Toistaako ranskalainen sotahistoria itseään Ukrainassa?

Eilisten uutisten perusteella Ukraina on onnistunut murtamaan Venäjän vahvimman puolustuslinjan Zaporižžjan alueella. Tämä uutinen lämmittänee suurinta osaa länsimaisista ihmisistä, mutta samalla monen mieltä kaivaa pelko siitä, että onko venäläisten puolustuslinja sittenkin liian pitkä ja vahvasti varusteltu ukrainalaisille. 

Tästä esimerkkinä taitelutilannekartoistaan tunnetuksi tullut Emil Kastehelmi mainitsi eilen oman huolensa tilanteen kehityksestä. Hänen mukaansa "Ukraina pystyy vielä puskemaan jonkun kylän eteenpäin, mutta liian kapea hyökkäysränni voi asettaa sivustat vaikeaan ja uhkaavaan tilanteeseen".

Itse en tietenkään tiedä täältä kotisohvaltani sen enempää sotatilanteesta, eikä minulla ole myöskään kristallipalloa, joka näyttäisi tulevaisuuden. Mutta menneisyydestä tiedän kuitenkin aika paljon ja siksi päätin jakaa yhden tiedonpalasen teille, arvoisat lukijani. 

Palaan tässä asiassa vuoden 1940 Ranskaan. Se luotti kuin pukki sarviinsa ensimmäisen maailmansodan jälkeen Saksan rajalle rakentamaansa Maginot-linjana tunnettuun linnoitusketjuun. Gallialaisten harmiksi saksalaiset kuitenkin kiersivät linjan pohjoisesta, eivätkä jääneet taistelemaan sen hallinnasta, vaan etenivät suoraan Pariisiin. 

Näin koko vahvasti varustelu Maginot-linja osoittautui lopulta varsin hyödyttömäksi. Tai pikemminkin suorastaan haitalliseksi sitoessaan ranskalaisjoukot asemiinsa - eli pois vuoden 1940 länsirintaman ratkaisutaisteluista.

Niinpä kysyn tässä kirjoituksessani, että mikä estää ukrainalaisia toistamasta saksalaisten vuonna 1940 tekemää temppua? Nyt syntyneessä tilanteessahan he voivat heittää reservinsä syntymässä olevaan aukkoon ja ohittaen venäläisten linnoitteet edetä suoraan syvälle venäläislinjojen taakse ja lopulta Mustanmeren rannikolle katkaisten rannikkoa pitkin kulkevan venäläisten pohjoisen huoltoreitin. 

Jos ukrainalaiset vielä samaan aikaan onnistuvat pitämään Kertšinsalmen sillan ohjuksin ja drooni-iskujen avulla ainakin osittain kulkukelvottomana, syntyy Etelä-Ukrainaan jättimäinen motti, jonka purkamiseen venäläisten voimat - tai ainakaan joukkojen motivaatio - tuskin riittävät. Päinvastoin, huollon kadotessa saattaa antautuminen käydä useammankin venäläissotilaan ja -joukon mielessä.

Alkuperäinen englanninkielinen blogiteksti: Is French military history repeating itself in Ukraine? 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Puolustuskyvytön
Ukrainan vastahyökkäys näyttää etenevän heikosti - vai eteneekö?
Viikon jännitysnäytelmä vaatii paljon poppareita