Suomen poliittinen johto päätti siirtää kuntavaalit kahdella kuukaudella eteenpäin siinä toivossa, että koronaepidemia pysähtyisi siihen mennessä. Siirtoa kannattivat kaikki eduskuntapuolueet Perussuomalaisia lukuun ottamatta.
Vaalien siirtäminen vain muutamia viikkoja ennen niiden ilmoitettua ajankohtaa on tietenkin katastrofaalinen epäonnistuminen Suomen hallitukselta. Näin erityisesti siksi, päätöksen perusteluna käytetty COVID-19-pandemia ei ole liikkeelle lähdettyään ollut lainkaan niin yllätyksellinen kuin hallitus on antanut ymmärtää.
Tämän totesi eilen professori Vesa Olkkonen, jonka mukaan Suomen hallituksen ja viranomaisten toiminta viruksen suhteen on ollut reaktiivista eli jälkikäteen toimimista, kun tehokas pandemian hoitaminen olisi perustunut taudin ymmärtämiselle perustuvalle ennakoivalle eli proaktiiviselle toiminnalle. Hallituksen syyllisyystaakkaa alleviivasi vielä se, että - Olkkosen mukaan - "sen kerran, kun Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) uskalsi tehdä asiantuntemukseensa ja faktoihin perustuvan oikea-aikaisen ulostulon estääkseen ennakoivasti epidemiatilanteen voimakasta pahenemista, sosiaali- ja terveysministeriö otti THL:n johtajat puhutteluun ja komensi suut suppuun".
Tämä ministeriön röyhkeän itsetietoinen munaus kulminoitui jo siinä, että vaikka viruksen ns. brittimuunnoksen tiedettiin leviävän paljon tehokkaammin kuin alkuperäisen viruksen, ei maamme koronatoimille tehty mitään heti sen ilmaannuttua, vaan uuden taudinaiheuttajan annettiin levitä maassamme kaikessa rauhassa. Näin tehtiin siitä huolimatta, että kaikkien tiedossa on ollut huhtikuuksi suunniteltu vaalipäivä, jolloin ainakin vaalivirkailijoiden tiedettiin joutuvan lähikontaktiin lähes kaikkien suomalaisten kanssa. Viruksen leviämistehokkuuden laskeminenhan olisi ollut äärimmäisen yksinkertaista matematiikkaa sen jälkeen, kun sen tartuntafrekvenssi oli tullut tietoon.
Kaikkien hallituksen munausten jälkeen lienee kuitenkin hyvä, että vaaleja lopulta siirrettiin. Eihän siinäkään olisi järkeä, että myös nyt käsillä olleessa tilanteessa vain sinisilmäisesti toivottaisiin, että virus käyttäytyisi jotenkin muuten kuin se ilmiselvästi käyttäytyy.
* * *
Hallituksen kyvyttömyyttä ei saisi tässä tilanteessa painaa villaisella, vaan siltä on syytä vaatia poliittista vastuuta tekemistään virheistä. Sen lisäksi hallituksen tulisi pyytää sosiaali- ja terveysministerin suulla julkisesti anteeksi THL:n johtajien puhuttelua vajaa kuukausi sitten. Myös pääministeri Marinin pitäisi tulla julkisuuteen ja pyytää anteeksi koko Suomen kansalta hallituksensa kyvyttömyyttä ihmisten terveyden turvaavien rokotteiden hankinnassa.
Vielä anteeksipyyntöjäkin tärkeämpää olisi kuitenkin hallituksen - mieluiten poliittista vastuunkantoa seuraavana toimitusministeristönä - ryhtyminen aktiivisiin toimiin järjestääkseen maahamme mahdollisimman pikaisesti sellaisia hyväksi osoitettuja koronavirusrokotteita, joita muualla maailmassa on ollut jo jonkin aikaa käytössä (esimerkki, toinen).
Samalla maamme poliittisten päättäjien olisi syytä panna tiukasti mieleensä se muinaisen Neuvostoliiton kaltainen tehottomuus, jolla Euroopan Unionin päätöksentekokoneisto on hoitanut rokote- ja muita asioita. Sekä muuttaa lammasmaista suhdettamme Unioniin sen mukaisesti.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Rokote- ja koronaskeptikon valta
SARS-CoV-2 on muuttumassa virusfossiiliksi
EU:n hyödyllisyydestä suomalaisille
