Askelia Suomen kehitysmaalaistumisessa

Traficom kertoi maahanmuuttajien järjestäytyneestä toiminnasta ajokorttiin ja taksinkuljettajan oikeuksien saamiseen vaadittavien kokeiden yhteydessä. Sen mukaan suomen kieltä sujuvasti puhuneet henkilöt ovat suorittaneet niitä kielitaidottomien ja ajotaidottomien maanmiestensä puolesta. 

Motiivina tälle toiminnalle ei ole maahanmuuttajien keskinäinen solidaarisuus, vaan huijarit ovat vaatineet palveluksistaan rahaa. Siten kyse ei ole millään mittapuulla hyväksyttävästä toiminnasta vaan yksiselitteisesti rikollisuudesta.

Sinänsä tällainen uutinen ei suuremmin yllätä ainakaan allekirjoittanutta. Onhan kyse "ainoastaan" yhdestä uudesta askeleesta Suomen kehitysmaalaistumisprosessissa, josta suurimman huomion ovat saaneet vielä tätäkin vakavammat rikostyypit.

* * *

Suomalaisen yhteiskunnan muutokseen maahanmuuton seurauksena liittyi sekin uutinen, jonka mukaan opetusministeri Anders Adlercreutz (ruots) ei kannata islamin lisäämistä ylioppilaskokeeseen, kuten katsomusaineiden uudistamista pohtinut kehittämisryhmä on ehdottanut. Sen sijaan hän ehdotti uskonnon korvaamista kaikille yhteisellä katsomusaineella. 

Ministerin ajatus ei ole uusi, vaan kouluissamme opetettavien uskonnon ja elämänkatsomustiedon oppiaineiden korvaamista yhdellä katsomusaineella on pohdittu jo viime vuosituhannella suomalaisten sekularisoitumisen takia. Siksi asia ei olisi itsessään mielenkiintoinen, ellei sen liikkeelle ajava voima olisi väärinymmärretty suvaitsevaisuus eli muslimimaahanmuuttajien vaatimusten edessä rähmällään oleminen.

Omalta osaltani olen kuitenkin tyytyväinen Adlercreutzin ehdotukseen, koska katson lasten uskonnollisen kasvatuksen kuuluvan heidän vanhemmilleen eikä yhteiskunnalle. Toisaalta näen kuitenkin tärkeäksi, että nuoret saisivat koulussa opetusta, joka auttaisi heitä sovittamaan omaa maailmankatsomustaan suhteessa muiden ihmisten uskomuksiin. Ja näin vähentäisi uskonnollisiin ääriliikkeisiin liittyviä riskejä.

Itse asiassa tällainen opetus olisi erityisen tärkeää juuri kehitysmaalaistuvassa Suomessa, jossa yhtenä polarisoitumisen akselina tulee epäilemättä olemaan islamin ja muiden uskomusten - tai niiden puutteen - välinen ristiriita. Ellei sitten käy niin onnellisesti, että suomalaiset poliitikot - tai oikeammin heidän äänestäjänsä - ymmärtävät huolehtia siitä, että maamme kehitysmaalaistumisen eteneminen pysäytetään järkevien poliittisten ratkaisujen kautta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Onko Suomen yhdenvertaisuusvaltuutetulla muslimikiima?
Ruotsalaismiehiä, ihmiskauppaa ja islamia ylioppilaskirjoituksiin
Terveystiedon ylioppilaskirjoituskysymys referoi Professorin ajatuksia -blogia

Melkoista peliä kulkupeleillä?

Viime päivinä on ensin räjähtänyt ja sitten palamaan syttynyt sähköauto saanut paljon palstatilaa. Niin myös Ylen nettisivuilla. Jostain syystä sinne ilmestyi eilen myös uutinen, jossa kerrottiin kuinka nopeasti sähköauto tulee bensa-autoa halvemmaksi ja vähäpäästöisemmäksi.

Jutun mukaan sähköauto tulee bensa-autoa taloudellisesti kannattavammaksi noin yhdessätoista vuodessa, kun ajokilometrejä kertyy keskimääräiset 14 000 vuodessa. Ja 30 000 ajokilometriä on se piste, missä sähköauton päästöt ovat pienemmät kuin bensiiniauton. 

Jutussa ei suoraan kerrottu, minkälaisiin oletuksiin laskelma perustui, mutta annettiin sentään linkki Traficomin laskuriin, josta löytyi lisää tietoja. Niiden mukaan keskikokoisen bensa-auton oletettiin kuluttavan polttoainetta 7,1 litraa sadalla kilometrillä. 

Minulla kun sattuu olemaan keskikokoinen Suomessa erittäin suosittu parin vuoden ikäinen bensiiniauto jäin hiukan ihmettelemään. Lieneekö sitten ajotapakysymys, mutta minulla nykyinen auto ei vie likimainkaan seitsemää litraa satasella. Kesällä mennään hiukan yli neljällä litralla ja talvellakin selvitään noin viidellä. Keskimäärin kulutus on siten suunnilleen 4,6 litraa sadalla kilometrillä.

Traficomin laskuri on kuitenkin sikäli mainio, että siinä pystyy säätelemään näitä kulutuksia. Niinpä muutin kulutuksen oman autoni mukaiseen 4,6 litraan/100 km. Sähköauton oletusten mukaan sen kulutus olisi 17 kWh sadalla kilometrillä, mutta en osaa sanoa onko se yhtä lailla yläkanttiin kuin bensa-auton kulutus. 

Vai onko sähköauton kulutus arvioitu laskurissa alakanttiin poliittisesti oikean lopputuloksen saamiseksi - siihen nimittäin viittaa ainakin tämä juttu, jonka mukaan tyypillisen perheauton sähkönkulutus olisi 20 kWh satasella. Vaikea kuitenkin uskoa tällaiseen vedätykseen, koska sellainen olisi kyllä verorahoitteiselta organisaatiolta melkoista peliä kulkupeleillä. Mutta ehkäpä arvoisa lukijani osaa kertoa tarkemmin?

Niin tai näin. Olin hiukan yllättynyt kun katsoin laskurin piirtämiä kuvia. Niiden mukaan sähköauto pysyi omaa autoani kalliimpana 22 vuoden ajan. Niin kauan en ole autoani sentään aikonut pitää, vaikka en kärryäni kovin kiivaaseen tahtiin vaihtelekaan. 

Hiilidioksidipäästöt sen sijaan nousivat nykyisessä kärryssäni sähköautoa korkeammiksi jo neljässä vuodessa, joten sen edun sentään saisin sähköautoon vaihtamalla. Täytyy siten miettiä seuraavaa kulkuvälinettä hankkiessa, että olisiko se riittävä kannuste voimanlähteen vaihtamiseen. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Pilkahdus vihreän Helsingin todellisuudesta
USA luottaa fossiilisen energian halpuutukseen vihreässä siirtymässä
Pieni palkka johti rikokseen