Progressiivinen asiantuntija, muunneltu totuus ja unohdus

En millään tavalla kiistä Helsingin sanomien oikeutta julkaista mitä se haluaa. Kiinnittäisin kuitenkin teidän – arvoisat lukijani – huomion siihen, että se julkaisi artikkelin, jonka mukaan maahanmuutto on ollut yksi niistä keinoista, jotka ovat säilyttäneet Ruotsin talouden kasvu-uralla samaan aikaan kuin Suomi on ajautunut taloudelliseen alhoon. 

Kommentti kieltämättä kuulostaa oudolta suomalaisten korvissa, sillä olemmehan varsin hyvin tietoisia niistä vaikeuksista, joiden parissa ruotsalaiset ovat joutuneet painiskelemaan maahanmuuttajiensa kanssa. Lisäksi näiden työttömyysaste on perin alhainen verrattuna kantaväestöön. 

Tästä syystä HS:n jutussa asiantuntijana käytetyn henkilön – Elinor Odebergin – kommentit näyttäisivät liittyvän pikemminkin hänen poliittiseen taustaansa. Onhan hän Arena Idé -nimisen progressiivisen ajatushautomon palkkalistoilla. Ja siten mitä todennäköisimmin vahvasti vasemmistolainen. 

Tosiasia joka tapauksessa on se, että maahanmuuttajien tuottavuus yhteiskunnalle on ainakin Suomessa ja Tanskassa negatiivinen – ja erityisen negatiivinen se on Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta tulleiden kohdalla. Tilanne ainakaan tämän ryhmän osalta tuskin poikkeaa Ruotsissa, joten progressiivisen asiantuntijan näkemys lienee persees... hmmh... muunneltua totuutta. 

* * *

Haastatellun asiantuntijan mainitsemat kolme muuta asiaa sen sijaan osunevat kohdalleen, mutta eivät ole koko totuus. Nuo seikat ovat länsinaapurimme Suomea monipuolisempi ja suurempi talous, oma valuutta – joka joustaa tarvittaessa – sekä sopuisammat työmarkkinat. 

Näiden lisäksi on yhtälöön lisättävä vielä  – progressiivinen asiantuntijan sanomatta jättämä –perintöverotus, minkä puuttuminen kannustaa ruotsalaisia sukuja – kuten Wallenbergit – pääomien ylisukupolviseen kerryttämiseen ja edelleen sijoittamiseen sekä ehkäisee varakkaiden ihmisten maastamuuttoa. Siis sellaisten kuin esimerkiksi Suomesta Ruotsiin muuttanut Björn Wahlroos. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ilmastopaneelin toive toteutumassa
Suomen talouden supistuminen on maailman kymmenenneksi nopeinta
Orpon hallitus ja köyhien köyhdyttäminen

Etu-Töölön lukion rehtori Joanna Ovaskan vierasvalinnat ovat tunkkainen tuulahdus suomettumisen ajalta

Oman luonnehdintansa mukaan "Etu-Töölön lukion rehtori, päivystävä feministi, musailija ja ihmisystävä" Joanna Ovaska (vihr) kutsui johtamansa koulun vieraaksi punavihermilitantin Elokapina-järjestön edustajia. Asian nosti eilen esille perussuomalainen kansanedustaja Pia Kopra.

Toki Ovaska oli kutsunut koululleen myös muita vieraita, kuten yhteiskunnallista muutosta tekevän ajatushautomo Demosin sekä kirjailija Elina Hirvosen, joka tunnetaan myös entisenä Ylioppilaslehden ja Vihreän Langan kolumnistina sekä Tulvan päätoimittajana. Sen sijaan hän ei maininnut kutsuneensa yhtään kouluvierasta, jonka maailmankatsomus poikkeaisi selkeästi vihervasemmistolaisesta ajatusmaailmasta. 

Suomessa rehtori tekee koulussaan mitä tekee ja koulun johtokunta hyväksyy tai on hyväksymättä hänen tekemisensä. Nähtävästi Etu-Töölön lukion johtokunta on kuitenkin joko jättänyt havaitsematta rehtorin ilmiselvän poliittisen agendan tai vaihtoehtoisesti hyväksynyt sen. Selvää on kuitenkin, ettei se ole vaatinut rehtoria noudattamaan kouluvieraidensa valinnoissa sellaista tasapuolisuutta, jota suurin osa suomalaista epäilemättä odottaa koululaitokseltamme. 

Kouluissa käytävän yhteiskunnallisen keskustelun sekä lasten ja nuorten demokraattisen kasvatuksen tulisi joka tapauksessa olla poliittisesti neutraalia ja tasapuolista suhteessa eri poliittisiin liikkeisiin. Eikä sen tulisi missään tapauksessa suosia avoimesti laittoma keinoja käyttäviä ja sellaisiin yllyttäviä Elokapinan kaltaisia järjestöjä. 

Siksi olisi hyvä, jos Etu-Töölön lukion johtokunta aktivoituisi suhteessaan koulun rehtoriin. Tai ellei se sitä tee, Helsingin kaupungin kaupunginvaltuusto ja/tai virkamiehistö ottaisi kyseisen lukion opetuksen linjauksen omiin käsiinsä. Tai elleivät edes he, niin ainakin lastensa monipuolisesta kasvatuksesta kiinnostuneet vanhemmat voisivat nousta pohtimaan koulun sisällä - tai jopa julkisesti - onko rehtori Ovaska osoittanut poliittisluonteisilla toimillaan kykenemättömyytensä toimia suomalaisen lukion rehtorina.

Lieneehän selvää, ettei Suomessa ole syytä palata omiin poliittisesti yksipuolisiin lukioaikoihini, jolloin koulun tiloissa näytettiin vuosittain suomalais-neuvostoliittolainen propagandaelokuva "Luottamus", jota nykyinen Wikipedia luonnehtii sanoilla "edustaa vahvasti suomettumisen ajan henkeä". Ei edes siksi, että lukion rehtori tuntee vetoa suomettumisen tai jopa stalinismin ajan perintöön.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Teatterikoululaisten vahva usko totalitarismiin
Anna Rastas Stalinin jalanjäljillä
Laura Huhtasaari nosti esille mätäpaiseen, joka on selvitettävä ja korjattava