Kommentteja Petteri Orpon listaan

Hallitustunnustelija Petteri Orpo (kok) esitti muille puolueille 24 kysymysteemaa kaikenlaisista aiheista. Sen jälkeen oli eilen hauska seurata eri poliitikkojen reaktioita Twitterissä. Seuraavassa kokoelma silmiini sattuneita kommentteja näin lauantai-aamun ratoksi. 

Aloitetaan tohtori Maria Ohisalosta (vihr), joka halusi ilmeisesti enemmän kysymyksiä, koska viestitti, että  "ilmastokriisin torjunta ei onnistu, jos hiilinieluja ei kasvateta. Näistä ei kysymyksissä mitään. Myöskään sosiaaliturvan uudistamisesta tai köyhyyden torjunnasta ei kirjauksia. Meiltä tulee näihinkin vastauksia!"

Häntä säesti ilmastoasiantuntijaksi itseään tituleeraava yhteiskuntatieteiden (tiedotusoppi) maisteri Oras Tynkkynen (vihr), joka kiinnostui vuosiluvuista huomauttamalla, että "hallitustunnustelija ei kysy, ovatko puolueet valmiita sitoutumaan hiilineutraaliuden saavuttamiseen 2035". Ja jatkoi toisella yhtä terävällä huomiolla, jonka mukaan edellisen hallitusneuvottelija "Rinteen kysymyksistä 3 ensimmäistä käsitteli ilmastoa ja luontoa. Orpolla ilmasto ja luonto tulevat sijoilla 16 ja 17." 

Valtiotieteiden tohtori Veronica Honkasalo (vas) oli niin ikään oleellisen äärellä. Hänen mukaansa "ilmastoa ei ole mainittu kertaakaan, luontokato ja luonnon monimuotoisuus kerran 22 kysymyksen joukossa". 

Demareiden todennäköisesti seuraava puheenjohtaja Antti Lindtman (sd) taas ihmetteli, että "aikaa tunnusteluvaiheeseen varattu reippaasti, varsinaiset HO-neuvottelut vasta vapun korvilla". Lopuksi hän kuitenkin lupasi SDP:n vastaavan "kysymyksiin vakavalla mielellä ja annetussa määräajassa".

Tässä vaiheessa todennäköisimmältä valtiovarainministeriltä vaikuttava tohtoriopiskelija Riikka Purra (ps) puolestaan lainasi EVA:n kommenttia, jonka mukaan "Kokoomus joutuu valitsemaan julkisen talouden ja maahanmuuton välillä... Kokonaisuudessaan kok ja ps näkemyserot ovat pienempiä kuin kok ja sdp välillä". 

Lopetettakoon tämä kirjoitus Liike Nytin Mikael Jungnerin arvioon puheena olevasta listasta. Hänen mukaansa Petteri Orpo oli laatinut "Hyvät kysymykset, kyllä". 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomen tieverkosto on kunnostettava!
Välimeren tilanne edellyttää kansan tahdon noudattamista
Vaalitulos ja sen seuraukset

Harkimon lähtö herätti ajatuksia

Hjallis Harkimo lähti Kokoomuksesta ja lyöttäytyi yhteen Mikael Jugnerin, Risto E. J. Penttilän ja Alex Niemisen kanssa. Puoluetta ei kuitenkaan ole perusteilla - ei ainakaan vielä.

Tapauksen seurauksena mieleeni juolahti sellainen ajatus, että Suomessa voisi olla tilausta puolueelle, jossa yhdistyisivät talousliberalismi, terve isänmaallisuus, maltillinen veropolitiikka ja keskiluokkaisuus.

Tuo puolue olisi talouden vapautta edistävä, maahanmuuttokriittinen, yrittäjäystävällinen, mutta samalla palkansaajahenkinen. EU-politiikassa se ajaisi vapaakauppaunionia federalistisen liittovaltion sijasta ja Nato-kanta olisi avoimen kriittinen. Venäjä-politiikkaa määrittäisi Suomen oma etu.

Puolueen toimissa suosittaisiin tarpeellisten työperäisten, mutta hillittäisiin vaikeasti integroitavien humanitaaristen maahanmuuttajien virtaa. Lisäksi huolehdittaisiin pien- ja keskikokoisten yritysten toimintaedellytyksistä ja helpotettaisiin erityisesti niiden kykyä luoda työpaikkoja. Tutkimuksesta, koulutuksesta ja elinikäisestä oppimisesta huolehdittaisiin.

Puolueen ohjelmassa rajattaisiin hyvinvointi- ja terveyspalvelut kohtuullisen veroasteen mukaan ja kehitettäisiin sosiaaliturvaa vastikkeelliseen suuntaan. Tavoitteena ei siis olisi loputtoman turvaverkon rakentaminen, vaan sen mahdollistaminen, että ihmiset huolehtivat itse itsestään ja osallistuvat siten yhteiskunnan rakentamiseen voimiensa mukaan. Toki kaikkein heikoimmista huolehdittaisiin vastikkeetta.

Nähtäväksi jää lähteekö Harkimon porukka rakentamaan puoluetta - ja jos lähtee, niin minkälaiselle ideologialle. Edelle luonnostelemallani ohjelmalla ja uskottavuudella olisi nähdäkseni tarjolla ainakin niiden äänet, jotka uskovat ihmisten osaamiseen ja omatoimisuuteen, haluavat säilyttää suomalaisen Suomen ja ovat maltillisesti arvoliberaaleja. Luullakseni aika moni suomalainen tunnistaa itsensä juuri sellaiseksi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
VR osoitti tietä pääkaupunkiseudun liikenteen kehittämiselle
Pitäisikö sosialismista olla ylpeä?
Iloinen veronmaksaja?