Monikulttuurisia uutisia

Tänä aamuna kiinnitin huomiotani muutamiin etnisesti värittyneisiin uutisiin. Niistä ensimmäinen koski miestä, joka oli tuonut Suomeen laittomasti teinitytön ja raiskannut tämän törkeästi. 

Kyseinen Abdalla Razak Zbali, 28, määrättiin maksamaan uhrille korvauksia yli 30 000 euroa. Lisäksi hänelle tuomittiin ilmainen viiden ja puolen vuoden ylöspito suomalaisessa vankilassa eli meidän veronmaksajien piikkiin. 

Toinen uutinen koski Applen älykelloa, joka ei pysty mittaamaan ihmisen veren happipitoisuutta tummaihoisilta yhtä tarkasti kuin valkoihoisilta. Niinpä Amerikan ihmemaassa on nostettu joukkokanne kyseistä tietotekniikkafirmaa vastaan.

Tämä siitä huolimatta - suora lainaus asiasta kertoneesta uutisesta - että "raporteissa on kerrottu jo vuosikymmenien ajan, että kyseiset laitteet toimivat selvästi huonommalla tarkkuudella riippuen ihonväristä". Tämä herätti mielessäni kysymyksen siitä, että mikä ihmeen pakko syytteen nostajajoukolla on ollut hankkia kyseinen laite? 

Ehkäpä kyse on vain amerikkalaisesta rotupoliittisesta pelistä tai pelkästä ymmärryksen puutteesta. Jälkimmäinen vaikuttaisi olevan sisäänkirjoitettu kanteeseen, koska siellä mainitaan, että asianomistaja oli kertonut "olleensa tietoinen laitteen pulssioksimetria-ominaisuuksista ja uskoi niiden toimivan ihonväristä huolimatta". 

Kolmas uutinen oli jälleen kotimainen, sillä se koski yhä monikulttuurisemmaksi muuttunutta Helsingin bussinkuljettajistoa. On nimittäin käynyt niin, että muslimien rukoushetket häiritsevät taukotiloissa muita kuljettajia. 

Yhden kuljettajan mukaan "rukoilevat henkilöt kumartelevat ja pyllistävät syömässä oleville kuljettajille. Se vie ruokahalut. Enemmistön ei pitäisi joutua osallistumaan vähemmistöryhmän uskonnolliseen tapahtumaan työpaikalla."

Toinen kuljettaja taas kuvaili, kuinka "vessat ovat rukoilijoiden jalkojen ja kasvojen pesun jäljiltä sellaisessa kunnossa, että sinne ei ole mahdollista mennä ilman kumisaappaita ja sukelluspukua".

Liikennöitsijä on ollut tietoinen ongelmasta ja ohjeistanut taukotilojen käyttöä. Niinpä ohjeissa on kerrottu, että "rukoilut ja muut taukoihin kuulumattomat asiat hoidetaan tilan ulkopuolella".

Jutussa haastateltu muslimikuljettaja kuitenkin väitti, että hänen uskontoverinsa kunnioittavat työpaikan ohjeistusta. Mutta tunnusti sitten, ettei kuitenkaan ihan niinkään, koska osa rukoilee "kun taukotilassa on vähän muita kuljettajia". 

* * *

Edelle linkittämäni uutiset kertovat suomalaisen yhteiskunnan muutoksesta monikulttuuristumisen myötä. Siksi olikin mielenkiintoista lukea Helsingin sanomien mielipidekyselyä siitä, mihin maallamme on tulevaisuudessa varaa. 

Kaiken kaikkiaan kyselyn tulokset voi tiivistää siten, että kansalaiset uskovat edessä olevan ankeat ajat, jolloin monia julkisia palveluita supistetaan, vaikka niiden toivottaisiin säilyvän. Yksi kysymyksistä liittyi työperäiseen maahanmuuttoon, mutta maamme monikulttuuristumiseen tai siihen johtaneeseen maailmanparantamiseen liittyviä tiedusteluja ei listalla näkynyt. 

Jäin siis kaipaamaan kysymyksiä siitä, onko meillä tulevaisuudessa varaa viime vuosien kaltaiseen turvapaikkasirkukseen, jossa tulijoille tarjotaan ilmaiset palvelut ilman vastapalveluksia. Tai kuinka tarpeelliseksi kansalaiset näkevät Sanna Marinin (sd) hallituksen avokätisesti rahoittaman kehitysavun. 

Ja erityisesti mieltäni jäi kaivertamaan syy näiden kysymysten puuttumiselle. Oliko kyseessä jonkinlainen vahinko vai toimituksen tietoinen valinta olla nostamatta esille näitä kysymyksiä?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Helsingin uutisia
Vaihtoehtoisia tulkintoja
Suomalaisten into jakaa kehitysapua on hiipumassa

Brändin arvo

Helsingin Sanomat kertoi tänä aamuna, että Applen älypuhelinbisneksen liikevaihto oli suurempi kuin kaikkien muiden valmistajien yhteensä eli 51 prosenttia. Huikea saavutus, sillä jutun mukaan Applen on tehnyt kolminkertaisesti rahaa jokaista myymäänsä älypuhelinta kohden verrattuna kilpailijoihinsa.

En lähde tässä arvioimaan, ovatko Applen puhelimet kolme kertaa parempia kuin muut. Vastaus on nimittäin arvioimattakin selvä - eivät varmasti ole, eivät ainakaan oman perheeni kokemusten perusteella. Applen kännyköiden toiminta ei tavallisen käyttäjän tarpeiden osalta eroa oleellisesti kilpailijoiden valmistamista laitteista.

Toisin sanoen ne ovat erittäin laadukkaita, jossain määrin omaperäisiä sekä joissain suhteissa parempia ja joissain huonompia kuin kilpailijansa, mutta erittäin hintavia. Liikevaihdon - ja epäilemättä myös liikevoiton - kannalta oleellista eivät siis ole Applen ominaisuudet, vaan ylivoimaisesti muita parempi brändäys.

Apple lieneekin yksi parhaista esimerkeistä siitä, kuinka brändin rakentaminen kannattaa. Taustalla on toki kunnolla toimivan kosketusnäytön lanseeraus vuosia sitten, mutta myös tietokonepuolella tarkoin luotu kuva Daavidina Goljatia eli Microsoftia vastaan taistelevasta sankarista.

Brändäyksen seurauksena Apple on voinut panna puhelimilleen kovan hintalapun, koska sen asiakaskunta on valmis maksamaan puraistusta omenasta kännykkänsä pinnassa enemmän kuin kilpailijansa... hmmh... niin kuka edes muistaa niiden logoja?

Suomalaisittain toki muistamme, että Nokia oli aikanaan kännyköiden valmistuksessa samankaltaisessa asemassa kuin Apple. Se oli brändiykkönen ja tahkosi selvästi enemmän rahaa kuin kilpailijansa.

Suomalaisittain valitettavasti yritys sortui rahanahneuteen ja lähti ylimitoitettuun säästökampanjointiin, minkä seurauksena yhtiön T&K-toiminta halvaantui ja Apple onnistui tuhoamaan suomalaisyhtiön bisneksen kosketusnäytöllään, jota muut seurasivat toimissaan tahmeaksi muuttunutta suomalaisyhtiötä ketterämmin.

Nokia-brändillä on kuitenkin vielä vahvaa vetovoimaa, minkä osoittaa sen nimellä myytyjen HMD-kännyköiden suosio, joka ohitti Googlen ja OnePlussan kännykät loppuvuonna. Erityisen mielenkiintoista oli, että Nokia-brändätyt HMD-puhelimet olivat kolmanneksi myydyimpiä Britanniassa. Venäjällä, Vietnamissa. Lisäksi ne kuuluivat suurimmassa osassa Lähi-idän markkinoita viiden myydyimmän merkin joukkoon.

Edellä kirjoitetun perusteella annankin kaikille yritystoimintaa aloitteleville - tai miksei myöskin suuryrityksillemme - ilmaisen vihjeen. Jos ja kun haluatte yrityksenne tuottavan voittoa, muistakaa että varsinaisen toiminnan ohella taloudellisen menestyksen kannalta keskeistä on brändäys.

Insinöörityön osalta riittää, että tuotteenne (tavara, palvelu tai jokin muu) on samalla tasolla kuin kilpailijoilla, mutta rikastumisen kannalta keskeistä on brändäys. Ilman sitä yritys saattaa kyllä elää, mutta erikoiseksi - ja poikkeuksellisen tuottoisaksi - sen tekee vasta onnistunut brändi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Apple joutuu oikeuteen, mutta löytyykö todisteita?
Kellon synkkä kaiku
Voisikohan olla...

Apple joutuu oikeuteen, mutta löytyykö todisteita?

Helsingin Sanomat kertoi tänä aamuna, että Apple on haastettu Ranskassa oikeuteen vanhojen puhelimien hidastamisesta päivityksen yhteydessä. Taustalla on laki, jonka mukaan myytävien laitteiden niin sanottu suunniteltu vanheneminen on kielletty.

Kyseessä on kuluttajien oikeuksien ja kestävän kehityksen kannalta merkkitapaus, sillä kulutustavaroiden historiassa on useita kertoja havaittu pyrkimys nopeuttaa erilaisten tavaroiden kiertoa. Tunnetuin esimerkki lienee ns. hehkulamppuhuijaus 1920-luvulta, jonka seurauksena lamppujen kestoikää lyhennettiin tarkoituksella.

Julkisuudessa on ollut useita muitakin esimerkkejä tavarakierron nopeuttamiseksi keinotekoisesti. Lisäksi samaan lopputulokseen pyritään lanseeraamalla kuluttajien tajuntaa erilaisia trendejä eli muotivillityksiä, joiden seurauksena esimerkiksi vaate- tai automyyntiä on saatu lisätyksi.

Trenditietoisuuden lanseeraamisessa ei tietenkään ole mitään laitonta, vaan kyse on lähinnä kuluttajan ohjailemisesta hänen ajatusmaailmaansa vaikuttamalla. Ilmiö on samankaltainen kuin esimerkiksi median pyrkimys ihmisten maailmankatsomuksen muokkaamiseen valitsemalla uutisoitavia aiheita ja niiden käsittelyyn liittyviä näkökulmia.

Mutta jos palataan Appleen. Se oli viime vuonna maailman toiseksi arvokkain brändi, minkä vahvistaa yrityksen tuotteita käyttävien ihmisten merkkiuskollisuus: noin 90% iPhonen käyttäjistä valitsee uudeksi puhelimekseen Applen. Sen seurauksena yrityksen tuotteiden tarkoituksellisen hidastamisen voi nähdä erittäin kannattavana toimena - kynnys laitteen vaihtamiseen laskee ja uuden valinta osuu mitä todennäköisimmin saman yrityksen uudempaan malliin.

On siis äärimmäisen mielenkiintoista nähdä, mitä ranskalainen oikeusistuin päättää: hyväksyykö se puhelinten tarkoituksellisen hidastamisen ja sille annetun selityksen laitteiden paremmasta toiminnasta kylmässä. Vai katsooko se laitteen toiminnan tarkoituksellisen hidastamisen tavoitteena olleen ensisijaisesti myynnin edistämisen.

Itse uskon, että Applen tarkoituksena on ollut yksiselitteisesti myynnin edistäminen, mutta oikeuden tehtävä ei ole tehdä päätöksiä uskomusten vaan tosiasioiden perusteella. Siten syyttäjältä pitäisi todennäköisesti löytyä muitakin todisteita puhelinten tarkoituksellisesta hidastamisesta kuin se sinänsä kiistaton tosiasia, että tehty päivitys on hidastanut niiden toimintaa.

Nähtäväksi jää, löytyykö sellaisia.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomalaisen matkapuhelimen dilemma
Toistaako historia itseään?
Hyvä kello kauas kuuluu, paha vielä kauemmas

Toistaako historia itseään?

Tänään silmiini sattui pieni uutinen, jonka mukaan suomalaisten kuntoilijoiden ja urheilijoiden elektronisiin laitteisiin erikoistuneiden yhtiöiden johtajat eivät hätkähdä Applen uutta älykelloa. Tästä tuli valitettavasti mieleen se, ettei Nokiakaan aikanaan ottanut vakavasti sen enempää simpukkapuhelinta kuin kosketusnäyttöäkään, vaan luotti omaan markkinaylivoimaansa ja keskittyi supistamaan tuotekehitys- ja tuotantokulujaan.

Toivottavasti historia ei toista itseään.

Samassa uutisessa mainitaan, että Nokialta on myös jo pidempään odotettu älykelloa, jota voi ohjata kääntelemällä ja vääntelemällä. No jaa, olihan Nokialla valmiina myös kännykkä, jossa oli kosketusnäyttö ja siihen sopiva käyttöjärjestelmä jo paljon ennen kuin Apple toi markkinoile oman kosketusnäyttönsä.

Toivottavasti historia ei toista itseään tässäkään asiassa.

On nimittäin niin, että Suomessa on aivan liian usein tuotettu loistavia ja aikaansa edellä olevia tuotteita, joilla on valtava markkinapotentiaali, mutta nämä innovaatiot on onnistuttu sössimään milloin mistäkin syystä.

No, onneksi on toisenlaisiakin esimerkkejä, kuten Koneen hissit, Ponssen metsäkoneet ja vaikkapa Supercellin pelit osoittavat.

Toivottavasti tämä toisenlainen historia ryhtyy toistamaan itseään kerta toisensa jälkeen!

Jos niin käy, saatamme vielä selvitä ehjin nahoin ovista ja ikkunoista sisään tunkevasta taloudellisesta katastrofista. Jos ei, niin edessä on kovimmat ajat sitten 1990-luvun laman - ellei sitten vieläkin kovemmat.

Toivotaan siis parasta - ja tehdään oikeita asioita!

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kasvoiko vai heikkenikö Nokian tulos?
Miksi tieteellis-taloudellinen vallankummous tapahtui Pohjois-Euroopassa?
Valtavalo Oy palautti tuotannon Kiinasta Suomeen - mutta mitä sanoo laki julkisista hankinnoista

Hyvä kello kauas kuuluu, paha vielä kauemmas

Pitkästä aikaa Nokiasta kuuluu jotain hyvää. Se on päässyt Applen kanssa sopimukseen ja kuittaa puhdasta rahaa jokaisesta myydystä iPhonesta. Tämä on hyvä uutinen niin Nokian kuin Suomenkin kannalta.

Tämä sinänsä hyvä uutinen ei kuitenkaan riitä. Kyseessä on kuitenkin "vain" Nokian kultakauden tuotekehitykseen perustuva rahastus, jonka aika loppuu ennemmin tai myöhemmin. Niinpä Nokian on jälleen saatava oma tuotekehityksensä kuntoon. Ja Nokian kanssa liittoutuneen Microsoftin on onnistuttava kännykkäsoftansa kehittämisessä. Ja lisäksi nuo kaksi asiaa on saatettava yhteen siten, että tuloksena on kilpailukykyinen (tai mieluummin maailman paras) puhelin.

Tässä tilanteessa on selvää, ettei hyvä tai edes maailman paras Nokia-kännykkä vielä riitä, sillä vanha sanonta "hyvä kello kauas kuuluu, paha vielä kauemmas" täytyisi myös selättää keinolla millä hyvänsä. Nokian tulee siis korjata valmistamiensa viimeaikaisten niin sanottujen älypuhelinten pahasti pilaama imagomaineensa.

Esimerkiksi omassa perheessäni on kaksi henkilöä, jotka ovat ilmoittaneet, etteivät koskaan enää halua Nokian kännykkää. Molemmilla on ollut käytössään Nokian kosketusnäytöllinen älypuhelin; eri mallit ja molemmista huonot kokemukset. Jos ne ovat johtaneet suomalaisten parissa tällaiseen johtopäätökseen voin vain kuvitella mitä muun maailman kansalaiset ovat samanlaisten kapuloiden kanssa ajatelleet...

Edelle maalaamistani kauhukuvista huolimatta toivon Nokialle parasta; ja toivotan yritykselle riittävästi kollektiivista älykkyyttä ratkaista edessä olevat ongelmat: vain siten maamme talouselämän lippulaiva voi lunastaa paikkansa merkittävänä kännykänvalmistajana ja huipputeknologiayrityksenä myös tulevaisuudessa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Nokian ja Microsoftin liitto
Ihmisryhmien kollektiivinen älykkyys ja c-faktori
Nokia ja kustannukset
Voisikohan olla...