keräilijäyhteisöissä Kalaharin autiomaassa, ja edustavat siten ihmiskunnan alkuperäistä elämänmuotoa.

Khoisaneista on nyttemmin saatu hyvin jännittäviä uusia tietoja. Tiedelehti Naturessa nimittäin julkaistiin juuri uusi tutkimus heidän geeneistään. Tulokset olivat jännittäviä, ja niihin tutustuminen varmasti avartaisi monen ihmisen maailmankuvaa.

Koko genomin sekvensoinnilla saatiin tietää, että khoisanit poikkeavat toisistaan geneettisesti enemmän kuin esimerkiksi aasialaiset eurooppalaisista. Varsin monimuotoistoisesta porukasta siis on kyse. Tämä toki me suomalaiset ymmärrämme hyvin, kun olemme juuri edesmenneen Leena Palotien ryhmän tutkimuksen mukaan itsekin monimuotoisempia kuin eurooppalaiset kansat yleensä.

Khoisanit poikkeavat selkeästi kaikista muista ihmisrymistä. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että heillä on sellaisia kohtia genomissa, joita ei ole löytynyt yhdestäkään aiemmin sekvensoidusta ihmisen genomista. Verrattaessa näitä kohtia simpanssin genomiin huomattiin, että meillä 87% niistä on samanlaisia kuin simpanssilla ja khoisaneilla vain 6%. Näyttää siis vahvasti siltä, että me muistutamme simpanssia enemmän kuin khoisanit! Toisin sanoen meidän evoluutiomme on ollut hitaampaa kuin khoisaneiden evoluutio.

Khoisanien genomista löytyi myös toiminnallisia eroja. Heiltä puuttui laktoosin käyttöön ja vaaleaihoisuuteen liittyvät geenimuodot, mikä on luonnollista koska he eivät juo maitoa ja ovat tummaihoisia. Heillä ei myöskään ollut malariaresistenssin antavaa geenimuotoa, mikä myöskin on luonnollista, sillä malarialoinenhan on siirtynyt simpanssista ihmiseen agraariyhteisöissä, eivätkä khoisanit viljele maata. Mikäli khoisanit päättävät lopettaa nykyinen elämänmuotonsa ja siirtyvät viljelemään maata, on odotettavissa että he tulevat kärsimään malariasta muita afrikkalaisia kansoja enemmän.

Khoisaneilla on myös esimerkiksi nopeaan voimantuottoon ja tehokkaaseen pikajuoksuun sekä karvaan (phenylthiocarbamiiidi) maun tunnistamiseen liittyvä geenimuoto. Näiden voi hyvin kuvitella olevan eduksi metsästäjä-keräilijän elämässä, jossa yllättävistä tilanteista selviäminen ja myrkyllisten kasvien välttäminen ovat elinehtoja. Heillä oli myös runsaasti monistuneita geenejä, kuten kahdentunut syljen amylaasientsyymin geeni. Nämä voivat toimia evoluution raaka-aineena ja tulevaisuudessa monipuolistaa khoisanien metaboliaa, ja sitä kautta ennestään lisätä heidän ainutlaatuisuuttaan suhteessa muihin ihmisiin.

Hottentotit ovat siis perinnöllisesti varsin paljon muista ihmisistä poikkeava mutta varsin monimuotoinen ryhmä. Heidän evoluutionsa on perinnöllisen informaation tasolla tarkasteltuna edennyt pidemmälle muin meidän, ja heillä on monia sopeumia jotka liittyvät ympäristöön ja elämäntapaan. Vanha suomalainen lastenlaulu kertoo siis äärimmäisen mielenkiintoisesta ihmisryhmästä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!