Suosittua juuri nyt!

Näytetään tekstit, joissa on tunniste tilanne. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tilanne. Näytä kaikki tekstit

tiistai 15. syyskuuta 2026

Rahat vedonlyöntitoimistoon vaiko ei – kas siinäpä vasta pulma

Tänä aamuna virsi on lyhyt. Tai epistola. Tai näin maallisemmin pelkkä blogimerkintä.

Näin siksi, että toissapäivänä (13.9.) pohjoinen merijää oli kuluvana syksynä ensimmäistä kertaa laajempi kuin edellisenä päivänä. Ei paljon, mutta kuitenkin noin tuhat neliökilometriä. 

Olettaen, ettei pohjoinen merijää ala kasvaa uudelleen, se jäi kuluvana vuonna laajemmaksi kuin vuosina 2007, 2008, 2011, 2012, 2015, 2019, 2020, 2023 ja 2024. Ja vaikka alkaisikin, sen laajuus voisi käytännössä ohittaa vain vuoden 2008 minimilaajuuden. 

Suppeimmillaan merijää oli vuonna 2012, joten siitä alkaa olemaan aikaa. Tilastokakkosena on puolestaan kuuden vuoden takainen vuosi 2020, joka sekään ei ollut aivan äsken. Eikä kahta ilman kolmatta, sillä sen sijan nappasi vuosi 2007 eli 23 vuoden takainen tilastotieto.

* * *

Edelle olen kirjannut vain mitattuja faktoja. Ja vieläpä sellaisia, joiden tilastohistoriassa en ole havainnut merkittäviä jälkikäteisiä korjauksia. 

Siksi täytyy kysyä, miten edelle kirjaamani tilastotieto suhtautuu siihen, että vain kolme vuotta sitten julkaistun mallinnuksen mukaan pohjoinen merijää sulaa jo vuonna 2030 tai ainakin pian sen jälkeen. Kirjoitin tuosta ennusteesta tuoreeltaan ja päätin merkintäni sanoihin "tulinhan tässä jälleen kerran dokumentoineeksi tämän blogin muistiin yhden ilmastontutkijoiden hypoteesin, jonka aika tulee joko falsifioimaan tai osoittamaan oikeaksi". 

Siksi ajattelin, että nyt – kun lähes puolet tutkijoiden antamasta sulamisajasta on kulunut – olisi sopiva hetki tarkastella väliaikatilannetta. Toki tutkijoiden tiukimman ennusteen toteutumiseen on aikaa vielä neljä vuotta seitsemästä, mutta rehellisesti täytyy sanoa, etten edelle kirjoittamieni faktojen perusteella lähtisi sijoittamaan vähiä rahojani vedonlyöntitoimistoon tämän asian puolesta. 

Vaikka olisihan se kieltämättä mielenkiintoista tietää, millaisen voittokertoimen sille voisi saada. Näin siitäkin huolimatta, että kesän aikana Ranskassa rikottiin kaikkien aikojen lämpöennätys ja koko maapallon mallinnettu keskilämpötilakin oli elokuussa mittaushistoriansa korkein. 

sunnuntai 22. syyskuuta 2024

Ukraina antoi kovia iskuja, mutta riittävätkö ne kaatamaan Venäjän armeijan?

Ukraina on iskenyt ainakin kahteen venäläisten asevarastoon. Viron sotilastiedustelun päällikön - eversti Ants Kiviselgkrainan - mukaan drooneilla toteutettu hyökkäys tuhosi Venäjältä parin-kolmen kuukauden ammusvaraston sekä ohjuksia ja liitopommeja.

Jos ja kun se pitää paikkansa, on kyseessä valtava tappio hyökkääjälle. Ja jos ukrainalaiset pystyvät iskemään vielä muihinkin ammusvarastoihin, on venäläisten todennäköisesti keskeytettävä jatkuvat hyökkäyksensä Ukrainan huoltoyhteyksien kannalta tärkeää Pokrovskia kohti. Ja mahdollisesti jopa luovuttava osasta viime viikkoina valtaamaansa maaperää.

Ammuspula luonnollisesti vaikuttaisi kaikilla muillakin rintamilla, eikä vähiten Venäjän puolella Kurskin alueella, missä Putinin armeijan vastaisku on jo muutenkin joutunut vaikeuksiin. Eikä liene poissuljettua, että ukrainalaiset jatkaisivat tunkeutumistaan kohti Kurskin kaupunkia. 

Sosiaalisessa mediassa on levinnyt myös väite siitä, että venäläisten jonkinlaisena valiojoukkona toimineen Wagner-armeijan päämaja olisi tuhottu niin ikään drooni-iskulla. Jos tämä pitää paikkansa, on kyseisen joukon toimintaa vaikeutettu ainakin joksikin ajaksi - ja vieläpä mahdollisimman huonolla hetkellä Putinin sotaretken kannalta.

Vielä ei kuitenkaan ole syytä mennä asioiden edelle, vaan katsottava miten eri rintamatilanteet kehittyvät tulevina viikkoina. Siitä huolimatta ukrainalaisten onnistuneet iskut venäläisten ammusvarastoihin ja niiden seuraukset saattavat lopulta olla se tekijä, joka tuo ukrainalaisten eteen realistisen näkymän siitä, että sota saattaa sittenkin olla voitettavissa. 

Eikä tällaista psykologista vaikutusta voi liiaksi korostaa silloin kun puhutaan sotilaiden motivaatiosta ja armeijan suorituskyvystä. Vielä ei kuitenkaan kannata nostella voitonmaljoja, sillä venäläinen sotakone on kautta historian osoittanut kykenevänsä nousemaan vaikeistakin paikoista. 

Käykö näin tälläkin kertaa jää nähtäväksi, mutta Putinia vastassa on lähes koko maailman Ukrainalle tarjoama tuki - eikä venäläisten omalla puolella ole kuin Iranin tai Pohjois-Korean kaltaisia vähäpätöisiä tekijöitä, sekä varauksin Kiina, joka asettaa avulleen aina korkean hinnan. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ukrainan sodassa nähtiin jälleen käänne
Mitä vikaa venäläisissä?
Liikahduksia järjettömässä sodassa

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!