Suurimman tappion kärsi puolestaan Perussuomalaiset, jotka saivat hyvinvointialuevaaleissa yhteensä vain 7,8 ja kunnissa 7,6 prosentin kannatuksen. Sillä ei vaikuteta kovinkaan paljon suomalaiseen paikallispolitiikkaan.
Suomen eri osien tulevaisuuteen ei vaikuteta myöskään äänestämättä jättämisellä. Siksi oli surullista huomata, että vain 54,2 prosenttia ihmisistä vaivautui äänestämään kuntavaaleissa, eikä aluevaaleissa oikeuttaan käyttänyt edes näin moni, vaan äänestysvilkkaus jäi 51,7 prosenttiin.
* * *
Paikallisella tasolla yksi mielenkiintoisimmista kannatuskilpailuista käytiin Helsingissä, missä Kokoomus säilytti kuin säilyttikin suurimman asemansa. Sen kannatus oli 24 prosenttia kun toiseksi peräti 8,8 prosenttiyksiköllä kannatustaan nostaneella SDP:llä oli tukijoita 23,2 prosentin verran.
Vähintään yhtä merkittävää Helsingin osalta oli kuitenkin se, että SDP nousi samalla ihmisvastaista politiikkaa tehneiden Vihreiden ohi. Näiden kannatus putosi 1,9 prosenttiyksiköllä, joten puolue jäi 17,9 prosentin kannatukseen lyöden Vasemmistoliiton vain 0,8 prosenttiyksiköllä.
Samalla on kuitenkin syytä huomata, että Helsinki on Kokoomuksen suurimman puolueen asemasta huolimatta vahvasti vihervasemmistolainen kaupunki. SDP:n, Vihreiden ja Vasemmistoliiton yhteenlaskettu kannatus oli nimittäin peräti 58,2 prosenttia. Näin ollen pääkaupunki säilyttänee jatkossakin erityisesti muun Suomen asukkaille penseän linjansa, vaikka sen pääajurina toimineet vihreät menettävätkin valtaansa.
* * *
Itseäni näissä vaaleissa kiinnostivat myös niin sanottujen maahanmuuttajavaltaisten alueiden tulokset, sillä ne antavat osviittaa siitä, miten suomalaisten puolueiden kannatus tulee jatkossa muuttumaan kuun maahanmuuttajataustaisen väestön osuus kasvaa. Siksi valitsin muutaman kuntavaalien vaalipiirin Helsingistä, Espoosta, Vantaalta ja Turusta tarkasteluni kohteeksi.
Helsingin äänestysalueella 54B eli Vuosaaren Merilahden koululla ylivoimaisesti eniten ääniä keräsi SDP peräti 43,2 prosentin kannatuksellaan. Vasemmistoliitto sai 21 ja Vihreät 10,1 prosentin kannatuksen.
Vantaan Havukosken Havukallion koululla neljä suosituinta puoluetta olivat SDP 43,2, Vasemmistoliitto 13,4 sekä Vihreät ja Perussuomalaiset samalla 10,6 prosentin äänimäärällä. Saman kaupunginosan Tarhapuistossa äänestettiin vastaavasti kolmeksi suurimmaksi SDP 40,1, Kokoomus 13,9 ja Vasemmistoliitto 13,5 prosentin ääniosuudella.
Espoon Suvelan äänestysalueella 007 suurimman äänimäärän keräsi SDP 41,3 prosentin osuudella. Kärkikolmikkoon mahtuivat sen lisäksi Vihreät 15,6 ja Kokoomus 13 prosentin äänisosuudella.
SDP keräsi "heikoimman" äänisaaliinsa tunnetuista ongelma-maahanmuuttaja-alueista Turun Varissuolla, jossa sen osuus jäi "vain" 39,4 prosenttiin. Toisena tuli vasemmistoliitto 16,8 ja kolmantena Kokoomus 15 prosentin ääniosuudella.
Näistä luvuista olen näkevinäni, että suomalaisesta maahanmuuttopolitiikasta hyötyisi - ainakin lyhyellä tähtäimellä - eniten juuri SDP, jolla on kyky herättää ihmisissä luottamusta sellaisilla alueilla, joilla elää paljon kehitysmaista tulleita maahanmuuttajia. Tässä mielessä oli erityisen valaisevaa verrata edelle kokoamiani tuloksia aivan toisenlaisia maahanmuuttajia keräävään Espoon Otaniemeen.
Siellä ylivoimaisesti suurimmaksi puolueeksi nousi Vihreä liitto 40,2 prosentin ääniosuudella, mutta myös Kokooomuksen kannatus oli valtakunnantasoa korkeampi eli 26,5 prosenttia. Sen sijaan SDP jäi 9,4 prosenttiin.
Toisin sanoen maahanmuutolla on ilmiselvästi vaikutusta siihen, minkälaista paikallispolitiikkaa Suomen eri osissa harjoitetaan nyt ja tulevaisuudessa.
