Tulevaisuuden maailman geneettiset ja kulttuuriset juuret

Verkkouutiset kertoi maailman väestörakenteen muutoksesta. Sen mukaan maailman väestönkasvu keskittyy yhä selvemmin Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan ja osiin Etelä-Aasiaa. Esimerkiksi väestöltään jo nyt suurien Pakistanin, Nigerian ja Etiopian syntyvyysluvut ovat 3,50, 4,30 ja 3,81. 

Vielä huikeampia lukuja löytyy Tšadista, Somaliasta ja Kongon demokraattisesta tasavallasta. Niissä naiset saavat keskimäärin peräti 5,94, 5,91 ja 5,90 lasta. Toisessa ääripäässä ovat Macao, Honkong ja Etelä-Korea syntyvyysluvuilla 0,69, 0,74 ja 0,75.

Suomessa syntyvyys naista kohden oli vuonna 2025 1,3 lasta. Koko Euroopan Unionissa se oli vuonna 2024 keskimäärin  1,34 ja Pohjois-Amerikassa viime vuonna 1,59. 

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tulevaisuuden maailmassa ihmiset ovat geneettisiltä ja kulttuurisilta juuriltaan kehitysmaalaisia eli ennen kaikkea afrikkalaisia, mutta myös islamilaiseen kulttuuripiiriin kuuluvia aasialaisia, kuten alla olevasta Wikipedia-kartasta ilmenee.

 * * *

Edellä esittämäni tulevaisuudenkuva tuli itse asiassa mieleeni lukiessani Helsingin sanomien Pekka Mykkäsen kolumnia Sudanin sisällissodasta. Siinä moitittiin meitä eurooppalaisia siitä, ettemme ole kiinnostuneet Sudanin sisällissodasta ja sen uhreista. 

Mykkäsen mukaan Maailman ruokaohjelman WFP:n apulaisjohtaja Rania Dagash-Kamara oli kertonut Eduskunnan pikkuparlamentissa järjestetyssä tilaisuudessa Sudanissa tapahtuvista raiskauksista siviiliväestöä kohtaan. Niitä tekevät sodan eri osapuolten pyssymiehet, joten kukaan ei ole kiinnostunut pelastamaan uhreja raiskauksilta.

Tilaisuuden jälkeen kansanedustaja Eva Biaudet (ruots) oli näyttänyt YK:n lastenapujärjestön Unicefin raporttia, jonka mukaan raiskauksista on tullut systemaattisesti käytetty sodan ase. Eikä se koske pelkästään naisia, vaan kolmannes uhreista on poikia.

Lisäksi raiskatuista lapsista kuusitoista oli alle viisivuotiaita. Ja neljä heistä vasta yhden vuoden ikäisiä. 

Toistan: vasta yhden vuoden ikäisiä. Siis käytännössä vauvoja! Minkälainen ihminen raiskaa vauvoja?

* * *

Tämän kaiken perusteella jäin miettimään, että minkälainen maailma meillä mahtaa olla sadan tai kahdensadan vuoden kuluttua. Siis ottaen huomioon sen, mitä tämän kirjoituksen alussa sanoin tulevaisuuden ihmiskunnan geneettisistä ja kulttuurisista juurista.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Miljardi uutta afrikkalaista
Suomenkielisen väestön suhteellinen osuus on romahtamassa
Demareiden esitykset ovat yhtä järkeviä kuin housuihin kuseminen talvipakkasilla

Alkuperäisistä euraasialaisista juuristamme!

Tänään Science-lehdessä julkaistiin neandertalin ihmisen genomisekvenssi. Uskomaton saavutus työn tehneeltä Svante Pääbon tutkimusryhmältä.

Tutkimus tuotti varsin kiehtovia tuloksia: meissä eurooppalaisissa ja aasialaisissa on pari prosenttia neandertalinihmisen geenejä. Toisin sanoen Afrikasta myöhemmin tulleet ja Euroopassa ja Aasiassa jo aiemmin asuneet neandertalilaiset pariutuivat ja saivat lapsia jossain evoluutiomme vaiheessa keskenään toisin kuin pitkään on luultu.

Sen sijaan nykyafrikkalaisilla ei ole neandertalinihmisen geenejä lainkaan. Eurooppalaiset ja aasialaiset ovat siis afrikkalaisia läheisempää sukua neandertalilaisille. Tai toisin päin, kymmeniä tuhansia vuosia sitten kadonneiden ihmisten geenit elävät edelleen meissä - ja voimme olla ylpeitä satojen tuhansien vuosien taakse ulottuvista euraasialaisista juuristamme; vaikka toki suurin osa geeneistämme lähtikin Afrikasta vasta kymmeniä tuhansia vuosia sitten.

Kaikkiaan neandertalilaisen ja nykyihmisen genomien välillä näyttää olevan erittäin vähän eroja. Genomien sekvenssit ovat 99,84 prosenttisesti samoja. Valkuaisaineiden aminohappoja muuttavia, eli käytännössä yksilön ilmiasuun suoraan vaikuttavia, muutoksia löytyi vain 78 kappaletta (lisäksi lienee vaikeammin identifioitavia, mutta merkittäviä säätelyalueiden eroja, jotka voivat selittää suuriakin eroja lajien välillä).

Nykyihmisen ja neandertalilaisen geneettisten erojen määrä on yllättävän pieni. On kuitenkin varsin mielenkiintoista että muutokset löytyivät geeneistä, jotka vaikuttavat muun muassa ihon pigmentaatioon, hiuksiin, haavojen paranemiseen, geenien ilmentämiseen, ruumiinlämmön säätelyyn ja siittiön hännän rakenteeseen. Jatkotutkimuksissa selvinnee tarkemmin, millä tavalla neandertalilaiset näiden erojen takia poikkesivat meistä.

Kaikkiaan nyt julkaistu tutkimus kertoo tieteen mahdollisuuksista tuottaa tietoa jopa aiemmin täysin mahdottomina pidetyistä asioista. Tuskin kukaan olisi nimittäin 20 vuotta sitten pitänyt realistisena, että voisimme verrata nykyihmistä ja ammoin hävinnyttä neandertalinihmistä toisiinsa genomin emäsjärjestyksen tasolla. Nyt se on kuitenkin tehty, ja omalta osaltaan avartaa koko ihmiskunnan maailmankuvaa samalla tavalla kuin vaikkapa Kopernikuksen, Darwinin tai Einsteinin havainnot ovat aikanaan tehneet.

On siis jälleen kerran hyvä muistuttaa, että ilman inhimillistä uteliaisuutta ja sen seurauksena syntyneitä tietoja ja oivalluksia eläisimme edelleenkin metsästellen ja keräillen ravintomme sekä peläten jumalallisten voimien aikaansaamiksi oletettuja luonnonilmiöitä ja sairauksia. Onneksi on siis olemassa inhimillinen uteliaisuus ja sen tyydyttämiseksi luotu länsimainen tiede!