Suosittua juuri nyt!

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Nicolas Maduro. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Nicolas Maduro. Näytä kaikki tekstit

perjantai 23. elokuuta 2024

Sitä saa, mitä tilaa

Kuten arvoisa lukijani muistaa, sai Venezuelan sosialistinen johtaja Nicolas Maduro presidentinvaalin virallisten tulosten mukaan voiton haastajastaan, mutta yleisen käsityksen mukaan vain väärentämällä äänestystuloksen. Asiaa on protestoitu sekä maailmalla että maan sisällä. 

Asiaa on nyt käsitelty maan ylimmässä oikeuslaitoksessa, jonka päätöksen mukaisesti Maduro on kuin onkin voittanut vaalit. Oman lausuntonsa mukaan Venezuelan Korkein oikeus on nimittäin varmistanut vaalimateriaalit, mutta jätti julkaisematta piiritason erittelyn äänestystuloksista sellaisen kyberhyökkäyksen vuoksi, jota kukaan muu ei ollut havainnut. 

Näyttäisi siis siltä, että Venezuela jatkaa Maduron valitsemalla tiellä kohti yhä syvällisempää sosialismia, joka lienee yksi maailmanhistorian tehokkaimmista poliittisista järjestelmistä kokoamaan valtakunnan varallisuutta harvojen käsiin. Siis käytännössä maan johtajalle ja hänen lähipiirilleen.

Tämä on tietenkin harmi venezuelalaisille, mutta toki heilläkin olisi peiliin katsomisen paikka. Nousihan Maduro presidentiksi kansan tuella - ilmeisesti rehellisissä vaaleissa - vuonna 2013 lupaamalla jatkaa edeltäjänsä sosialistista politiikkaa. 

Eikä sellaisesta ole koskaan seurannut millekään maalle mitään hyvää. Ei sen enempää Venezuelassa, Kuubassa kuin Neuvostoliitossakaan, joten venezuelalaiset voivat lohduttautua sillä, että nyt he ovat saaneet juuri sitä, mitä ovat tilanneetkin. Sosialistisen diktaattorin.

Tämä olisi hyvä muistaa myös Suomessa, vaikka meillä sosialistit ovatkin kunnioittaneet demokratiaa vuoden 1918 vallankumousyrityksensä jälkeen. Toivottavasti näin on myös jatkossa, vaikka sosialismi aatteena saakin tasaisin välein uusia muotoja - viimeisimpänä versiona rasistis-sovinistisen wokeltamisen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Sananvapauden itsesensuurin perustelut, käytännöt ja seuraukset
Maailmanpolitiikan pilkkeitä
Mistä 274 000 euron keinu ja Ylen monimuotoisuuspuuhat kertovat?

perjantai 9. elokuuta 2024

Sananvapauden itsesensuurin perustelut, käytännöt ja seuraukset

Britanniassa äskettäin nähdyt väkivaltaiset mielenosoitukset saivat alkunsa siitä, että toisen polven maahanmuuttaja puukotti summittaisesti lapsia. Maan viranomaiset ja tiedotusvälineet kuitenkin salasivat puukottajan taustatiedot, jolloin sosiaalisessa mediassa käytettiin tilaisuutta disinformaation levittämiseen, minkä seurauksena protestit suuntautuivat muslimiväestöön. 

Tämä tapahtumaketju sai Yleen kysymään suomalaismedioiden päätoimittajilta, mikseivät he julkaise aina rikollisten taustatietoja, kuten ihonväriä tai kansallisuutta. Vastaukset paljastivat mielenkiintoisia asioita. 

Hufvudstadsbladetin - ja muidenkin päätoimittajien - vastauksen mukaan rikosuutisoinnissa kerrotaan tekijöiden taustoista asioita, jotka ovat olennaisia tapahtuman sekä lukijoiden ymmärryksen kannalta. Tämä on tavallaan ymmärrettävää, mutta sitten päätoimittaja jatkoi, ettei rikollisista julkaista taustatietoja, jos niillä esimerkiksi halvennettaisiin jotain tiettyä kansanryhmää.

Toisin sanoen maamme johtavassa ruotsinkielisessä lehdessä pohdiskellaan sitä, mihin heidän julkaisemiaan tosiasioita mahdollisesti voitaisiin käyttää. Ja harjoittaa sen seurauksena itsesensuuria, joka on osaltaan johtanut siihen, että päivä päivältä suurempi osa kansasta tekee erityisesti huume-, nuoriso- ja seksuaalirikollisuudessa sen johtopäätöksen, että "espoolaismies" tai muu vastaava ilmaisu tarkoittaa maahanmuuttajataustaista henkilöä. 

Ylen oman päätoimittajan mukaan uutisointi voi olla leimaavaa, jos tiettyä yksilöä tai väestöryhmää aletaan nostamaan paljon esiin rikoksiin liittyen. Toisin sanoen hän sanoi varsin suoraan, että veronmaksajien rahoittama mediayhtiömme pyrkii salaamaan lukijoiltaan totuudenmukainen kuvan maahanmuuttajaryhmien välisistä eroista siinä, kuinka suurelta osin niihin kuuluvat henkilöt harjoittavat erilaisia rikoksia.

Kolmas haastateltu oli Iltalehden päätoimittaja, joka kertoi, että rikollisten etnistä alkuperää ei lähtökohtaisesti kerrota uutisissa. Ja jatkoi, että mikäli poliisi pyytää kertomaan siihen liittyviä tietoja, sekin kyseenalaistetaan penäämältä virkavallalta perusteluja, ennen kuin siihen suostutaan - jos suostutaan. Uskomatonta! 

Kaiken kaikkiaan Ylen juttu jätti masentavan kuvan maamme lehdistön toiminnasta. Maahanmuuttoon liityksissä olevaan rikollisuuteen liittyvien tietojen salailu - eli lehdistön oman sananvapauden itsesensuuri - oli toki tiedossa, mutta sen perustelut ja käytännöt näyttävät olevan vieläkin uskomattomampia kuin kuvittelin. Eikä edes samanlaisen itsesensuurin rooli Britannian tapahtumissa avannut päätoimittajien silmiä. 

* * *

Laajemmassa viitekehyksessä kyse on tietenkin sananvapaudesta. Siihen liittyen saimme lukea Ylen julkaiseman uutisen, jonka mukaan vaalituloksen väärentämisen aiheuttamista rauhattomuuksista - ainakin toistaiseksi - selvinnyt Venezuelan diktaattori Nicolas Maduro on päättänyt sulkea poliittisen keskustelun tärkeimmän sosiaalisen median alustan eli X:n kymmeneksi päiväksi maan kansalaisilta. 

Tämä osoittaa jälleen kerran sen, kuinka uhkaavaksi epädemokraattiset voimat kokevat täyden sananvapauden, jonka merkittävin foorumi X nykyisin on. Tämä ei toki ole ainutlaatuista, sillä myös Britannian vasemmistohallitus (sic) on hyökännyt tätä viestipalvelua vastaan vaatien sitä poistamaan "kansallista turvallisuutta" vaarantavat viestit.

Tässä tapauksessa "kansallinen turvallisuus" ei kuitenkaan ole tarkoittanut ulkoista uhkaa, vaan sellaisia vääriä tietoja, jotka vaikuttivat Britannian mellakoiden suuntautumiseen maan muslimiväestöä ja hallitusta vastaan. Mutta jotka olisi voitu välttää, mikäli maan hallitus, viranomaiset tai edes lehdistö olisivat harjoittaneet avointa tiedotuspolitiikkaa. 

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!