Koulujen haaste syntyy köyhistä vaan ei työväenluokkaisista oppilaista

Silmiini tarttui tänä aamuna parikin koulu-uutista, joista ensimmäisen perusteella Suomen tulevaisuus ei näytä kovin kaksiselta. Sen mukaan peruskoulu ei tasaa enää lasten taustoista johtuvia eroja. 

Kyse on siis lasten ja nuorten kotien välisistä luokkaeroista ja heidän kohtaamastaan huono-osaisuudesta, jotka näkyvät yhä selkeämmin päivittäisessä elämässä. Ja sen seurauksena jutussa haastateltu joensuulainen opettaja kertoi olevansa "lähes päivittäin yhteydessä sosiaalitoimeen, rikospoliisiin ja lastensuojeluun".

Saman koulun rehtori puolestaan kertoi, että hän on "jatkuvasti tekemisissä koulun ulkopuolisten viranomaisten kanssa. Toisinaan emme saa mitään vastakaikua lasten vanhemmilta tai emme edes tavoita heitä, mutta opettaja ei voi tehdä kaikkea. Kotien ongelmat kuuluvat muille ammattilaisille."

Jutun mukaan ongelma koskee nimenomaisesti köyhien perheiden lapsia, eikä varsinaisesti esimerkiksi sitä, ovatko he keski- tai työväenluokkaisia. Siis ilmeisesti sellaisia ihmisryhmiä, joissa vanhemmat eivät käy säännöllisesti töissä. Haastatellun tutkijan mukaan koulut tarvitsevatkin "moniammatillista tukea muun muassa sosiaalitoimesta ja nuorisotyöstä, jotta lasten ja nuorten usko omaan pärjäämiseen ylipäätään rakentuisi". 

Itse kiinnitin huomiotani artikkeliin liittyvän tietolaatikon mainintaan siitä, että "sosiaalisesti ja taloudellisesti huono-osaisempien alueiden koulujen välisiä eroja on tasattu ainakin pääkaupunkiseudulla tarveperustaisella rahoituksella, ja vastaavanlainen lisärahoitus on tuonut hyviä tuloksia myös kansainvälisesti".

Olisiko Joensuussakin siis perimmältään kyse samoista seikoista, jotka ovat johtaneet pääkaupunkiseudun tiettyjen alueiden muuttumiseen kantaväestön karttamiksi alueiksi?

* * *

Toinen huomioni kiinnittänyt uutinen koski eduskunnassa tehtyyn aloitteeseen koululaisten kesälomien siirtämisestä. Se ei kuitenkaan etene, koska niin tehdäkseen sillä pitäisi olla takanaan hallituksen lakiesitys tai allekirjoitus vähintään sadalta kansanedustalta. Puheena olleella aloitteella oli vain kuusi perussuomalaista tai kokoomuslaista allekirjoittajaa.

Jutusta selvisi, ettei asian eteneminen ollut edes heidän tavoitteenaan, vaan pyrkimyksenä oli ainoastaan nostaa asia julkisuuteen. Ja siinä he myös jossain määrin onnistuivat (esimerkki ja toinen). 

Hyvä näin, sillä asia on nyt käsitelty ja myös selvitetty se, että siirtoa kannattaa vain 18 prosenttia kansalaisista 52 prosentin vastustaessa sitä. Näin koululaitos ja suomalainen yhteiskunta voivat rauhassa keskittyä ratkomaan niitä ongelmia, joita käsittelin tämän blogimerkinnän alkuosassa. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kympin oppilas osasi ennen enemmän kuin nyt
Yksi plus yksi on kaksi, vaikka siitä ei mainittaisikaan erikseen
Poliisi varoitti ulkomaalaismiehistä

Ilmastolakkopäivä ja biotalous

Toimin tässä tiedonvälittäjänä ja kerron arvoisille lukijoilleni, että juuri nyt on kansainvälinen ilmastolakkopäivä. Ei siitä sen enempää, sillä en aio osallistua lakkoiluun sen kummemmin. 

Itse aihe on kuitenkin itselleni tärkeä, kuten lukuisista ilmastoaiheisista kirjoituksistani voi päätellä. Siksipä tuon tässä kirjoituksessa esille myös toisenlaisen näkökulman ilmastokriisiin - toimien siis toisenkin kerran tiedonvälittäjänä tai ainakin tärkeästä asiasta muistuttajana. 

Välitettävä tieto tulee MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkaraiselta, jonka mukaan "Suomen metsät tulevat sitomaan tänä vuonna yli 80 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistämme. Tai itse asiassa metsät sitovat yli kaksinkertaisesti sen, mitä päästömme ovat. Mutta hakkuiden jälkeenkin metsät hoitavat päästöistä neljä viidesosaa."

Hakkarainen korosti kirjoituksessaan, ettei tuo sidonta tule ilmaiseksi, vaan on seurausta panostuksista hyvään metsänhoitoon. Panostus kuitenkin kannattaa, koska se "on erittäin kustannustehokasta ilmastopolitiikkaa. Se on yhteiskunnalle kymmeniä kertoja kustannustehokkaampaa kuin hakkuiden vähentäminen: euro metsään tuo kymmeniä takaisin!"

Samalla hän moittii hallitustamme siitä, että "samaan aikaan, kun kaikista tuuteista tulee taukoamatta hiilineutraalisuutta ja ilmasto­talkoita, biotaloutta ei mainita missään. Sanaa tai mitään siihen liittyvää saa turhaan hakea myös budjettiesityksestä."

Tässä yhteydessä on ymmärrettävä, ettei kukaan investoi metsiin, ellei oleta saavansa rahojaan aikanaan takaisin korkojen kera. Ja jos metsiin sijoittaminen ei kannata, syntyy paineita niiden peittämän pinta-alan vaihtoehtoiseen käyttöön. Ja se ei pitkällä aikavälillä johda ilmastonielun kasvamiseen vaan sen alasajoon kuten parhaillaan on käymässä esimerkiksi Brasiliassa. 

Nähtäväksi siis jää, palaako biotalous suomalaiseen ilmastopolitiikkaan Marinin kabinetin menossa olevien kauhuvuosien jälkeen, vai unohdammeko merkittävimmän uusiutuvan luonnonvaramme hyödyntämisen ilmastokiihkon syövereihin. Ainakaan vielä näin ei ole tapahtunut, koska kuluva viikko on kertonut kahdesta pienehköstä investoinnista alalle. 

Niistä ensimmäinen oli Kaskisten jatkojalostustehdas ja toinen Stora Enson sahainvestointi Uimaharjulle. Siten hallitus ei ole vielä saanut kokonaan kitketyksi biotalousalan toimijoiden uskoa järjen voittoon suomalaisessa ilmastopolitiikassa. 

Toivottavasti näin on jatkossakin. Siihen ainakin viittaa tuoreehko tutkimus, jonka huonosti vihreään narratiiviin ja median luomaan kuvaan sopivien tulosten mukaan metsänomistukseen liittyvät tavoitteet näyttävät kymmenessä vuodessa muuttuneen enemmän taloudellisia arvoja painottavaksi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kaipolan paperitehtaan lopettaminen toimikoon vakavana varoituksena hallitukselle ja medialle
Sademetsätuhon syyt
Suomalaisten metsien talouskäyttö on ilmastoteko

Poliisi varoitti ulkomaalaismiehistä

Poliisi tiedotti poikkeuksellisesti Joensuun tapahtumista ja varoitti ulkomaalaismiehistä. Yllättäen suomalainen lehdistö myös uutisoi asian. Kyse oli nuorten tyttöjen hengailusta ulkomaalaisten miesten kanssa.

Taustalla oli tapahtumasarja, jonka seurauksena kolme alle 16-vuotiasta tyttöä joutui seksuaalirikosten kohteeksi saman viikonlopun aikana viime joulukuussa Joensuussa. Epäiltyjen aiheena ovat kahden lapsen törkeät seksuaaliset hyväksikäytöt ja yhden raiskauksen yritys.

Kaikki tekijät ovat eri henkilöitä, mutta tapahtumapaikka sama. Siten kyse on mahdollisesti ollut jonkinasteisesta järjestäytyneestä toiminnasta.

Poliisin varoitus oli sikäli mielenkiintoinen, että esimerkiksi Homma-foorumilla on jo vuosia sitten puhuttu (esimerkki) siitä, kuinka vanhempien kannattaisi valistaa erityisesti tyttölapsiaan ulkomaalaismiehiin liittyvistä riskeistä. Varoituksessa ei siis pitäisi olla mitään uutta, eikä foorumin puhe selvästikään ole ollut rasistista panettelua.

Valtavirtauutisoinnissa meillä on sen sijaan vältetty ikävien asioiden kertomista maahanmuuttajista, vaikka toki esille on ajoittain tullut heidän taipumuksensa tietynlaisiin rikoksiin. Asiasta ei kuitenkaan ole ilmeisesti osattu kaikissa perheissä vetää oikeita johtopäätöksiä, eikä suojata valistamalla omia lapsia riskeiltä.

Nyt nähdyn poliisivaroituksen seurauksena tapahtunee kaksi asiaa. Niistä ensimmäinen on se, että monissa teinityttöperheessä lapsia varoitetaan ulkomaalaismiesten aiheuttamasta riskistä. Osa tottelee, osa ei, mutta Joensuun tapauksen kaltaiset tragediat vähenevät ainakin siitä, miten paljon niitä olisi ollut ilman nyt kuultua poliisin tiedottamista.

Toinen välitön seuraus on se, että maahanmuuttajamiesten integroituminen vaikeutuu, koska nuorten tyttöjen kautta kotoutuminen vähenee. Eiväthän varmaakaan kaikki suomalaistyttöjen ja ulkomaalaismiesten kohtaamiset johda rikoksiin, vaan tulijan liukumiseen porukoihin, joissa liikuskelee myös suomalaisnuoria.

Kokonaisuutena tapaus osoittaa sen, että kahden kulttuurin kohtaaminen ei ole yksinkertainen asia. Siksi olisi tärkeää, että pakolaisten kotouttamiskoulutuksen aikana pyrittäisiin muokkaamaan tulijoiden kulttuuri-identiteetti ihan oleellisesti nykyistä selkeämmin suomalaiseksi. Ei riitä, että sanotaan raiskauksen tai alaikäisiin sekaantumisen olevan rikos, vaan koko tulijoiden ajatustapa olisi saatava suomalaiseksi.

Miten tämä saadaan toteutetuksi tilanteessa, jossa tulijoita on tuhansittain vuodessa onkin sitten iso kysymys. Tai ei oikeastaan kysymys, vaan perimmäinen syy sille, että myös tulevaisuudessa näemme Joensuun tapahtumien toisintoja.

Pahimmillaan vastaan voi tulla jopa samankaltainen laajamittainen katastrofi kuin se, joka joitakin vuosia sitten paljastui Iso-Britanniasta Rotherhamin kaupungista. Siellä pyöri 1400 brittilasta hyväksikäyttänyt pakistanilaisten raiskausrinki, johon ei puututtu rasistisyytösten pelossa. Tämä vaara on olemassa myös meillä ainakin siinä tapauksessa, että lasten varoittaminen ulkomaalaismiehistä tukahdutetaan rasismisyytöksillä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Neljän vuoden tuomio anonyymille pedofiiliraiskaajalle
Raiskaaja voi olla kuka tahansa - entä sitten?
Maahanmuuttajat raiskaajina