Tämä tieto asettaa mittasuhteisiin myös Suomen hallitusohjelmassa olevan kirjauksen, jonka mukaan "kotitalouksien ostovoimaa vahvistetaan keventämällä työn ja liikkumisen verotusta". Ja joka erityisestä vasemmiston parissa herättänyt eksistentiaalista pelkoa maamme keskusjohtoisuuden vähenemisestä (esimerkki).
Ymmärrän toki vasemmistolaisen ajatuksenjuoksun. Se olettaa julkiseen palvelutuotantoon stahanovilaisen työmoraalin eikä siksi ymmärrä sen merkitystä, minkä työstä riippuva tulo aiheuttaa tekijälleen.
Valitettavasti stahanovilainen työmoraali on yleistä vain marxilais-leniniläisessä todellisuudessa, joten keskusjohtoinen julkisen sektorin tehokas toimintakin lienee pääosin pelkkää propagandaa. Vai mitä pitäisi tuumia siitä, että Vantaan kaupunki päätti rakentaa ihmisille järvenrantaan mukavia palveluita.
Niiden kustannuksista kertoi Vantaan sanomat, jonka mukaan Kuusijärven ulkoilualueelle rakennettiin muun muassa pulkkamäki vaivaisella 600 000 eurolla. Saman verran vantaalaiset veronmaksajat saivat kuitata myös reitistä ja nuotiopaikasta.
Tulossa oleva esteetön uimaranta on vieläkin halvempi, koska sen rakentamiseen on varattu vain 500 000 euroa. Sen sijaan savusaunaan suunnitellaan kulutettavan jo jonkin verran enemmän eli 2 200 000 euroa.
Mitä tähän nyt sanoisi? Että kaikkea hyvää se suunnitelmatalous tuokin ihmisille? Vai että - ähäkutti - ainakaan muita yritteliäämmät eivät sentään pääse rikastumaan työllään? Vai pitäisikö olla kateellinen vantaalaisille, jotka saavat reilun kahden miljoonan euron savusaunan?
Päivän aiempi kirjoitus:
Seitsemän prosenttia muslimeita
Seitsemän prosenttia muslimeita
Tekstit
