Yleisradio uutisoi peräti kolmessa jutussa (yksi, kaksi, kolme) G7-maiden sovusta yritysverotuksen suhteen. Kyse on tekeillä olevasta sopimuksesta, jonka mukaan yritysten pitäisi maksaa veronsa siihen maahan, jossa niiden toiminta tapahtuu - eikä tuo vero voisi olla alempi kuin 15 prosenttia.
Verorahoitteinen mediamme välitti kansalaisille huolensa siitä, että uudistuksen seurauksena Suomi saattaa muiden maiden tavoin joutua laskemaan yrityksiin kohdistuvaa verotustaan mainitulle tasolle nykyisen 20 prosentin sijasta. Samalla saattaisi maamme verokertymä laskea sekä tästä syystä että suomalaisyritysten kansainvälisen toiminnan verotuksen siirtyessä muualla verotettavaksi.
Ylen käyttämän asiantuntijan mukaan Suomessa toimivien kansainvälisten yritysten verotus ei riittäisi kompensoimaan tätä, mikäli veroprosentti tosiaan laskisi. Toisaalta saattaisi käydä niin, että sopimus koskisi vain aivan maailman suurimpia yrityksiä, joihin ei kuulu suomalaisia yhtiöitä.
Myös MTV3 teki aiheesta jutun. Sen sanoma oli kovin toisenlainen kuin verotulojen laskemista pelkäävän Ylen. Pöllökanavan uutisessa nimittäin kerrottiin OECD:n työkalun perusteella lasketun, että pelkkä siirtyminen 15 prosentin globaaliin minimiverotukseen lisäisi Suomen verotuloja vähintään 113 miljoonalla eurolla.
* * *
Oli varsin mielenkiintoista huomata, ettei suomalainen mediakenttä ainakaan vielä veisaa kaikissa asioissa samaa virttä. Omalta osaltani jäin kuitenkin ihmettelemään sitä, ettei kumpikaan media kiinnittänyt erityisemmin huomiotaan siihen, että yritysveron minimitason määrittävä sopimus tasaisi eri valtioiden kilpailukykyä kansainvälisestä liiketoiminnasta kilpailtaessa - ja toimisi nimenomaisesti veroparatiisien tappioksi.
Viime kädessähän juuri tämä on G7-maiden tarkoitus ja kuten hyvin tiedämme, ei kotoinen Suomemme suinkaan kuulu veroparatiiseihin. Tosiasia kuitenkin on, että investointien saaminen tänne pohjolaan edellyttää yritystoiminnan kannusteiden kilpailukykyisyyttä muutenkin kuin yritysverotuksen kautta.
Se tarkoittaa nopeasti toimivaa byrokratiaa, hyvää sisäistä turvallisuutta, julkisen talouden ennustettavuutta ja osaavan työvoiman tarjontaa. Siis yritysten kannalta ennakoitavia lupien käsittelyaikoja, yhteiskunnallisen polarisaation hallintaa, vastuullista talouspolitiikkaa sekä kansalaisille tarjottavaa koulutusta ja kilpailukykyistä henkilöverotusta.
Siksi olisi erityisen tärkeää, että juuri nyt istuva hallitus byrokratian lisähaaveineen, maailmanparannuskiihkoineen, jakopolitiikkoineen ja kansalaisten verotushimoineen olisi mennyttä siinä vaiheessa jos ja kun G7-maiden esittämä tavoite on valmis toteutettavaksi.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tuhoaako hallitus Suomen tulevaisuuden?
Kohti valoisampaa tulevaisuutta
Ohisalo kaipasi lisää veroja
Tekstit
