Suomalaiset poliitikot asettuivat vastahankaan kun Halla-aho pyysi länsimaita pelastamaan ukrainalaissiviilit

Ukrainaan tunkeutunut Venäjän armeija on kokenut odottamattomia vaikeuksia ja on käytettävissä olevien tietojen mukaan siirtymässä siviilien terrorisointiin. Esimerkiksi Harkovassa Venäjä on tulittanut kaupunkia raketinheittimillä ja risteilyohjuksilla. Lisäksi se on ilmeisesti käyttänyt myös termobaarista asetta siviilejä vastaan. 

Tämän kaiken jälkeen olemme nähneet mielenkiintoisia reaktioita. Niistä oudoin on Saksan entisen demariliittokanslerin Gerhard Schröderin asettuminen Vladimir Putinin terroristiseen leiriin. 

Suomessa Jussi Halla-aho (perus) puolestaan asettui siviilien puolelle vaatimalla Natoa, YK:ta ja EU:ta pysäyttämään "venäläisten lauman ennen kuin meillä on uusi Groznyi ja Aleppo keskellä Eurooppaa". Tämä herätti monissa suomalaispoliitikoissa närää. 

Erkki Tuomioja (sd) piti Halla-ahon vaatimusta järkyttävänä arvioiden sen johtavan kolmanteen maailmansotaan. Jussi Saramon (vas) puolestaan kertoi oman näkemyksensä, jonka mukaan "ei ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja saa tuollaista sanoa". 

Pääministeri Sanna Marin (sd) taas kommentoi, että "tämä oli kovasti sanottu valiokunnan puheenjohtajalta. Uskon että eduskunta omalta osaltaan arvioi, onko tässä millä tavalla menetelty".

Nähtäväksi jää, mihin Halla-ahon ulostulo lopulta johtaa. Tähän mennessä näyttäisi kuitenkin vahvasti siltä, ettei suomalaispoliitikoilta - häntä lukuun ottamatta - heru juurikaan myötätuntoa Putinin sotajoukkojen terrorisoimia ukrainalaissiviilejä kohtaan. Tai ainakaan pyrkimystä lopettaa heihin kohdistuvaa joukkotuhontaa nyt, kun se ehkä olisi vielä mahdollista.

Sama koskee mitä todennäköisimmin myös Halla-ahon mainitsemia Natoa, YK:ta ja EU:ta. Ne eivät tule sotkeentumaan Ukrainan tapahtumiin sotilaallisilla interventioilla, vaan katsovat mieluummin sivusta, kun siviilejä tapetaan joukoittain. Syynä on luonnollisesti Tuomiojan mainitsema ydinsodan pelko ja toive siitä, että vähäisemmätkin toimet riittäisivät lopulta lannistamaan Putinin.

Toivon toki olevani väärässä ja ehkäpä Marinin odottamassa eduskuntakeskustelussa ilmaantuu julkisuuteen myös ukrainalaisia siviilejä puolustavia suomalaispoliitikkoja. Ainakin toivon niin. Ja samalla pyydän kaikkia suomalaispoliitikkoja lukemaan ajatuksella Eino Leinon runon "Kumpi on kauniimpi?"

Kumpi on kauniimpi:

uskoa, että vapaus koittaa,

toivoa, että valkeus voittaa,

ja taistella valkeuden eestä, –

vai taistella

tietäen, ettei valkeus koita,

tietäen, ettei vapaus voita,

ja sentään taistella?

Kumpi on kauniimpi:

aatella: ellei vapaus voita,

tuumia: ellei valkeus koita,

miksi ma taistelen sitten?

vai aatella:

laps olen auringonlaskun, en koiton,

mies olen valkeuden, vaikka en voiton,

siksi mun murtua täytyy.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Bunkkerimiehen huolet johtivat suomalaiseen kansalaisaloitteeseen
Aamu-uutinen Venäjältä antoi toivoa paremmasta
Maan ystävien puolustusdoktriini jäi epäselväksi

Suoraan somalin suusta

Helsingin Sanomat kertoo ehkä huomaamattaan totuuksia somaleista. Näin jutussa, jossa se kertoo Suomessa syntyneestä naisesta, Fadumo Dayibista, joka aikoo pyrkiä esi-isiensä kotimaan presidentiksi. 

Seuraavassa siis suoria lainauksia somalinaisen suusta [hakasulkeissa omia selvennyksiäni].

"...en halunnut olla osa poliittista järjestelmää, joka sortaa minua syntyperäni tai sukupuoleni perusteella. Itse asiassa järjestelmä sortaa 99 prosenttia kaikista somalialaisista."

"Se [klaanijärjestelmä] on paitsi epäoikeudenmukainen, myös syy sille, että sisällissota on kestänyt niin pitkään."

"Klaanijärjestelmä alistaa pieniäkin lapsia ja eritoten tyttöjä."

"Kaikki tiivistyy kahteen asiaan: turvallisuuteen ja talouskasvuun. Molempia tarvitaan, eikä toista ole ilman toista." 

"Siellä [Mogadishussa] kuitenkin tapetaan ihmisiä julkisilla paikoilla joka päivä"

"Jos [somalialainen] poliisi ei saa 200 dollarin palkkaansa moneen kuukauteen, hän käyttää kyllä asettaan, mutta ei Somalian hyväksi."

"Meillä [Somaliassa] on luonnonrikkauksia, kuten öljyä. Meressä on paljon kalaa ja ennen sotaa veimme paljon maataloustuotteita, kuten hedelmiä."

"Suomi antoi minulle avaimet vapauteen ja emansipaatioon"

"Suomessa on hirveästi rasismia, mutta se on melko pientä kaiken sen rinnalla, mitä olen elämässäni joutunut kestämään."

"Somalia tarvitsee ihmisiä, jotka tietävät, miten vakaat yhteiskunnat toimivat."

* * *

Kuulemme siis somalin suusta sen, mistä somalien pahoinvointi johtuu. Se ei johdu rasismista eikä imperialismista vaan maan asukkaiden liiallisesta yhteisöllisyydestä (klaaneista), josta seuraa jatkuva väkivalta. 

Onneksi Somaliassa on luonnonrikkauksia, joita hyödyntämällä se voisi halutessaan nousta nykyisestä murheen alhostaan. Kunhan ihmiset ensin vain ymmärtäisivät miten vakaa yhteiskunta toimii. 

Toivotan Fadumo Dayibille vilpittömästi onnea hänen pyrkimyksissään. Ainakin hän näyttää olevan oikeilla jäljillä Somalian perimmäisten ongelmien suhteen. 

Siitä on hyvä lähteä, vaikka valitettavaksi onkin todennäköistä, että somalialainen yhteisöllisyys ja sovinismi nousevatkin hänelle ylittämättömäksi esteeksi. Mutta ehkä hän ajattelee Eino Leinon tavoin.

"Kumpi on kauniimpi:
uskoa, että vapaus koittaa,
toivoa, että valkeus voittaa,
ja taistella valkeuden eestä, -
vai taistella
tietäen, ettei valkeus koita,
tietäen, ettei vapaus voita,
ja sentään taistella?"

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomi ja Etelä-Sudan nousivat maailman kärkeen!
Hauska terrorismi-uutinen
Onko Suomi naisen kannalta islamin vastakohta?