Humanitaarisen maahanmuuton loppulaskun kannalta keskeistä on maahan oleskeluluvan saaneiden työllistyminen. Tähän mennessä suurimpien tulijaryhmien eli irakilaisten ja somaleiden työllisyys on kuitenkin jäänyt alhaiselle tasolle, joten muutosta tarvitaan.
Niinpä Helsingin Sanomat
kertoi aamulla siitä, kuinka vuokratyön suuryritys Barona on alkanut kehitellä uutta mallia oleskeluluvan saaneiden pikatyöllistämiseksi. Lehden artikkeli ei avannut lainkaan tämän "Express"-mallin periaatetta, mutta kertoi, että sen avulla on otettu työkokeiluun jo 50 Baronan tytäryhtiön Luona Oy:n asukasta, joille on haettu työpaikka heidän koulutuksensa, työkokemuksensa ja kielitaitonsa perusteella.
Saman jutun mukaan myös Sitra sekä työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) ovat luomassa uutta mallia oleskeluluvan saaneiden työllistämiseksi. Se on tarkoitus tehdä haalimalla sijoittajilta rahaa, jonka avulla perustettava yritys järjestäisi neljän kuukauden koulutuksen, jonka jälkeen maahanmuuttajat siirtyisivät työelämän palvelukseen.
Jos ymmärsin jutusta oikein, niin tämän toiminnan tulonmuodostuksen perustana olisivat oleskeluluvan saaneiden työllistymisen seurauksena syntyvät valtion työmarkkinatukien ja sosiaaliturvan säästöt, joista osa maksettaisiin yritykselle tulona. Sitä artikkeli ei kuitenkaan kerro, kuka tai mikä instanssi kustantaa ja tekee tämän arvion - on kuitenkin selvää, ettei sitä voi jättää ainakaan yrityksen itsensä tehtäväksi koska sellaiseen sisältyisi aivan liian suuri houkutus epärehellisyyteen.
* * *
On kulunut yli neljännesvuosisata siitä, kun ensimmäinen vaikeasti työllistyvä islamilainen maahanmuuttajaryhmä eli somalit alkoi virrata maahamme. On hyvä, että lopultakin aletaan pohtia, miten heidät ja heidän kaltaisensa saataisiin hyödyttämään yhteiskuntaa.
On siis syytä toivoa, että joko Baronan tai julkishallinnon - tai mieluiten molempien - malli osoittautuu toimivaksi. Näin riski humanitaarisen maahanmuuton muodostumisesta täydelliseksi katastrofiksi pienenisi.
Samalla on toivottava, että esimerkiksi
Juhana Vartiaisen näkemys siitä, että työvoiman tarjonnan kasvaminen parantaa itsessään työllisyyttä. Muussa tapauksessahan vaarana on se, että nyt kokeiltavien mallien avulla tulevien ihmisten sijoittaminen työelämään johtaisi pelkästään kantaväestön työttömyyden lisääntymiseen.
Tämä on riskinä ainakin siinä tapauksessa, että malleihin syntyy tavalla tai toisella jonkinlaista epäsuoraa tukea tai jopa korruptiota. Tämä riski on nähtävissä helposti ainakin Sitran ja TEMin suunnittelemassa mallissa, jonka pohjalta perustettavan yrityksen saattaa kannattaa käyttää varojaan vastaanottavien yritysten voiteluun tai ainakin sen tukemiseen, että ne työllistäisivät kantasuomalaisten sijasta maahanmuuttajan.
Jääkäämme siis odottamaan sitä, että sekä oleskeluluvan saaneiden työllistämiseen tähtäävät mallit että Juhana Vartiaisen näkemys työvoiman tarjonnan työllisyyttä lisäävästä vaikutuksesta osoittautuvat menestystarinoiksi. Mutta pitäkäämme samalla huolta siitä, etteivät maahanmuuttajien työllistämiskokeilut sotke työmarkkinoiden toimivuutta eivätkä lisää suomalaista korruptiota, vaan johtavat kansainvälisestikin ennennäkemättömän onnistuneeseen muslimimaahanmuuttajien aitoon työllistymiseen ja sitä kautta heidän integroitumiseensa suomalaiseen yhteiskuntaan.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Yksi asia, mutta monta näkökulmaa
Poliitikkomme osoittivat jälleen kuinka viisas mies oli Axel Oxenstierna
Maahanmuuttajien palkkaamisen helpottamisesta ja halventamisesta
Tekstit
